Ihminen kehittämisen keskiössä : Näkökulmia kansalaislähtöisyyteen, monituottajuuteen ja hyvinvointialan rakenteiden kehittämiseen
Willner, Hanna; Anttila, Mika; Tuohimaa, Hanna; Meristö, Tarja; Åby, Hanna; Behm, Anna; Vuorio, Elina; Knaapi-Junnila, Sari; Korpela, Anna; Koskinen, Jani; Otim, Ronald; Tuomisto, Antti (2014)
Willner, Hanna
Anttila, Mika
Tuohimaa, Hanna
Meristö, Tarja
Åby, Hanna
Behm, Anna
Vuorio, Elina
Knaapi-Junnila, Sari
Korpela, Anna
Koskinen, Jani
Otim, Ronald
Tuomisto, Antti
Innopark Programmes
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67941-5-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67941-5-0
Tiivistelmä
Pumppu-hankkeessa ihminen on ollut kansalaislähtöisesti kehittämisen keskiössä. Hankkeessa on edistetty ja kehitetty kansalaislähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa mukana olevien organisaatioiden kautta hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu-hankkeessa on edistetty alueiden välistä
tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla.
Hanketta on toteutettu EAKR-rahoituksen turvin neljässä maakunnassa viiden eri organisaation voimin: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta on vastannut Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat olleet Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Hanke on valittu Etelä-Suomen EAKR-alueen ylimaakunnallisten teemahankkeiden yhdeksi kärkihankkeeksi.
Pumppu–hankkeessa on ollut kysymys hyvinvointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä. Hankesuunnitelma lähtee jo yleisessäkin keskustelussa tunnetusta tematiikasta: hyvinvointipalvelujen käyttäjien lukumäärä tulee lisääntymään, huoltosuhde heikkenee ja tämän myötä resurssit tulevat heikkenemään asiakasta kohden. Hanke on pyrkinyt vastaamaan tähän ongelmaan uudistamalla palveluita, erityisesti tapaa, jolla palvelut on tuotettu.
Mukana olleilla alueilla ja organisaatiolla kehittämisen kohteet ovat olleet erilaisia. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom on kehittänyt Seteli-osahankkeessaan alueensa palvelusetelijärjestelmää. Hämeenlinnan kaupunki on YKS-osahankkeen kautta ottanut käyttöön uudentyyppisen toimintamallin vammaispalveluissa. Laurea-ammattikorkeakoulu on Polkupärjäin-osahankkeessa luonut saumatonta palvelupolkua ja uutta tulevaisuutta usealle sektorille ja kehittänyt näkemystä alueen tulevaisuuden hyvinvointipalveluista. Turussa ammattikorkeakoulun TEHU-osahanke on kehittänyt alueen ikäihmisten palveluita laajalla sektorilla ja Turun yliopisto taas on Pärjäin-osahankkeessaan keskittynyt hankkeen aikana sydänpotilaiden eTerveyspalvelujen ja omahoidon kehittämiseen.
Osahankkeiden toiminnan ansiosta on kehitetty uusia palveluseteleitä ja palvelusetelijärjestelmän ympärille pelisääntöjä mukana oleville yrityksille ja yhteisöille, otettu käyttöön kansalaislähtöinen toimintamalli vammaispalveluihin ja kehitetty päättäjien, kolmannen sektorin ja palveluiden tuottajien välistä toimintaa, luotu uusia palvelumalleja pilottien kautta, luotu uusia käytäntöjä alueellisesti sekä kehitetty uusia tuotteita ja palveluja, jotka edistävät hyvinvointipalvelujen ja palveluiden rakenteiden uudistumista.
Palvelukioskit –ja reput, ikäihmisille kehitetyt muistisairauksia ehkäisevät palvelut sekä työttömille, lapsille ja nuorille, perheille sekä perinteisimmistä sairauksista kärsiville ihmisille kehitetyt erilaiset palvelupilotit, uudet tuotteet ja olemassa olevien palveluiden kehitystyö ovat osaltaan olleet muuttamassa palveluiden tuotantotapaa. Samalla tehty työ on vaikuttanut organisaatioiden toimintaan ja niissä toimiviin ihmisiin. Hankkeelle yhteisenä teemana on ollut palveluiden saumattomuus ja kansalaislähtöisyys. Nämä näkökulmat ovat olleet keskiössä toimialan, yritysten ja palveluita tuottavien muiden organisaatioiden kehittämistyössä. Olennaista on kuitenkin näkökulman muutos ja kehittämistyössä korostuva kansalaisen merkitys. Palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan kehittää merkittävästi, mikäli palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan asiakkaana toimivan kansalaisen tarpeisiin ja luomaan vaihtoehtoja toiminnalle. Kun sekä palveluiden tuottaja että niitä vastaanottava kansalainen tietävät palveluiden olemassa olevat vaihtoehdot ja tarjonnan, kasvaa myös useimmiten käyttäjien kokema tyytyväisyys valintojen kautta.
