Intermodaalikuljetuksiin vaikuttavat häiriöt Kotkan ja Haminan satamissa
Ulmanen, Tommy; Rytkönen, Jorma (2010)
Ulmanen, Tommy
Rytkönen, Jorma
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5681-88-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5681-88-8
Tiivistelmä
Tämä selvitys käsittää Kotkan ja Haminan satamaympäristössä suoritetun intermodaalikuljetusketjun häiriönhallinnan analyysin. Häiriönhallinnalla on tässä selvityksessä ymmärretty asioita, tekijöitä tai olosuhteita, jotka vaikuttavat, häiritsevät tai keskeyttävät tavanomaista toimintaa satamissa. Toisaalta eräänlainen jatkuva
häiriötila kuuluu toimijoiden jokapäiväiseen normaalitoimintaan, ja siitä ihmiset ja järjestelmät ovat tottuneet selviämään osana työtehtäviään.
Eräällä tavalla kyse onkin riskienhallinnasta, jossa erilaisten häiriöiden toistuvuuden ja niiden aiheuttamien ongelmien merkityksellisyyden tulona saadaan määritetyksi
toimintaa haittaavia riskejä, ja riskienhallintakeinoja. Toisena lähestymistapana häiriönhallinnalle voidaan nähdä turvallisuusajattelun korostumisen tärkeys
toiminnassa, ja hyvien käytäntöjen löytäminen estämään toimintoja keskeyttäviä ja laatua huonontavia poikkeamia.
Selvityksessä kartoitettiin Kymenlaakson alueen satamissa toimivien yritysten näkemyksiä häiriönhallinnasta. Internet-pohjaisen kyselytutkimuksen lisäksi suoritettiin
yrityskäyntejä, joiden avulla pyrittiin saamaan käsitys eri toimialojen näkemyksistä. Toimialoja tässä tutkimuksessa edustivat satamat, tulli, huolintayritykset,
varustamot, terminaalioperaattori, ahtaus, kuljetusyritykset ja Valtionrautatiet.
Häiriöiden ja riskien laajuuden ja merkittävyyden kannalta päähuomio kohdistettiin
sietämättömiin, merkittäviin ja kohtalaisiin häiriöihin. Sietämättömiä, eli välittömästi korjattavia ongelmia, esiintyi lähinnä vain satamanpitäjillä, ja ne kohdistuivat
konttialueiden tilanahtauteen ja tyhjien konttien käsittelyyn. Kyselyhetkellä alueen satamat olivat kontteja täynnä, ja asia oli siksi huolestuttava. Operaattorit
pitivät tätä haittaa myös merkittävänä. Konttikenttien kapasiteetti ja tyhjien konttien käsittelyyn liittyvät ongelmat olivat kyselyn suoritusajankohtana, vuodenvaihde
2008/2009, erityinen ongelma, jonka maailmanlaajuinen talouslama poisti väliaikaisesti: lamasta johtuen alueen satamien läpi kulkeva konttivirta oli pahimmillaan
60 % pienempi v. 2009 kuin huippuvuotena 2008.
Vastaavasti kuin konttien tilantarpeeseen ja kenttäkapasiteettiin liittyvät ongelmat koettiin kuljetusten oikea-aikaisuuden parantaminen, sisäiset pysäköinti- ja odotusalueen mitoitustekijät haasteeksi kiihkeän transitobuumin aikana.
Muita merkittäviä häiriötekijöitä olivat nosturien käyttöön liittyvät näkökohdat huippuaikoina ja erilaisista säähäiriöistä johtuen, puutteet ja hankaluudet kuljetusasiakirjoissa (VAK), kuorman sitominen, työturvallisuusasiat sekä haasteet koulutuksessa ja työvoiman ammattitaidon parantamisessa. Alueen paloilmoitusjärjestelyt
ja kuormien vaaitusjärjestelmät olivat myös tekijöitä, joissa monella vastaajalla oli huomauttamista. Riskienhallinta nousi myös haasteena esille heijastaen myös tarvetta turvallisuuskulttuuriajatteluun ja erilaisten turvallisuusjärjestelmien myötä saataviin hyötyseikkoihin toiminnoissa. Häiriönhallinnan voidaankin
katsoa olevan pitkälti yritysten omista turvallisuusasenteista lähtöisin olevaa toimintaa,
jossa korostuu riskienhallinta ja työturvallisuutta edistävät hyvät ratkaisut ja toimintatavat.
Edellä esitetyt merkittäviksi määriteltyjä häiriöitä esiintyy myös , tosin toiset sidosryhmät kokevat ne vaikutukseltaan lievempinä, kohtalaisina. Tästä syystä mainittujen häiriöiden jatkotarkastelu on perusteltua, koska häiriöiden syntyprosessien ja vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen edesauttaisi valtaosaa toimijoita tunnistamaan
virheitä ja epäloogisia toimintamalleja kuljetuksissa ja lastien käsittelyssä. Tässä mielessä on hankkeen aikana toteutettu oppilastöinä erillisselvityksiä,
joissa on otettu tarkasteltavaksi yksittäisiä häiriöitä ja pohdittu niihin vaikuttavia tekijöitä.
