Muutokset sisäilmaan liittyvässä oireilussa, terveyshuolessa sekä käsityksissä vuosien 2018 ja 2022 välillä : Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma
Eidstø, Einar; Salmela, Anniina; Selinheimo, Sanna; Huttunen, Kati; Härmä, Vuokko; Pekkanen, Juha (2024)
Eidstø, Einar
Salmela, Anniina
Selinheimo, Sanna
Huttunen, Kati
Härmä, Vuokko
Pekkanen, Juha
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-283-9
Työpaperi : 2024_015
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-283-9
Työpaperi : 2024_015
Tiivistelmä
Vuonna 2018 käynnistyi hallituksen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, jonka päätavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Hallituksen ohjelmaa tukee Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, jonka yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten tietoja ja ymmärrystä sisäilman terveysriskeistä, jotta ne vastaisivat paremmin tutkittua tietoa altisteiden terveyshaitoista.
Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa on ollut tarpeen kartoittaa väestön tietoja ja käsityksiä, sillä sisäilmaan liittyvät huolet ja oireet ovat yleisiä Suomessa siitä huolimatta, että viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa on panostettu merkittävästi sisäympäristön laadun parantamiseen ja useimpien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla Euroopassa.
Väestön tietoja on kartoitettu Kansallinen sisäilmakartoitus -väestökyselyllä ohjelman alkaessa 2018 ja vuosina 2022–2023 ohjelman puolivälissä sekä valmistauduttu myös ohjelman loppuarviointiin vuonna 2028.
Vuosien 2018 ja 2022 välillä sisäilmaan liittyvät oireet töissä vähenivät ja työpaikan sisäilma koettiin useammin hyvänä. Sisäilmaan liittyvät terveyshuolet vähenivät myös huomattavasti, ja tiedot sisäilman terveysvaikutuksista paranivat jonkin verran. Vaikka COVID-19 ja muut tekijät vaikeuttavat ohjelman vaikutusten arviointia, on todennäköistä, että Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on myötävaikuttanut ainakin osittain havaittuihin myönteisiin muutoksiin.
Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa on ollut tarpeen kartoittaa väestön tietoja ja käsityksiä, sillä sisäilmaan liittyvät huolet ja oireet ovat yleisiä Suomessa siitä huolimatta, että viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa on panostettu merkittävästi sisäympäristön laadun parantamiseen ja useimpien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla Euroopassa.
Väestön tietoja on kartoitettu Kansallinen sisäilmakartoitus -väestökyselyllä ohjelman alkaessa 2018 ja vuosina 2022–2023 ohjelman puolivälissä sekä valmistauduttu myös ohjelman loppuarviointiin vuonna 2028.
Vuosien 2018 ja 2022 välillä sisäilmaan liittyvät oireet töissä vähenivät ja työpaikan sisäilma koettiin useammin hyvänä. Sisäilmaan liittyvät terveyshuolet vähenivät myös huomattavasti, ja tiedot sisäilman terveysvaikutuksista paranivat jonkin verran. Vaikka COVID-19 ja muut tekijät vaikeuttavat ohjelman vaikutusten arviointia, on todennäköistä, että Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on myötävaikuttanut ainakin osittain havaittuihin myönteisiin muutoksiin.
Kokoelmat
- Kirjat [4210]