Seuraavilla sivuilla on nostettu esiin Pumppu-hankkeen kautta saatuja tuloksia ja tuotoksia. Jokainen osahanke on kirjoittanut jakson omasta osahankkeestaan, kuvaten toimintaa ja siinä tapahtuneita onnistumisia. Muistaa pitää, että hankkeet mahdollistavat myös kokeilun. Tätä kautta on ymmärrettävä myös se, että hanketyö ei aina ole kevyttä ja kepeää.
tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla.
Hanketta on toteutettu EAKR-rahoituksen turvin neljässä maakunnassa viiden eri organisaation voimin: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta on vastannut Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat olleet Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Hanke on valittu Etelä-Suomen EAKR-alueen ylimaakunnallisten teemahankkeiden yhdeksi kärkihankkeeksi.
Pumppu–hankkeessa on ollut kysymys hyvinvointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä. Hankesuunnitelma lähtee jo yleisessäkin keskustelussa tunnetusta tematiikasta: hyvinvointipalvelujen käyttäjien lukumäärä tulee lisääntymään, huoltosuhde heikkenee ja tämän myötä resurssit tulevat heikkenemään asiakasta kohden. Hanke on pyrkinyt vastaamaan tähän ongelmaan uudistamalla palveluita, erityisesti tapaa, jolla palvelut on tuotettu.
Mukana olleilla alueilla ja organisaatiolla kehittämisen kohteet ovat olleet erilaisia. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom on kehittänyt Seteli-osahankkeessaan alueensa palvelusetelijärjestelmää. Hämeenlinnan kaupunki on YKS-osahankkeen kautta ottanut käyttöön uudentyyppisen toimintamallin vammaispalveluissa. Laurea-ammattikorkeakoulu on Polkupärjäin-osahankkeessa luonut saumatonta palvelupolkua ja uutta tulevaisuutta usealle sektorille ja kehittänyt näkemystä alueen tulevaisuuden hyvinvointipalveluista. Turussa ammattikorkeakoulun TEHU-osahanke on kehittänyt alueen ikäihmisten palveluita laajalla sektorilla ja Turun yliopisto taas on Pärjäin-osahankkeessaan keskittynyt hankkeen aikana sydänpotilaiden eTerveyspalvelujen ja omahoidon kehittämiseen.
Osahankkeiden toiminnan ansiosta on kehitetty uusia palveluseteleitä ja palvelusetelijärjestelmän ympärille pelisääntöjä mukana oleville yrityksille ja yhteisöille, otettu käyttöön kansalaislähtöinen toimintamalli vammaispalveluihin ja kehitetty päättäjien, kolmannen sektorin ja palveluiden tuottajien välistä toimintaa, luotu uusia palvelumalleja pilottien kautta, luotu uusia käytäntöjä alueellisesti sekä kehitetty uusia tuotteita ja palveluja, jotka edistävät hyvinvointipalvelujen ja palveluiden rakenteiden uudistumista.
Palvelukioskit –ja reput, ikäihmisille kehitetyt muistisairauksia ehkäisevät palvelut sekä työttömille, lapsille ja nuorille, perheille sekä perinteisimmistä sairauksista kärsiville ihmisille kehitetyt erilaiset palvelupilotit, uudet tuotteet ja olemassa olevien palveluiden kehitystyö ovat osaltaan olleet muuttamassa palveluiden tuotantotapaa. Samalla tehty työ on vaikuttanut organisaatioiden toimintaan ja niissä toimiviin ihmisiin. Hankkeelle yhteisenä teemana on ollut palveluiden saumattomuus ja kansalaislähtöisyys. Nämä näkökulmat ovat olleet keskiössä toimialan, yritysten ja palveluita tuottavien muiden organisaatioiden kehittämistyössä. Olennaista on kuitenkin näkökulman muutos ja kehittämistyössä korostuva kansalaisen merkitys. Palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan kehittää merkittävästi, mikäli palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan asiakkaana toimivan kansalaisen tarpeisiin ja luomaan vaihtoehtoja toiminnalle. Kun sekä palveluiden tuottaja että niitä vastaanottava kansalainen tietävät palveluiden olemassa olevat vaihtoehdot ja tarjonnan, kasvaa myös useimmiten käyttäjien kokema tyytyväisyys valintojen kautta.
Seuraavilla sivuilla on nostettu esiin Pumppu-hankkeen kautta saatuja tuloksia ja tuotoksia. Jokainen osahanke on kirjoittanut jakson omasta osahankkeestaan, kuvaten toimintaa ja siinä tapahtuneita onnistumisia. Muistaa pitää, että hankkeet mahdollistavat myös kokeilun. Tätä kautta on ymmärrettävä myös se, että hanketyö ei aina ole kevyttä ja kepeää.