Tämä selvitys on laadittu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan toiminta-alueella. Hankkeen toteutus pohjautuu EU:n rakennerahaston, Kymenlaakson liiton, Kotkan kaupungin, Cursor Oy:n, Kotkan Satama Oy:n, Haminan Satama Oy:n ja Finstashipin (nyk. Arctiashipping) taloudelliseen tukeen. Hanke on osa SAFGOF tutkimushanketta, jossa päätavoite on ollut selvittää meriliikenteen
ja toimintaympäristön muutoksen vaikutuksia satamien kuljetus- ja terminaalijärjestelmiin. Hankeen kesto ajoittuu vuosille 2008 – 2010, ja sitä on koordinoinut kotkalainen Merikotka-tutkimuskeskus (www.merikotka/safgof/).
häiriötila kuuluu toimijoiden jokapäiväiseen normaalitoimintaan, ja siitä ihmiset ja järjestelmät ovat tottuneet selviämään osana työtehtäviään.
Eräällä tavalla kyse onkin riskienhallinnasta, jossa erilaisten häiriöiden toistuvuuden ja niiden aiheuttamien ongelmien merkityksellisyyden tulona saadaan määritetyksi
toimintaa haittaavia riskejä, ja riskienhallintakeinoja. Toisena lähestymistapana häiriönhallinnalle voidaan nähdä turvallisuusajattelun korostumisen tärkeys
toiminnassa, ja hyvien käytäntöjen löytäminen estämään toimintoja keskeyttäviä ja laatua huonontavia poikkeamia.
Selvityksessä kartoitettiin Kymenlaakson alueen satamissa toimivien yritysten näkemyksiä häiriönhallinnasta. Internet-pohjaisen kyselytutkimuksen lisäksi suoritettiin
yrityskäyntejä, joiden avulla pyrittiin saamaan käsitys eri toimialojen näkemyksistä. Toimialoja tässä tutkimuksessa edustivat satamat, tulli, huolintayritykset,
varustamot, terminaalioperaattori, ahtaus, kuljetusyritykset ja Valtionrautatiet.
Häiriöiden ja riskien laajuuden ja merkittävyyden kannalta päähuomio kohdistettiin
sietämättömiin, merkittäviin ja kohtalaisiin häiriöihin. Sietämättömiä, eli välittömästi korjattavia ongelmia, esiintyi lähinnä vain satamanpitäjillä, ja ne kohdistuivat
konttialueiden tilanahtauteen ja tyhjien konttien käsittelyyn. Kyselyhetkellä alueen satamat olivat kontteja täynnä, ja asia oli siksi huolestuttava. Operaattorit
pitivät tätä haittaa myös merkittävänä. Konttikenttien kapasiteetti ja tyhjien konttien käsittelyyn liittyvät ongelmat olivat kyselyn suoritusajankohtana, vuodenvaihde
2008/2009, erityinen ongelma, jonka maailmanlaajuinen talouslama poisti väliaikaisesti: lamasta johtuen alueen satamien läpi kulkeva konttivirta oli pahimmillaan
60 % pienempi v. 2009 kuin huippuvuotena 2008.
Vastaavasti kuin konttien tilantarpeeseen ja kenttäkapasiteettiin liittyvät ongelmat koettiin kuljetusten oikea-aikaisuuden parantaminen, sisäiset pysäköinti- ja odotusalueen mitoitustekijät haasteeksi kiihkeän transitobuumin aikana.
Muita merkittäviä häiriötekijöitä olivat nosturien käyttöön liittyvät näkökohdat huippuaikoina ja erilaisista säähäiriöistä johtuen, puutteet ja hankaluudet kuljetusasiakirjoissa (VAK), kuorman sitominen, työturvallisuusasiat sekä haasteet koulutuksessa ja työvoiman ammattitaidon parantamisessa. Alueen paloilmoitusjärjestelyt
ja kuormien vaaitusjärjestelmät olivat myös tekijöitä, joissa monella vastaajalla oli huomauttamista. Riskienhallinta nousi myös haasteena esille heijastaen myös tarvetta turvallisuuskulttuuriajatteluun ja erilaisten turvallisuusjärjestelmien myötä saataviin hyötyseikkoihin toiminnoissa. Häiriönhallinnan voidaankin
katsoa olevan pitkälti yritysten omista turvallisuusasenteista lähtöisin olevaa toimintaa,
jossa korostuu riskienhallinta ja työturvallisuutta edistävät hyvät ratkaisut ja toimintatavat.
Edellä esitetyt merkittäviksi määriteltyjä häiriöitä esiintyy myös , tosin toiset sidosryhmät kokevat ne vaikutukseltaan lievempinä, kohtalaisina. Tästä syystä mainittujen häiriöiden jatkotarkastelu on perusteltua, koska häiriöiden syntyprosessien ja vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen edesauttaisi valtaosaa toimijoita tunnistamaan
virheitä ja epäloogisia toimintamalleja kuljetuksissa ja lastien käsittelyssä. Tässä mielessä on hankkeen aikana toteutettu oppilastöinä erillisselvityksiä,
joissa on otettu tarkasteltavaksi yksittäisiä häiriöitä ja pohdittu niihin vaikuttavia tekijöitä.
Tämä selvitys on laadittu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan toiminta-alueella. Hankkeen toteutus pohjautuu EU:n rakennerahaston, Kymenlaakson liiton, Kotkan kaupungin, Cursor Oy:n, Kotkan Satama Oy:n, Haminan Satama Oy:n ja Finstashipin (nyk. Arctiashipping) taloudelliseen tukeen. Hanke on osa SAFGOF tutkimushanketta, jossa päätavoite on ollut selvittää meriliikenteen
ja toimintaympäristön muutoksen vaikutuksia satamien kuljetus- ja terminaalijärjestelmiin. Hankeen kesto ajoittuu vuosille 2008 – 2010, ja sitä on koordinoinut kotkalainen Merikotka-tutkimuskeskus (www.merikotka/safgof/).