Upseerien kokemuksia etätyöstä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa
Pärnä, Niina (2019)
Pärnä, Niina
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 8
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625608
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625608
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää millaisia kokemuksia upseereilla on etätyöstä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Etätyötä ei ole tästä näkökulmasta laajemmin tutkittu Puolustusvoimissa. Tällä tutkimuksella oli tavoitteena tuottaa Puolustusvoimille tietoa etätyöstä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa kartoittamalla upseerien yksilöllisiä kokemuksia. Tavoitteena oli myös tuoda upseerien kokemukset näkyviksi, jotta niitä voidaan hyödyntää työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kehittämisessä sotilasorganisaation kontekstissa
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimustehtävään vastaamiseksi tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin metodologisen triangulaation mukaisesti kahdella eri tavalla kerätyllä aineistolla. Tutkimuksen aineiston muodostivat Pääesikunnan erilliskyselyn avoin vastaus työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteista sekä tutkijan toteuttamat teemahaastattelut etätyön ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Kohdejoukkona olivat perheelliset upseerit. Erilliskyselyyn vastanneet upseerit (n=372) rajattiin vain perheellisiin. Teemahaastatteluissa upseerit (n=12) rajattiin maasotakoululaisiin, etätyötä tekeviin perheellisiin upseereihin Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla laadullisesti.
Tutkimuksessa havaittiin, että upseerit kokivat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa monenlaisia ristiriitoja. Merkittävimmät ristiriidat koettiin ajankäyttöön liittyvissä työperäisissä tekijöissä, kun työ vei aikaa perheeltä. Etenkin pitkät poissaolot, kuten sotaharjoitukset ja reppuruus aiheuttivat ajankäytöllisiä ristiriitoja. Perheen ei juuri koettu vievän aikaa työltä. Perheen koettiin joutuvan joustamaan useammin kuin työn, joka näkyi upseereilla myös psyykkisenä kuormittumisena. Psyykkinen kuormittavuus näyttäytyi upseereilla myös työorganisaation joustamattomuutena, haasteina työssä jaksamisessa ja yksityiselämän haasteissa. Upseereilla oli vahva tahto ja halu tehdä työnsä hyvin ja loppuun saakka. Upseerit kokivat perheen kanssa vietetyn ajan voimavaroja antavana aikana, johon he halusivat panostaa. Käyttäytymisen ristiriitaa työssä ja perhe-elämässä olevien roolien välillä koettiin vain vähän, jos ollenkaan. Upseerit kokivat olevansa työrooleissaan ehdottomampia ja jämäkämpiä, kun taas vanhemman ja puolison roolissa sekä harrastuksissa upseereilla oli pehmeämpiä piirteitä.
Tutkimuksen keskeisin tulos on, että etätyö on vähentänyt työn ja perhe-elämän välisiä ajankäytön, psyykkisen kuormittavuuden ja käyttäytymisen ristiriitoja. Upseereilla oli etätyöstä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia. Etätyö oli vaikuttanut merkittävimmin työn ja perhe-elämän väliseen ajankäyttöön, kun etätyö oli mahdollistanut enemmän aikaa perheen kanssa. Etätyö oli mahdollistanut sen, ettei perheen tarvinnut joustaa enää niin usein kuin aiemmin. Jo yksittäisten etätyöpäivien koettiin tuoneen kaivattua joustavuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Upseerit olivat kyenneet tilanteen mukaan useammin vaikuttamaan itse siihen, joustaako työ vai joustaako perhe. Kasvanut perheaika oli vahvistanut perheessä koettua yhteisöllisyyttä sekä sitoutumista perheeseen. Nämä tekijät olivat yhteydessä psyykkisen kuormittumisen vähenemiseen ja paremman elämänlaadun kokemukseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimustehtävään vastaamiseksi tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin metodologisen triangulaation mukaisesti kahdella eri tavalla kerätyllä aineistolla. Tutkimuksen aineiston muodostivat Pääesikunnan erilliskyselyn avoin vastaus työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteista sekä tutkijan toteuttamat teemahaastattelut etätyön ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Kohdejoukkona olivat perheelliset upseerit. Erilliskyselyyn vastanneet upseerit (n=372) rajattiin vain perheellisiin. Teemahaastatteluissa upseerit (n=12) rajattiin maasotakoululaisiin, etätyötä tekeviin perheellisiin upseereihin Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla laadullisesti.
Tutkimuksessa havaittiin, että upseerit kokivat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa monenlaisia ristiriitoja. Merkittävimmät ristiriidat koettiin ajankäyttöön liittyvissä työperäisissä tekijöissä, kun työ vei aikaa perheeltä. Etenkin pitkät poissaolot, kuten sotaharjoitukset ja reppuruus aiheuttivat ajankäytöllisiä ristiriitoja. Perheen ei juuri koettu vievän aikaa työltä. Perheen koettiin joutuvan joustamaan useammin kuin työn, joka näkyi upseereilla myös psyykkisenä kuormittumisena. Psyykkinen kuormittavuus näyttäytyi upseereilla myös työorganisaation joustamattomuutena, haasteina työssä jaksamisessa ja yksityiselämän haasteissa. Upseereilla oli vahva tahto ja halu tehdä työnsä hyvin ja loppuun saakka. Upseerit kokivat perheen kanssa vietetyn ajan voimavaroja antavana aikana, johon he halusivat panostaa. Käyttäytymisen ristiriitaa työssä ja perhe-elämässä olevien roolien välillä koettiin vain vähän, jos ollenkaan. Upseerit kokivat olevansa työrooleissaan ehdottomampia ja jämäkämpiä, kun taas vanhemman ja puolison roolissa sekä harrastuksissa upseereilla oli pehmeämpiä piirteitä.
Tutkimuksen keskeisin tulos on, että etätyö on vähentänyt työn ja perhe-elämän välisiä ajankäytön, psyykkisen kuormittavuuden ja käyttäytymisen ristiriitoja. Upseereilla oli etätyöstä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia. Etätyö oli vaikuttanut merkittävimmin työn ja perhe-elämän väliseen ajankäyttöön, kun etätyö oli mahdollistanut enemmän aikaa perheen kanssa. Etätyö oli mahdollistanut sen, ettei perheen tarvinnut joustaa enää niin usein kuin aiemmin. Jo yksittäisten etätyöpäivien koettiin tuoneen kaivattua joustavuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Upseerit olivat kyenneet tilanteen mukaan useammin vaikuttamaan itse siihen, joustaako työ vai joustaako perhe. Kasvanut perheaika oli vahvistanut perheessä koettua yhteisöllisyyttä sekä sitoutumista perheeseen. Nämä tekijät olivat yhteydessä psyykkisen kuormittumisen vähenemiseen ja paremman elämänlaadun kokemukseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]