Merenalaisten kaapeleiden kansainvälisoikeudellinen asema : kaapeleiden käyttö tai niihin vaikuttaminen osana hybridivaikuttamista
Kiiski, Antti-Pekka (2019)
Kiiski, Antti-Pekka
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 59
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136039
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136039
Tiivistelmä
Tutkimus kuuluu johtamisen sekä sotilasjuridiikan ja operatiivisen oikeuden -tieteenalaan. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä kansainvälisen oikeuden sääntelyä on olemassa merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen kohteena tai vaikuttamisen välineenä. Alkuperäisenä tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä hybridivaikuttamiseksi luokiteltavia tekoja tai vaikuttamiskeinoja käytetään tai voidaan käyttää nimenomaisesti merioperaatioiden toimintaympäristössä sekä miten niitä säännellään kansainvälisessä oikeudessa. Tutkimuksen aikana tekojen tai vaikuttamisen kohteeksi tarkentui ensin merenpohjan infrastruktuuri, ja lopulta merenalaiset kaapelit.
Tutkimuksen tieteenfilosofisena lähestymistapana oli eurooppalainen oikeuspositivismi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistotutkimusta. Tutkimuksen lähestymistavan mukaisesti, tutkimuksen ensisijaisina lähteinä käytettiin Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 38 artiklan mukaisia virallisia oikeuslähteitä. Aineistotutkimusta tuettiin väljänä teoreettisena kehyksenä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa käytetty lähdeaineisto oikeuslähteiden lisäksi, oli pääasiassa kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita sekä blogikirjoituksia.
Tutkimuksessa selvitettiin merellisen hybridivaikuttamiseksi luokiteltavissa olevia tekoja, välineitä ja kohteita. Yhdeksi merellisen hybridivaikuttamisen mahdolliseksi kohteeksi havaittiin merenalainen infrastruktuuri. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä merenalaista infrastruktuuria on jo rakennettu tai suunniteltu rakennettavan. Merenalaiset tiedonsiirto- ja sähkökaapelit havaittiin olevan merenpohjaan rakennettua infrastruktuuria ja niiden käyttö liittyy olennaisesti myös moneen muuhun infrastruktuurityyppiin. Tutkimuksessa selvitettiin merenalaisten kaapeleiden kansainvälisoikeudellisen asema sekä merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen ja kaapeleiden käyttöön liittyvää kansainvälisen oikeuden sääntelyä. Oikeudellista sääntelyä tarkasteltiin ennen aseellista selkkausta ja aseellisen selkkauksen aikana.
Merenalaisten kaapeleiden kansainvälisoikeudellinen asema perustuu pääosin vuoden 1884 merenalaisten lennätinkaapeleiden suojaamista koskevan valtiosopimuksen, vuoden 1958 aavaa merta ja mannermaajalustaa koskevien yleissopimusten sekä vuoden 1982 Merioikeusyleissopimuksen sekä kansainvälisen tapaoikeuden oikeussääntöihin. Merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen sääntely aseellisessa selkkauksessa perustuu pääosin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden valtiosopimuksiin sekä kansainvälisen tapaoikeuden oikeussääntöihin. Merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen sääntelyyn liittyvä tutkimuskirjallisuus on noin sata vuotta vanhaa ja nykyaikaiset kansalliset merisodan oikeussääntöjen käsikirjat sisältävät vain vähäisiä mainintoja merenalaisista kaapeleista.
Tutkimuksessa ei syntynyt uutta tietoa mutta tutkimusraporttiin pystyttiin kokoamaan sirpaleisesta lähdeaineistosta kattava koonnos merenpohjan infrastruktuurista, merenalaisista kaapeleista sekä niihin liittyvistä kansainvälisen oikeuden oikeussäännöistä.
Tutkimuksen tieteenfilosofisena lähestymistapana oli eurooppalainen oikeuspositivismi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistotutkimusta. Tutkimuksen lähestymistavan mukaisesti, tutkimuksen ensisijaisina lähteinä käytettiin Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 38 artiklan mukaisia virallisia oikeuslähteitä. Aineistotutkimusta tuettiin väljänä teoreettisena kehyksenä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa käytetty lähdeaineisto oikeuslähteiden lisäksi, oli pääasiassa kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita sekä blogikirjoituksia.
Tutkimuksessa selvitettiin merellisen hybridivaikuttamiseksi luokiteltavissa olevia tekoja, välineitä ja kohteita. Yhdeksi merellisen hybridivaikuttamisen mahdolliseksi kohteeksi havaittiin merenalainen infrastruktuuri. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä merenalaista infrastruktuuria on jo rakennettu tai suunniteltu rakennettavan. Merenalaiset tiedonsiirto- ja sähkökaapelit havaittiin olevan merenpohjaan rakennettua infrastruktuuria ja niiden käyttö liittyy olennaisesti myös moneen muuhun infrastruktuurityyppiin. Tutkimuksessa selvitettiin merenalaisten kaapeleiden kansainvälisoikeudellisen asema sekä merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen ja kaapeleiden käyttöön liittyvää kansainvälisen oikeuden sääntelyä. Oikeudellista sääntelyä tarkasteltiin ennen aseellista selkkausta ja aseellisen selkkauksen aikana.
Merenalaisten kaapeleiden kansainvälisoikeudellinen asema perustuu pääosin vuoden 1884 merenalaisten lennätinkaapeleiden suojaamista koskevan valtiosopimuksen, vuoden 1958 aavaa merta ja mannermaajalustaa koskevien yleissopimusten sekä vuoden 1982 Merioikeusyleissopimuksen sekä kansainvälisen tapaoikeuden oikeussääntöihin. Merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen sääntely aseellisessa selkkauksessa perustuu pääosin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden valtiosopimuksiin sekä kansainvälisen tapaoikeuden oikeussääntöihin. Merenalaisiin kaapeleihin vaikuttamisen sääntelyyn liittyvä tutkimuskirjallisuus on noin sata vuotta vanhaa ja nykyaikaiset kansalliset merisodan oikeussääntöjen käsikirjat sisältävät vain vähäisiä mainintoja merenalaisista kaapeleista.
Tutkimuksessa ei syntynyt uutta tietoa mutta tutkimusraporttiin pystyttiin kokoamaan sirpaleisesta lähdeaineistosta kattava koonnos merenpohjan infrastruktuurista, merenalaisista kaapeleista sekä niihin liittyvistä kansainvälisen oikeuden oikeussäännöistä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]