Sote-alan pk-yritysten liiketaloudellisen osaamisen nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Joensuu-Salo, Sanna; Kettunen, Salla; Kangas, Emilia; Sorama, Kirsti; Teittinen, Henri; Aalto, Anu; Mäntysaari, Piia-Pauliina; Katajavirta, Marja (2019)
Joensuu-Salo, Sanna
Kettunen, Salla
Kangas, Emilia
Sorama, Kirsti
Teittinen, Henri
Aalto, Anu
Mäntysaari, Piia-Pauliina
Katajavirta, Marja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061119928
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061119928
Tiivistelmä
Tässä raportissa esitellään eteläpohjalaisten sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten nykytilaa liiketaloudellisen 0saamisen näkökulmasta. Tarkempina teemoina ovat digitalisaatio, markkinointi, strateginen johtaminen ja taloudellinen osaaminen. Selvitys on tehty osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamaa EAKRrahoitteista Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hanketta. Rahoitus hankkeeseen on saatu Etelä-Pohjanmaan liiton kautta.
Kyselyyn vastasi yhteensä 46 sosiaali- ja terveysalan yritystä Etelä-Pohjanmaalta. Vaikka vastaajajoukko oli pieni, todettiin sen edustavan suhteellisen hyvin kyselyn kohderyhmää.
Kyselyyn vastanneilla yrityksillä digitaalisuus oli yllättävän hyvällä tasolla. Perinteisemmät digitaaliset välineet (esim. sähköposti ja tiedonhankinta) ovat paremmin hallinnassa kuin uudemmat välineet. Kehitettävää oli eniten sähköisen markkinoinnin osaamisessa ja sähköisten asiakasjärjestelmien käyttöönotossa. Suurin osa yrityksistä ei kuitenkaan osaa hyödyntää uusinta teknologiaa omassa tuote- ja palvelukehityksessään. Yritykset eivät ole aktiivisia teknologisten ratkaisujen rakentamisessa ja vain harva kehittää sellaisia palveluja, joissa uusinta teknologiaa hyödynnetään.
Yritysten talousosaaminen on vajavaista suhteessa ammattiosaamiseen. Toisaalta erilaista informaatiota käytetään kohtuullisen laajasti oman toiminnan arvioinnissa. Yleisesti voi sanoa, että yritykset ovat kohtuullisen aktiivisia kehittämään omaa toimintaansa. Kehittäminen painottuu enemmän olemassa olevan kuin uuden kehittämiseen. Strateginen suunnitelmallisuus on yrityksissä vähintään keskitasolla. Yrityksissä myös ymmärretään hyvin asiakastiedon merkitys ja ympäristön muutosten vaikutuksia asiakastarpeisiin pohditaan aktiivisesti. Toisaalta perinteinen markkinointiosaaminen on heikkoa yrityksissä, kun asiakastietoa pitäisi hyödyntää segmentoinnin, erilaistamisen tai markkinointiviestinnän suunnitteluun.
Kyky innovoida uusia palveluja on keskitasolla. Palvelujen innovointikyvykkyyteen vaikuttaa voimakkaasti markkinaorientaatio eli asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen sekä teknologiaorientaatio eli teknologian seuraaminen ja hyödyntäminen. Näitä olisi yrityksissä kehitettävä, jotta yritys kykenisi paremmin innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja.
Yrityksistä 70 prosenttia tavoitteli kasvua. Lisäksi lähes kaikki yritykset uskoivat tulevaan kasvuun. Voidaan siis todeta, että vastanneilla yrityksillä on positiivinen usko tulevaan ja ainakin oman alan kasvuun. Kasvun edellyttämä lisäkapasiteetti oli saatu lähinnä toimintaa tehostamalla ja osa oli lisännyt työntekijämäärää. Pieni osa oli tehnyt liiketoiminta- tai yrityskaupan. Tarkastellussa vastaajajoukossa menestymiseen vaikuttivat eniten informaation käytön laajuus ja strateginen suunnitelmallisuus.
Kyselyyn vastasi yhteensä 46 sosiaali- ja terveysalan yritystä Etelä-Pohjanmaalta. Vaikka vastaajajoukko oli pieni, todettiin sen edustavan suhteellisen hyvin kyselyn kohderyhmää.
Kyselyyn vastanneilla yrityksillä digitaalisuus oli yllättävän hyvällä tasolla. Perinteisemmät digitaaliset välineet (esim. sähköposti ja tiedonhankinta) ovat paremmin hallinnassa kuin uudemmat välineet. Kehitettävää oli eniten sähköisen markkinoinnin osaamisessa ja sähköisten asiakasjärjestelmien käyttöönotossa. Suurin osa yrityksistä ei kuitenkaan osaa hyödyntää uusinta teknologiaa omassa tuote- ja palvelukehityksessään. Yritykset eivät ole aktiivisia teknologisten ratkaisujen rakentamisessa ja vain harva kehittää sellaisia palveluja, joissa uusinta teknologiaa hyödynnetään.
Yritysten talousosaaminen on vajavaista suhteessa ammattiosaamiseen. Toisaalta erilaista informaatiota käytetään kohtuullisen laajasti oman toiminnan arvioinnissa. Yleisesti voi sanoa, että yritykset ovat kohtuullisen aktiivisia kehittämään omaa toimintaansa. Kehittäminen painottuu enemmän olemassa olevan kuin uuden kehittämiseen. Strateginen suunnitelmallisuus on yrityksissä vähintään keskitasolla. Yrityksissä myös ymmärretään hyvin asiakastiedon merkitys ja ympäristön muutosten vaikutuksia asiakastarpeisiin pohditaan aktiivisesti. Toisaalta perinteinen markkinointiosaaminen on heikkoa yrityksissä, kun asiakastietoa pitäisi hyödyntää segmentoinnin, erilaistamisen tai markkinointiviestinnän suunnitteluun.
Kyky innovoida uusia palveluja on keskitasolla. Palvelujen innovointikyvykkyyteen vaikuttaa voimakkaasti markkinaorientaatio eli asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen sekä teknologiaorientaatio eli teknologian seuraaminen ja hyödyntäminen. Näitä olisi yrityksissä kehitettävä, jotta yritys kykenisi paremmin innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja.
Yrityksistä 70 prosenttia tavoitteli kasvua. Lisäksi lähes kaikki yritykset uskoivat tulevaan kasvuun. Voidaan siis todeta, että vastanneilla yrityksillä on positiivinen usko tulevaan ja ainakin oman alan kasvuun. Kasvun edellyttämä lisäkapasiteetti oli saatu lähinnä toimintaa tehostamalla ja osa oli lisännyt työntekijämäärää. Pieni osa oli tehnyt liiketoiminta- tai yrityskaupan. Tarkastellussa vastaajajoukossa menestymiseen vaikuttivat eniten informaation käytön laajuus ja strateginen suunnitelmallisuus.