Mekanisoidun pataljoonan kehittyminen Ison-Britannian asevoimissa 1955-1991
Pellinen, Perttu (2016)
Pellinen, Perttu
Sotataidon laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 5
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623572
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623572
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään mekanisoidun pataljoonan kehitys vuodesta 1955 Persianlahden sotaan saakka. Kehitystä tarkastellaan alkaen toisesta maailmansodasta periytyneestä organisaatiosta ja sen uudistamisesta. Pataljoonan kehityksessä tärkein painoarvo on organisaation kehittymisellä. Tätä verrataan samanaikaiseen kehitykseen sotataidossa ja kalustossa, jotta saadaan yhtenäinen kokonaiskuva.
Tutkimus pohjautuu pääosin alkuperäisiin asiakirjoihin, kuten kenttäohjesääntöihin, joita ver-rataan aikakauden tapahtumiin ja sotataidolliseen kehitykseen. Pääaineisto koostuu Britannian armeijan julkaisuista. Näiden tueksi käytetään tutkimuksia, historiateoksia sekä aikalaista lehdistömateriaalia. Tutkimuksen tavoitteisiin päästään vertailevalla ja kvalitatiivisella lähteiden arvioinnilla.
Mekanisoidun pataljoonan kehitys ei tapahtunut suurten mullistusten kautta, vaan vähitellen mukautuen taistelunkuvaan ja käytettävissä olevaan kalustoon. Sen tehtävä ja organisaation ydin säilyi suhteellisen muuttumattomana eri aikakausina. Mekanisoidun pataljoonan tuli kyetä kaikkina aikakausina torjumaan Neuvostoliiton hyökkäys osana British Army of the Rhinea. Sen tärkein rooli oli tukea panssarirykmenttejä. Tähän se kykeni kalustonsa ja koulutuksensa ansiosta. Kehitys kohti nykyaikaista mekanisoitua taistelua käynnistyi 1970-luvulla, jolloin Britannian armeija alkoi siirtyä aiempia vuosikymmeniä leimanneesta staattisuudesta ja kulutuksellisuudesta entistä enemmän liikesodankäynnin mukaiseen tapaan taistella. Erityisesti rynnäkköpanssarivaunun käyttöönotto 1980-luvulla edesauttoi mekanisoidun pataljoonan erikoistumista liikesodankäyntiin. Mekanisoidun pataljoonan taistelutapa muuttui vuosikymmenien myötä komppanioittain taistelemisesta, puolustuksen ja viivytyksen kautta entistä enemmän hyökkäyksellisiin operaatioihin. Syitä näihin muutoksiin oli useita, doktriinin muuttuminen näistä kenties tärkeimpänä. Britannian asevoimien siirtyminen ensin massiivisesta vastaiskusta joustavaan vastaiskuun, ja myöhemmin vastaiskuun, muutti sekä taistelukenttää että mekanisoidun pataljoonan tehtävää. Muita tärkeitä tekijöitä olivat asevelvollisuudesta luopuminen sekä ta-loudelliset rajoitteet. Sotilaallisen uhkakuvan muutokset ohjasivat myös kehitystä. Uhkakuva ei kuitenkaan, muutamia kiristyneitä aikakausia lukuun ottamatta suuresti muuttunut, joten sen vaikutus taustalla oli hyvin vakioitunut.
Tutkimus pohjautuu pääosin alkuperäisiin asiakirjoihin, kuten kenttäohjesääntöihin, joita ver-rataan aikakauden tapahtumiin ja sotataidolliseen kehitykseen. Pääaineisto koostuu Britannian armeijan julkaisuista. Näiden tueksi käytetään tutkimuksia, historiateoksia sekä aikalaista lehdistömateriaalia. Tutkimuksen tavoitteisiin päästään vertailevalla ja kvalitatiivisella lähteiden arvioinnilla.
Mekanisoidun pataljoonan kehitys ei tapahtunut suurten mullistusten kautta, vaan vähitellen mukautuen taistelunkuvaan ja käytettävissä olevaan kalustoon. Sen tehtävä ja organisaation ydin säilyi suhteellisen muuttumattomana eri aikakausina. Mekanisoidun pataljoonan tuli kyetä kaikkina aikakausina torjumaan Neuvostoliiton hyökkäys osana British Army of the Rhinea. Sen tärkein rooli oli tukea panssarirykmenttejä. Tähän se kykeni kalustonsa ja koulutuksensa ansiosta. Kehitys kohti nykyaikaista mekanisoitua taistelua käynnistyi 1970-luvulla, jolloin Britannian armeija alkoi siirtyä aiempia vuosikymmeniä leimanneesta staattisuudesta ja kulutuksellisuudesta entistä enemmän liikesodankäynnin mukaiseen tapaan taistella. Erityisesti rynnäkköpanssarivaunun käyttöönotto 1980-luvulla edesauttoi mekanisoidun pataljoonan erikoistumista liikesodankäyntiin. Mekanisoidun pataljoonan taistelutapa muuttui vuosikymmenien myötä komppanioittain taistelemisesta, puolustuksen ja viivytyksen kautta entistä enemmän hyökkäyksellisiin operaatioihin. Syitä näihin muutoksiin oli useita, doktriinin muuttuminen näistä kenties tärkeimpänä. Britannian asevoimien siirtyminen ensin massiivisesta vastaiskusta joustavaan vastaiskuun, ja myöhemmin vastaiskuun, muutti sekä taistelukenttää että mekanisoidun pataljoonan tehtävää. Muita tärkeitä tekijöitä olivat asevelvollisuudesta luopuminen sekä ta-loudelliset rajoitteet. Sotilaallisen uhkakuvan muutokset ohjasivat myös kehitystä. Uhkakuva ei kuitenkaan, muutamia kiristyneitä aikakausia lukuun ottamatta suuresti muuttunut, joten sen vaikutus taustalla oli hyvin vakioitunut.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]