Mikkeli varuskuntakaupunkina – Varuskuntaelämää Mikkelissä
Puntanen, Pia (2023)
Puntanen, Pia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-560-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-560-4
Tiivistelmä
Julkaisussa käsitellään tiiviisti Mikkelin varuskuntaa, joukko-osastoja ja varuskuntaelämää rauhan ja sodan aikana. Mikkelin sotilaallista historiaa on määritellyt paikkakunnan sijainti itäisessä Suomessa. Sotilasasutus vakiintui alueelle 1680-luvulta lähtien. Mikkelin kaupunkiin perustettiin Suomen ensimmäisen asevelvollisen armeijan varuskunta 1880-luvun alussa. Sen varusväkenä toimi vuosina 1902–1917 venäläisiä joukkoja. Tuolloin varuskuntaa laajennettiin merkittävästi. Suomen itsenäistyttyä puolustusvoimat toimivat kaupungin kasarmialueella aina 1970-luvulle saakka. Uusi kasarmialue rakennettiin kaupungin ulkopuolelle 1950-luvun
lopulta lähtien. Karkialammella varusmiehiä koulutettiin vuoteen 2006 saakka.
Sekä sisällissodan (1918) että toisen maailmansodan (1939–1945) aikana puolustusvoimien Päämaja toimi Mikkelissä ja lähiympäristössä ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin johdolla. Varuskunnan lisäksi Mikkeli on ollut myös sotilashallinnon keskus. Eri aikoina kaupungissa on sijainnut sotilaspiirien ja läänien esikuntia sekä muita puolustusvoimien toimintoja. Vuodesta 2008 lähtien paikkakunnalla on toiminut Puolustusvoimien laajimman puolustushaaran maavoimien esikunta.
Mikkelin varuskunnan joukko-osastoja olivat sotien välisellä kaudella Polkupyöräpataljoona3, II/Kenttätykistörykmentti 3 sekä Ratsastava patteri. Savon prikaatin perustamisvaiheet juontavat 1700-luvulle. Sotien välisenä aikana se toimi muun muassa Käkisalmessa. Toisen maailmansodan päätyttyä Mikkelin varuskuntaan asettui Jalkaväkirykmentti 7, Tyrjän rykmentiksi nimetty, sodassa ansioitunut rykmentti. Nimi muutettiin 6. prikaatiksi vuonna 1953 ja lopulta Savon prikaatiksi vuonna 1957.
Varuskunnat ovat aina vaikuttaneet sijaintipaikkakunnillaan eri tavoin: ne ovat tuoneet taloudellista aktiviteettia, työpaikkoja, kulttuurisia toimia ja tapahtumia. Samalla ne ovat muodostaneet omat yhteisönsä, joilla varsinkin vanhempina aikoina on ollut oma tapansa toimia, sosiaaliset koodit ja hierarkiat. Varusmiehille ja -naisille armeija-aika on aina ollut merkityksellinen kokemus – rauhan aikana erilainen kuin sodan vuosina.
lopulta lähtien. Karkialammella varusmiehiä koulutettiin vuoteen 2006 saakka.
Sekä sisällissodan (1918) että toisen maailmansodan (1939–1945) aikana puolustusvoimien Päämaja toimi Mikkelissä ja lähiympäristössä ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin johdolla. Varuskunnan lisäksi Mikkeli on ollut myös sotilashallinnon keskus. Eri aikoina kaupungissa on sijainnut sotilaspiirien ja läänien esikuntia sekä muita puolustusvoimien toimintoja. Vuodesta 2008 lähtien paikkakunnalla on toiminut Puolustusvoimien laajimman puolustushaaran maavoimien esikunta.
Mikkelin varuskunnan joukko-osastoja olivat sotien välisellä kaudella Polkupyöräpataljoona3, II/Kenttätykistörykmentti 3 sekä Ratsastava patteri. Savon prikaatin perustamisvaiheet juontavat 1700-luvulle. Sotien välisenä aikana se toimi muun muassa Käkisalmessa. Toisen maailmansodan päätyttyä Mikkelin varuskuntaan asettui Jalkaväkirykmentti 7, Tyrjän rykmentiksi nimetty, sodassa ansioitunut rykmentti. Nimi muutettiin 6. prikaatiksi vuonna 1953 ja lopulta Savon prikaatiksi vuonna 1957.
Varuskunnat ovat aina vaikuttaneet sijaintipaikkakunnillaan eri tavoin: ne ovat tuoneet taloudellista aktiviteettia, työpaikkoja, kulttuurisia toimia ja tapahtumia. Samalla ne ovat muodostaneet omat yhteisönsä, joilla varsinkin vanhempina aikoina on ollut oma tapansa toimia, sosiaaliset koodit ja hierarkiat. Varusmiehille ja -naisille armeija-aika on aina ollut merkityksellinen kokemus – rauhan aikana erilainen kuin sodan vuosina.