Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa
Reijula, Kari; Korenius, Pirjo; Keränen, Hanna; Tulenheimo-Eklund, Elina; Vuokko, Aki; Sainio, Markku (2022)
Reijula, Kari
Korenius, Pirjo
Keränen, Hanna
Tulenheimo-Eklund, Elina
Vuokko, Aki
Sainio, Markku
Editori
Reijula, Kari
Korenius, Pirjo
Keränen, Hanna
Tulenheimo-Eklund, Elina
Vuokko, Aki
Sainio, Markku
Työterveyslaitos
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-047-8
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-047-8
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Terveydellisen merkityksen arvioinnissa selvitetään työpaikan terveysvaarojen, haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Tässä ohjeessa kuvataan terveydellisen merkityksen arvioinnin periaatteita sisäilmatilanteissa toimistojen ja toimiston kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä Suomessa. Ohje korvaa aiemman, vuonna 2017 julkaistun työterveyshuolloille suunnatun vastaavan ohjeen ja laajentaa terveydellisen merkityksen arvioinnin näkökulmaa sisäilmatilanteissa.
Sisäilmatilanteella tarkoitetaan laajasti kaikkia niitä tilanteita, joissa sisäympäristöön liittyvät asiat ovat esillä työpaikalla. Määritelmä käsittää sekä tilanteet, joissa työpaikalla epäillään olevan tai on sisäilmaongelma, että ongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimintatavat ja -mallit. Sisäilmaongelmalla puolestaan tarkoitetaan laajemmassa merkityksessä selvittelyä vaativaa tilannetta, joka on liitetty rakennuksen olosuhteisiin tai tilojen käyttäjien rakennuksessa kokemaan haittaan tai oireiluun. Taustalla on usein samanaikaisesti monia eri tekijöitä, ja sisäilmaongelmien selvittäminen ja ratkaiseminen edellyttävät monialaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä.
Sisäilmatilanteissa terveydellisen merkityksen arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys tilojen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin sekä sisäilmatilanteen ratkaisuun vaikuttavista monista eri tekijöistä. Kyse ei ole pelkästään rakennuksen olosuhteisiin liittyvien tekijöiden arvioimisesta. Monien rakennukseen liittyvien tekijöiden yhteys oireisiin on osoittautunut vähäiseksi ja oireiden tausta monitekijäiseksi. Sairastumisen riskiä aiheuttavia tekijöitä on vain harvoin toimistotyyppisissä työympäristöissä. Vähäisempikin haitta- tai kuormitustekijä voi kuitenkin heikentää työn tekemisen sujuvuutta tai viihtyvyyttä. Rakennuksessa mahdollisesti todetut viat ja vauriot on lähtökohtaisesti korjattava osana rakennuksen ja hyvän työympäristön ylläpitoa.
Kokonaisvaltainen arviointi sisältää rakennukseen liittyvien tekijöiden lisäksi yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden sekä toimintatapojen tarkastelun. Samalla tavoin kuin rakennuksen olosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, ei yksilöllisistä tai yhteisöllisistäkään tekijöistä voida osoittaa yhtä tiettyä tekijää oireilun taustalla. Sen vuoksi tilojen käyttäjien kokemuksia ei voida tarkastella vain yhdenkaltaisena ilmiönä vaan on huomioitava niiden monitekijäinen tausta ja koko kirjo. Näitä tekijöitä on käsitelty tämän ohjeen eri luvuissa, ja työterveyshuollon tulisi huomioida niitä laajasti sisäilmaongelmia ehkäistäessä ja ratkaistaessa.
Sisäilmatilanteella tarkoitetaan laajasti kaikkia niitä tilanteita, joissa sisäympäristöön liittyvät asiat ovat esillä työpaikalla. Määritelmä käsittää sekä tilanteet, joissa työpaikalla epäillään olevan tai on sisäilmaongelma, että ongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimintatavat ja -mallit. Sisäilmaongelmalla puolestaan tarkoitetaan laajemmassa merkityksessä selvittelyä vaativaa tilannetta, joka on liitetty rakennuksen olosuhteisiin tai tilojen käyttäjien rakennuksessa kokemaan haittaan tai oireiluun. Taustalla on usein samanaikaisesti monia eri tekijöitä, ja sisäilmaongelmien selvittäminen ja ratkaiseminen edellyttävät monialaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä.
Sisäilmatilanteissa terveydellisen merkityksen arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys tilojen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin sekä sisäilmatilanteen ratkaisuun vaikuttavista monista eri tekijöistä. Kyse ei ole pelkästään rakennuksen olosuhteisiin liittyvien tekijöiden arvioimisesta. Monien rakennukseen liittyvien tekijöiden yhteys oireisiin on osoittautunut vähäiseksi ja oireiden tausta monitekijäiseksi. Sairastumisen riskiä aiheuttavia tekijöitä on vain harvoin toimistotyyppisissä työympäristöissä. Vähäisempikin haitta- tai kuormitustekijä voi kuitenkin heikentää työn tekemisen sujuvuutta tai viihtyvyyttä. Rakennuksessa mahdollisesti todetut viat ja vauriot on lähtökohtaisesti korjattava osana rakennuksen ja hyvän työympäristön ylläpitoa.
Kokonaisvaltainen arviointi sisältää rakennukseen liittyvien tekijöiden lisäksi yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden sekä toimintatapojen tarkastelun. Samalla tavoin kuin rakennuksen olosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, ei yksilöllisistä tai yhteisöllisistäkään tekijöistä voida osoittaa yhtä tiettyä tekijää oireilun taustalla. Sen vuoksi tilojen käyttäjien kokemuksia ei voida tarkastella vain yhdenkaltaisena ilmiönä vaan on huomioitava niiden monitekijäinen tausta ja koko kirjo. Näitä tekijöitä on käsitelty tämän ohjeen eri luvuissa, ja työterveyshuollon tulisi huomioida niitä laajasti sisäilmaongelmia ehkäistäessä ja ratkaistaessa.
Kokoelmat
- Kirjat [553]