Liikuntapalveluiden käyttäjälähtöinen kehittäminen – tapaustutkimuksena pienten lasten äidit
Harmokivi-Saloranta, Paula; Laitinen-Väänänen, Sirpa (2019)
Harmokivi-Saloranta, Paula
Laitinen-Väänänen, Sirpa
Liikuntatieteellinen seura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003067590
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003067590
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee käyttäjälähtöisen palveluinnovaatioprosessin hyödyntämistä liikuntapalveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa käyttäjälähtöinen palveluinnovaatioprosessin alkuvaihe tuottaa liikuntapalveluiden kehittämiseen ja pohtia tämän tiedon hyödyntämistä kunnan liikuntapalveluiden kehittämisessä.
Tutkimus oli monitapaustutkimus, joka perustui kahteen samanlaiseen, eri konteksteissa toteutettuihin tapauksiin. Tutkimuksen tarkastelun kohteena olivat pienten lasten äidit liikuntapalveluiden käyttäjinä. Aineistonkeruuna toimivat ryhmäkeskustelut. Aineistot analysoitiin ensinsisällön analyysillä. Tässä vaiheessa poimittiin liikuntapalveluihin ja liikuntaan liittyviä ilmaisuja. Tämän jälkeen tietojen analysointia laajennettiin tekemällä uusia kysymyksiä "mitä käyttäjät tekevät?" ja ”miten”. Tapaukset analysoitiin ensin erikseen ja sen jälkeen tapauksia verrattiin keskenään samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin, että käyttäjälähtöisen palveluinnovaatioprosessin alkuvaihe tuotti ymmärrystä käyttäjäryhmästä ja heidän asuinympäristöstään sekä käyttäjien ilmaisemia toiveita ja kehittämisideoita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntapalveluiden kehittämisen näkökulmasta sekä käyttäjäymmärrys että ymmärrys asuinalueesta mahdollistavat kohdennettujen liikuntapalveluiden kehittämisen.
Tutkimus oli monitapaustutkimus, joka perustui kahteen samanlaiseen, eri konteksteissa toteutettuihin tapauksiin. Tutkimuksen tarkastelun kohteena olivat pienten lasten äidit liikuntapalveluiden käyttäjinä. Aineistonkeruuna toimivat ryhmäkeskustelut. Aineistot analysoitiin ensinsisällön analyysillä. Tässä vaiheessa poimittiin liikuntapalveluihin ja liikuntaan liittyviä ilmaisuja. Tämän jälkeen tietojen analysointia laajennettiin tekemällä uusia kysymyksiä "mitä käyttäjät tekevät?" ja ”miten”. Tapaukset analysoitiin ensin erikseen ja sen jälkeen tapauksia verrattiin keskenään samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin, että käyttäjälähtöisen palveluinnovaatioprosessin alkuvaihe tuotti ymmärrystä käyttäjäryhmästä ja heidän asuinympäristöstään sekä käyttäjien ilmaisemia toiveita ja kehittämisideoita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntapalveluiden kehittämisen näkökulmasta sekä käyttäjäymmärrys että ymmärrys asuinalueesta mahdollistavat kohdennettujen liikuntapalveluiden kehittämisen.