Perusyksikön henkilöstön työmotivaation yhteys oppimisympäristökäsityksiin ja työssä oppimiseen
Pekkarinen, Otto (2019)
Pekkarinen, Otto
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 59
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136030
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136030
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työmotivaation yhteyttä työssä oppimiseen ja käsityksiin työympäristöstä. Tavoitetta tarkennettiin kolmella alatutkimuskysymyksellä, joissa tarkasteltiin vastaajista tunnistettavia tavoiteorientaatioprofiileja, niiden koostumusta ja niiden tuottamia eroja vastaajien käsityksissä työympäristöstään ja työssä oppimisestaan. Työssä oppiminen ymmärretään psykologiseksi prosessiksi, joka on toimintaympäristön lisäksi vahvasti kytköksissä henkilökohtaisiin oppijalähtöisiin tekijöihin, kuten motivaatioon. Motivaation yhteyttä työssä oppimiseen ei kuitenkaan ole juuri tutkittu, vaan aikaisempi työssä oppimisen tutkimus on pyrkinyt käsitteellistämään sitä keskittyen erityisesti oppimisprosessin kokonaisuuden hahmottamiseen. Motivaatiota tarkasteltiin henkilökohtaisten tavoiteorientaatioiden näkökulmasta, jotka ymmärrettiin suhteellisen pysyvinä toimintaa oh-jaavina henkilökohtaisina taipumuksina.
Tutkimuksen kontekstina oli Puolustusvoimien perusyksiköt, joiden henkilökunta muodosti tutkimuksen perusjoukon. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon saatiin yhteensä 527 vastausta. Tutkimusasetelma perustui mixed methods -tutkimukseen, jossa pääpaino oli määrällisillä menetelmillä. Henkilökeskeistä metodologiaa käyttämällä vastaajat jaettiin erilaisiin motivaatioryhmiin tavoiteorientaatioiden perusteella. Oppimisorientoituneet vastaajat pitivät oppimista itsessään tärkeänä tavoitteena. Menestysorientoituneet vastaajat pyrkivät oppimi-sen lisäksi menestymään työssään mahdollisimman hyvin. Sitoutumattomiksi nimetyllä ryh-mällä ei korostunut mikään orientaatio. Välttämisorientoituneet pyrkivät välttämään työtä ja epäonnistumisia. Epäonnistumisen pelkääjät muistuttivat menestysorientoituneita, mutta olivat huolissaan sosiaalisesta vertailusta ja suhteellisesta menestyksestä.
Vastaajien käsitykset työssä oppimisestaan ja työympäristöstään olivat selkeässä yhteydessä heidän orientoitumiseen. Pääsääntöisesti oppimis- ja menestyskorostuksen omaavat vastaajat mielsivät työympäristönsä, työssä oppimisensa ja osaamisensa myönteisemmin kuin sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Epäonnistumisen pelkääjien käsitykset olivat jossain määrin ristiriitaisia. He omasivat useita myönteisiä piirteitä, mutta toisaalta he arvioivat useita asioita kriittisemmin kuin oppimis- ja menestysorientoituneet. Profiilien koostumuksessa oli pieniä työkokemus- ja henkilöstöryhmäkohtaisia eroja. Laadullisella analyysillä löydettiin kuusi menestyksekkääseen työssä oppimiseen liittyvää kategoriaa, jotka liittyivät varsinaista oppimistapahtumaa edeltävään valmistautumiseen, erilaisiin oppimismenetelmiin ja reflektointiin. Käsityksissä ei kuitenkaan ilmennyt orientaatioprofiilikohtaisia eroja.
Kokonaisuudessaan tulokset vastaavat aikaisemman tutkimuksen havaintoja ja osoittavat selkeitä yksilöllisiä eroja työssä oppimiseen ja työympäristöön liittyvissä käsityksissä. Merkittävä osa vastaajista omasi oppimis- ja menestyskorostuksen ja suhtautui työympäristöönsä, työssä oppimiseensa ja osaamiseensa varsin myönteisesti.
Tutkimuksen kontekstina oli Puolustusvoimien perusyksiköt, joiden henkilökunta muodosti tutkimuksen perusjoukon. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon saatiin yhteensä 527 vastausta. Tutkimusasetelma perustui mixed methods -tutkimukseen, jossa pääpaino oli määrällisillä menetelmillä. Henkilökeskeistä metodologiaa käyttämällä vastaajat jaettiin erilaisiin motivaatioryhmiin tavoiteorientaatioiden perusteella. Oppimisorientoituneet vastaajat pitivät oppimista itsessään tärkeänä tavoitteena. Menestysorientoituneet vastaajat pyrkivät oppimi-sen lisäksi menestymään työssään mahdollisimman hyvin. Sitoutumattomiksi nimetyllä ryh-mällä ei korostunut mikään orientaatio. Välttämisorientoituneet pyrkivät välttämään työtä ja epäonnistumisia. Epäonnistumisen pelkääjät muistuttivat menestysorientoituneita, mutta olivat huolissaan sosiaalisesta vertailusta ja suhteellisesta menestyksestä.
Vastaajien käsitykset työssä oppimisestaan ja työympäristöstään olivat selkeässä yhteydessä heidän orientoitumiseen. Pääsääntöisesti oppimis- ja menestyskorostuksen omaavat vastaajat mielsivät työympäristönsä, työssä oppimisensa ja osaamisensa myönteisemmin kuin sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Epäonnistumisen pelkääjien käsitykset olivat jossain määrin ristiriitaisia. He omasivat useita myönteisiä piirteitä, mutta toisaalta he arvioivat useita asioita kriittisemmin kuin oppimis- ja menestysorientoituneet. Profiilien koostumuksessa oli pieniä työkokemus- ja henkilöstöryhmäkohtaisia eroja. Laadullisella analyysillä löydettiin kuusi menestyksekkääseen työssä oppimiseen liittyvää kategoriaa, jotka liittyivät varsinaista oppimistapahtumaa edeltävään valmistautumiseen, erilaisiin oppimismenetelmiin ja reflektointiin. Käsityksissä ei kuitenkaan ilmennyt orientaatioprofiilikohtaisia eroja.
Kokonaisuudessaan tulokset vastaavat aikaisemman tutkimuksen havaintoja ja osoittavat selkeitä yksilöllisiä eroja työssä oppimiseen ja työympäristöön liittyvissä käsityksissä. Merkittävä osa vastaajista omasi oppimis- ja menestyskorostuksen ja suhtautui työympäristöönsä, työssä oppimiseensa ja osaamiseensa varsin myönteisesti.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]