Liiketoiminta-analytiikan visualisointi johdon laskentatoimen ympäristössä
Mentula, Sara (2020-12-07)
Liiketoiminta-analytiikan visualisointi johdon laskentatoimen ympäristössä
Mentula, Sara
(07.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102704
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102704
Tiivistelmä
Johdon laskentatoimen ammattilaisten työssä on monia yhtymäkohtia analytiikkaan. Vaikka analytiikan käsitteestä ei vallitse yksimielisyyttä, molempien perimmäisenä tarkoituksena voidaan nähdä päätöksenteon tukeminen dataa ja tietoa tuottamalla. Myös tiedon kommunikointi ja esittäminen ovat oleellinen osa analytiikkaa ja johdon laskentatoimen ammattilaisten työtä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä analytiikan visualisoinnin ja johdon laskentatoimen työn yhteydestä, sillä aiheesta on toistaiseksi tehty hyvin vähän akateemista tutkimusta. Tarkoituksena on selvittää, miten analytiikka ja sen visualisointi näkyvät johdon laskentatoimen ammattilaisten työssä todellisuudessa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen vertaileva haastattelututkimus. Valitun tutkimusotteen avulla on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla kahden kohdeyrityksen henkilöstöä haastattelemalla. Tutkimuksen empiriasta nousseet havainnot tukevat osittain aiempaa tieteellistä tutkimusta aiheesta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että analytiikka ja liiketoimintatiedon hallinta tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Analytiikan vaikutus johdon laskentatoimen ammattilaisten työnkuvaan riippuu paljon heidän omista kyvyistään ja halukkuudesta opetella analytiikan yhteydessä tarvittavia taitoja. Raportointiin verrattuna ainakaan toistaiseksi liiketoiminta- analytiikka ei ole yhtä vakiintunut osa johdon laskentatoimen ammattilaisten työtä. Tulevaisuudessa analytiikka voi nousta entistä keskeisempään rooliin myös johdon laskentatoimen työn näkökulmasta.
Visuaalisuuden rooli johdon laskentatoimen ammattilaisen työssä riippuu pääasiassa hänen henkilökohtaisesta suhtautumisestaan visuaalisuuteen. Visualisoinnin mahdollistavien työkalujen ja järjestelmien kehittyessä edelleen myös visuaalisuus voi kasvattaa merkitystään johdon laskentatoimen työssä. Toisaalta työkalujen kehittyessä on mielenkiintoista nähdä, miten visualisointikeinojen käyttö mahdollisesti muuttuu. Uusista interaktiivista visualisointikeinoista huolimatta edelleen suurin osa ihmisistä luottaa hyvin perinteisiin ja yksinkertaisiin visualisointeihin esittäessään entistä monimutkaisempia asioita, eikä tämän tutkimuksen perusteella siirtymää uudempiin visualisointeihin ole vielä havaittavissa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen vertaileva haastattelututkimus. Valitun tutkimusotteen avulla on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla kahden kohdeyrityksen henkilöstöä haastattelemalla. Tutkimuksen empiriasta nousseet havainnot tukevat osittain aiempaa tieteellistä tutkimusta aiheesta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että analytiikka ja liiketoimintatiedon hallinta tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Analytiikan vaikutus johdon laskentatoimen ammattilaisten työnkuvaan riippuu paljon heidän omista kyvyistään ja halukkuudesta opetella analytiikan yhteydessä tarvittavia taitoja. Raportointiin verrattuna ainakaan toistaiseksi liiketoiminta- analytiikka ei ole yhtä vakiintunut osa johdon laskentatoimen ammattilaisten työtä. Tulevaisuudessa analytiikka voi nousta entistä keskeisempään rooliin myös johdon laskentatoimen työn näkökulmasta.
Visuaalisuuden rooli johdon laskentatoimen ammattilaisen työssä riippuu pääasiassa hänen henkilökohtaisesta suhtautumisestaan visuaalisuuteen. Visualisoinnin mahdollistavien työkalujen ja järjestelmien kehittyessä edelleen myös visuaalisuus voi kasvattaa merkitystään johdon laskentatoimen työssä. Toisaalta työkalujen kehittyessä on mielenkiintoista nähdä, miten visualisointikeinojen käyttö mahdollisesti muuttuu. Uusista interaktiivista visualisointikeinoista huolimatta edelleen suurin osa ihmisistä luottaa hyvin perinteisiin ja yksinkertaisiin visualisointeihin esittäessään entistä monimutkaisempia asioita, eikä tämän tutkimuksen perusteella siirtymää uudempiin visualisointeihin ole vielä havaittavissa.