Refleksiivisen kontrollin mallit ja vastustajan päätöksentekoon vaikuttaminen Venäjän sotaharjoituksissa 2010-luvulla
Vasara, Antti (2019)
Vasara, Antti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 59
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136112
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136112
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä yhteen Neuvostoliitossa ja Venäjällä kehitettyyn teoriaan päätöksentekoon vaikuttamisesta eli refleksiiviseen kontrolliin. Tutkimuksessa pyrittiin ensimmäistä kertaa Suomessa yhdistämään refleksiivinen kontrolli osaksi laajempaa kyberneettistä ja systeemiteoreettista kokonaisuutta, jonka kautta Venäjällä tarkastellaan koko sodankäyntiä ja yhteiskuntajärjestelmien välistä kamppailua. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, minkälainen on refleksiivisen kontrollin teoriasta tulkittava päätöksentekoon vaikuttamisen kokonaisuus, esiintyykö sen mukaisien menetelmien kuvauksia Venäjän sotaharjoituksista kerätyssä media-aineistossa sekä arvioida, miten refleksiivistä kontrollin mukaista vaikuttamista voitaisiin hyödyntää suunnitelmallisesti.
Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä perehdytään kybernetiikkaan ja systeemiteorian kehitykseen Neuvostoliitossa sekä venäläisen sotilasjohtamisen taustalla vaikuttaviin ajatuksiin. Näiden ajatusten perusteella on laadittu refleksiivinen malli johtamisesta ja päätöksenteosta. Tästä mallista on tunnistettu mahdollisia refleksiivisen kontrollin kohteita ja tavoitteita refleksiivisen kontrollin toteuttamiselle.
Toisessa osassa perehdytään refleksiivisen kontrollin taustalla vaikuttaviin yhteiskunnallisiin oletuksiin ja käydään läpi koko refleksiivisen kontrollin kehityskaari 1960-luvulta nykypäivään. Tutkimuksessa todetaan, että refleksiivisen kontrollin kehitys alkoi Neuvostoliiton kybernetiikan tutkimuksen myötä. Vladimir Lefevbren johdolla alettiin tällöin kehittää refleksiivisiä yhtälöitä, joiden avulla kyettiin matemaattisesti mallintamaan vastustajan päätöksenteon vaihtoehtoja. Tätä kehitystä jatkettiin Neuvostoliitossa sekä sotilas- että siviilipuolella, ja huolimatta Neuvostoliiton hajoamisesta refleksiivistä kontrollia ei ole unohdettu, vaan sen kehittämistä on jatkettu 2010-luvulle asti. Tutkimuksen teoriaosuus päättyy refleksiivisen kontrollin konstruktiivisiin ja tuhoaviin menetelmiin jakavan mallin esittelyyn.
Tutkimuksen empiirisessä osiossa tätä mallia hyödynnetään Venäjän Zapad-2013 ja Zapad-2017 - harjoituksista kerätyn media-aineiston analysointiin. Aineisto jaoteltiin konstruktiivisten ja tuhoavien menetelmien mukaisesti, ja siitä pyrittiin löytämään refleksiivisen kontrollin käytännön ilmenemismuotoja. Aineiston jaottelun taustaoletuksena oli, että refleksiivistä kontrollia hyödynnetään osana pidemmän ja lyhyemmän aikavälin toimintaa. Aineistosta kyettiin molempien harjoitusten osalta löytämään esimerkkejä teoreettisen mallin mukaisista menetelmistä sekä menetelmiltä suojautumisesta.
Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, miten Venäjä mahdollisesti voisi hyödyntää refleksiivistä kontrollia osana toimintaansa ja miten Venäjällä pyritään suojautumaan refleksiivisen kontrollin kaltaisilta toimilta. Tutkimuksen johtopäätökset tukevat ajatusta, jonka mukaan Venäjällä hyödynnetään vastustajan johtamisen ja päätöksenteon systemaattista analysointia osana kaikkea toimintaa ja että venäläinen päätöksentekoon vaikuttaminen poikkeaa lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan länsimaisesta.
Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä perehdytään kybernetiikkaan ja systeemiteorian kehitykseen Neuvostoliitossa sekä venäläisen sotilasjohtamisen taustalla vaikuttaviin ajatuksiin. Näiden ajatusten perusteella on laadittu refleksiivinen malli johtamisesta ja päätöksenteosta. Tästä mallista on tunnistettu mahdollisia refleksiivisen kontrollin kohteita ja tavoitteita refleksiivisen kontrollin toteuttamiselle.
Toisessa osassa perehdytään refleksiivisen kontrollin taustalla vaikuttaviin yhteiskunnallisiin oletuksiin ja käydään läpi koko refleksiivisen kontrollin kehityskaari 1960-luvulta nykypäivään. Tutkimuksessa todetaan, että refleksiivisen kontrollin kehitys alkoi Neuvostoliiton kybernetiikan tutkimuksen myötä. Vladimir Lefevbren johdolla alettiin tällöin kehittää refleksiivisiä yhtälöitä, joiden avulla kyettiin matemaattisesti mallintamaan vastustajan päätöksenteon vaihtoehtoja. Tätä kehitystä jatkettiin Neuvostoliitossa sekä sotilas- että siviilipuolella, ja huolimatta Neuvostoliiton hajoamisesta refleksiivistä kontrollia ei ole unohdettu, vaan sen kehittämistä on jatkettu 2010-luvulle asti. Tutkimuksen teoriaosuus päättyy refleksiivisen kontrollin konstruktiivisiin ja tuhoaviin menetelmiin jakavan mallin esittelyyn.
Tutkimuksen empiirisessä osiossa tätä mallia hyödynnetään Venäjän Zapad-2013 ja Zapad-2017 - harjoituksista kerätyn media-aineiston analysointiin. Aineisto jaoteltiin konstruktiivisten ja tuhoavien menetelmien mukaisesti, ja siitä pyrittiin löytämään refleksiivisen kontrollin käytännön ilmenemismuotoja. Aineiston jaottelun taustaoletuksena oli, että refleksiivistä kontrollia hyödynnetään osana pidemmän ja lyhyemmän aikavälin toimintaa. Aineistosta kyettiin molempien harjoitusten osalta löytämään esimerkkejä teoreettisen mallin mukaisista menetelmistä sekä menetelmiltä suojautumisesta.
Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, miten Venäjä mahdollisesti voisi hyödyntää refleksiivistä kontrollia osana toimintaansa ja miten Venäjällä pyritään suojautumaan refleksiivisen kontrollin kaltaisilta toimilta. Tutkimuksen johtopäätökset tukevat ajatusta, jonka mukaan Venäjällä hyödynnetään vastustajan johtamisen ja päätöksenteon systemaattista analysointia osana kaikkea toimintaa ja että venäläinen päätöksentekoon vaikuttaminen poikkeaa lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan länsimaisesta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]