Kielitaidon osa-alueiden kehitys ja opetusmenetelmien sopivuus suomenoppijan näkökulmasta
Kolomainen, Marina (2021)
Kolomainen, Marina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042411748
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042411748
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkin suomen kielen opetusta aikuisryhmissä Turun suomenkielisessä työväenopistossa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten oppijat kokevat kielitaidon osa-alueiden tarkkuuden, sujuvuuden ja kompleksisuuden opintojensa eri vaiheissa ja millaisiin kielitaidon osa-alueisiin tulisi panostaa enemmän kielen opetuksessa. Tutkielmassani selvitän, millaiseen kielenopetukseen sopii formaalinen opetustapa ja millaiseen funktionaalinen. Tarkkailen myös äidinkieltä suomen kielen opetuksessa.
Tutkimukseen osallistuu viisi suomen kielen ryhmää, yhteensä 61 oppijaa. Kolme tutkimukseen osallistuvaa oppijaryhmää on kielellisesti homogeenisiä – ryhmien oppijat joko puhuvat sujuvasti venäjän kieltä tai heidän äidinkielensä on venäjä. Kaksi tutkittavaa oppijaryhmää on kielellisesti heterogeenisiä. Heterogeenisissä ryhmissä suomen kielen opetus toteutuu ainoastaan suomen kielellä. Oppijoiden suomen kielen lähtötasot vastaavat eurooppalaisen viitekehyksen tasoa A1-B1.
Analyysi on kvalitatiivis-kvantitatiivinen ja aineisto perustuu kirjalliseen kyselyyn. Kyselylomakkeen kysymykset ovat luonteeltaan sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kysymykset pohjautuvat oppimisprosessia kuvaaviin teorioihin ja näkemyksiin kielten opetusten traditioista. Kyselylomakkeen kysymyksillä selvitetään kielitaidonkehityksen vaiheita osa-alueittain.
Tulokset osoittavat, että opetuksen alkuvaiheessa kielen sujuvuus on ensisijaista oppijoille, ja oppijoiden edetessä opinnoissaan he tähtäävät tarkempaan ja monipuolisempaan kielenkäyttöön. Kerätyn aineiston pohjalta voi päätellä, että vaikka suurin osa vastaajista tähtää käytännölliseen kielen hallintaan, osa heistä hyödyntää formaalisia kielenopetuksen menetelmiä päämääränsä saavuttamista varten. Lisäksi tulokset osoittavat, että venäjänkieliset oppijat pitävät äidinkielen roolia erittäin tärkeänä toisen kielen opetuksessa. Ja varsinkin pitkään suomea opiskelleet venäjänkieliset oppijat haluavat käyttää äidinkieltä apukielenä suomen opetuksessa.
Tutkimukseen osallistuu viisi suomen kielen ryhmää, yhteensä 61 oppijaa. Kolme tutkimukseen osallistuvaa oppijaryhmää on kielellisesti homogeenisiä – ryhmien oppijat joko puhuvat sujuvasti venäjän kieltä tai heidän äidinkielensä on venäjä. Kaksi tutkittavaa oppijaryhmää on kielellisesti heterogeenisiä. Heterogeenisissä ryhmissä suomen kielen opetus toteutuu ainoastaan suomen kielellä. Oppijoiden suomen kielen lähtötasot vastaavat eurooppalaisen viitekehyksen tasoa A1-B1.
Analyysi on kvalitatiivis-kvantitatiivinen ja aineisto perustuu kirjalliseen kyselyyn. Kyselylomakkeen kysymykset ovat luonteeltaan sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kysymykset pohjautuvat oppimisprosessia kuvaaviin teorioihin ja näkemyksiin kielten opetusten traditioista. Kyselylomakkeen kysymyksillä selvitetään kielitaidonkehityksen vaiheita osa-alueittain.
Tulokset osoittavat, että opetuksen alkuvaiheessa kielen sujuvuus on ensisijaista oppijoille, ja oppijoiden edetessä opinnoissaan he tähtäävät tarkempaan ja monipuolisempaan kielenkäyttöön. Kerätyn aineiston pohjalta voi päätellä, että vaikka suurin osa vastaajista tähtää käytännölliseen kielen hallintaan, osa heistä hyödyntää formaalisia kielenopetuksen menetelmiä päämääränsä saavuttamista varten. Lisäksi tulokset osoittavat, että venäjänkieliset oppijat pitävät äidinkielen roolia erittäin tärkeänä toisen kielen opetuksessa. Ja varsinkin pitkään suomea opiskelleet venäjänkieliset oppijat haluavat käyttää äidinkieltä apukielenä suomen opetuksessa.
Kokoelmat
- 6121 Kielitieteet [145]