Data-analytiikan hyödyntäminen tilintarkastuksessa
Mäkiluoma, Antti (2019)
Lataukset:
Mäkiluoma, Antti
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102735020
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102735020
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia data-analytiikan hyödyntämistä tilintarkastuksessa. Tutkielmassa tutkitaan, miten data-analytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä tilintarkastuksessa, kuinka sitä hyödynnetään tulevaisuudessa sekä mitkä ovat tällä hetkellä haasteita sen laajemmalle hyödyntämiselle. Lisäksi pyritään etsimään eroja nuorempien ja kokeneempien tilintarkastajien vastausten välillä. Data-analytiikka on tullut merkittäväksi osaksi nykypäivän tilintarkastusta. Tilintarkastusyhteisöt käyttävät data-analytiikkaa voimakkaasti hyödyksi markkinoinnissaan ja tarjouskilpailujen voittamisessa. Lisäksi data-analytiikalla pyritään vastaamaan tilintarkastuksen kiristyneisiin laatuvaatimuksiin. Data-analytiikan kehitys muilla talouden osa-alueilla, kuten esimerkiksi markkinoinnissa, on tilintarkastusta pidemmällä. Akateemisessa tutkimuksessa tilintarkastuksen alan onkin moitittu jääneen jälkeen muista talouden osa-alueista data-analytiikan hyödyntämisessä.
Tutkielman teoriaosuus rakentuu haastattelun teemojen mukaisesti: miten data-analytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä tilintarkastuksessa, kuinka sitä hyödynnetään tulevaisuudessa sekä mitkä ovat tällä hetkellä haasteita sen laajemmalle hyödyntämiselle. Näihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan akateemisen kirjallisuuden perusteella. Tämän avulla lukija saa aiheesta selkeän käsityksen ennen empiriaosuuteen siirtymistä.
Tässä tutkielmassa keskitytään havainnoimaan data-analytiikan käyttömahdollisuuksia, kehitysmahdollisuuksia ja tämän hetkisiä haasteita. Tässä empiirisessä tutkimuksessa käytetään haastattelumetodina teemahaastattelua. Haastattelut suoritetaan yksilöhaastatteluina, koska tällä tavoin saadaan hankittua syvällistä kokemusperäistä tietoa sekä kuvattua ilmiötä ja sen vaikutuksia. Haastatteluita suoritettiin yhteensä kuusi kappaletta.
Tutkielman mukaan data-analytiikan hyödyntäminen Suomessa ei ole vielä yhtä laaja-alaista kuten tilintarkastusyhteisöjen markkinointi tai akateeminen tutkimus antavat ymmärtää. Suomessa kamppaillaan vielä useiden haasteiden kanssa, jotka estävät vielä toistaiseksi data-analytiikan laaja-alaisemman hyödyntämisen. Suurimmiksi haasteiksi muodostuvat datan muotoon ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Toistaiseksi data-analytiikkaa hyödynnetään suurempien yritysten tilintarkastuksessa, koska silloin transaktioiden määrä ja kirjanpidon sähköisyysaste ovat korkeat ja data-analytiikasta saadaan suurempi hyöty. Tutkielman perusteella voidaan sanoa data-analytiikan suurimman hyödyn olevan parantunut tilintarkastuksen laatu. Tehokkuushyötyjen saavuttaminen on tutkielman mukaan toissijainen hyöty. Tulevaisuudessa data-analytiikkaa odotetaan käytettävän laaja-alaisemmin kuin tällä hetkellä. Tätä tulee edesauttamaan pienempien yritysten kirjanpidon sähköisyysasteen kasvaminen ja taloushallinnon järjestelmien välisen datansiirron kehittyminen.
Tutkielman teoriaosuus rakentuu haastattelun teemojen mukaisesti: miten data-analytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä tilintarkastuksessa, kuinka sitä hyödynnetään tulevaisuudessa sekä mitkä ovat tällä hetkellä haasteita sen laajemmalle hyödyntämiselle. Näihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan akateemisen kirjallisuuden perusteella. Tämän avulla lukija saa aiheesta selkeän käsityksen ennen empiriaosuuteen siirtymistä.
Tässä tutkielmassa keskitytään havainnoimaan data-analytiikan käyttömahdollisuuksia, kehitysmahdollisuuksia ja tämän hetkisiä haasteita. Tässä empiirisessä tutkimuksessa käytetään haastattelumetodina teemahaastattelua. Haastattelut suoritetaan yksilöhaastatteluina, koska tällä tavoin saadaan hankittua syvällistä kokemusperäistä tietoa sekä kuvattua ilmiötä ja sen vaikutuksia. Haastatteluita suoritettiin yhteensä kuusi kappaletta.
Tutkielman mukaan data-analytiikan hyödyntäminen Suomessa ei ole vielä yhtä laaja-alaista kuten tilintarkastusyhteisöjen markkinointi tai akateeminen tutkimus antavat ymmärtää. Suomessa kamppaillaan vielä useiden haasteiden kanssa, jotka estävät vielä toistaiseksi data-analytiikan laaja-alaisemman hyödyntämisen. Suurimmiksi haasteiksi muodostuvat datan muotoon ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Toistaiseksi data-analytiikkaa hyödynnetään suurempien yritysten tilintarkastuksessa, koska silloin transaktioiden määrä ja kirjanpidon sähköisyysaste ovat korkeat ja data-analytiikasta saadaan suurempi hyöty. Tutkielman perusteella voidaan sanoa data-analytiikan suurimman hyödyn olevan parantunut tilintarkastuksen laatu. Tehokkuushyötyjen saavuttaminen on tutkielman mukaan toissijainen hyöty. Tulevaisuudessa data-analytiikkaa odotetaan käytettävän laaja-alaisemmin kuin tällä hetkellä. Tätä tulee edesauttamaan pienempien yritysten kirjanpidon sähköisyysasteen kasvaminen ja taloushallinnon järjestelmien välisen datansiirron kehittyminen.