Sensitivity study of seismic hazard prediction in Finland (SENSEI)
Burck, Simon; Holmberg, Jan-Erik; Lahtinen, Mari; Okko, Olli; Sandberg, Jorma; Välikangas, Pekka (2023-07-12)
Burck, Simon
Holmberg, Jan-Erik
Lahtinen, Mari
Okko, Olli
Sandberg, Jorma
Välikangas, Pekka
Säteilyturvakeskus
12.07.2023
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-574-8
STUK-TR : 37
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-574-8
STUK-TR : 37
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämä raportti on yhteenveto maanjäristyshasardiarvion herkkyystarkasteluista suomalaisille ydinvoimalaitospaikoille. Tutkimusprojektissa selvitettiin todennäköisyyspohjaisten maanjäristyshasardiarvioiden lähtötietoparametrien ja mallinnustapavalintojen vaikutusta suomalaisten ydinvoimalaitospaikkojen maanjäristyshasardiin. Lähtötietoina käytettiin kolmen suomalaisen nykyisen ja suunnitellun ydinlaitospaikan viimeisimpiä hasardiarvioita. Tarkoituksena ei ollut arvioida vanhoja arviota vaan selvittää, mitkä syyt ovat aiheuttaneet epävarmuuksia ja vaihtelua hasardiarvioiden välille.
Projektissa oli kolme osapuolta: STUK, kotimainen laskentaryhmä mallien ja hasardilaskentojen tekemistä varten ja ulkomainen itsenäinen asiantuntijaryhmä. Laskentaryhmällä oli kokemusta aikaisempien hasardiarvioiden tekemisestä ja asiantuntijaryhmällä oli kokemusta uusimmista laskentamenetelmistä ja aikaisemmista arvioista täysin riippumaton näkökulma. Laskentaryhmä teki vertailevat laskennat käyttäen uusia ohjelmistoja ja vaimennusfunktioita (GMPE). Seismiset lähdealuejaot olivat pääsääntöisesti samoja kuin aikaisemmissa hasardiarvioissa, mutta Loviisan rapakivialueen seismisyyteen kohdistettiin erityistä mielenkiintoa. Käytetty maajäristysluettelo eli seismologinen katalogi on Helsingin yliopiston ylläpitämä.
Todennäköisyyspohjaisissa maanjäristyshasardiarvioissa merkittävimmiksi epävarmuuksia aiheuttaviksi parametreiksi tunnistettiin seismisyyttä kuvaavat Gutenberg-Richter parametrit ja käytettävä GMPE ja sen sovittaminen maanjäristyshavaintoihin. Syynä tähän on voimakkaiden ja jopa keskisuurten maanjäristysten puuttuminen Suomesta, joten parametrit on sovitettava vähäisten havaintojen perustella tai käytettävä muualta saatua kokemusta, joka ei välttämättä sovellu sellaisinaan Suomen kovaan kallioperään. Pienempiä epävarmuuksia aiheuttavat hasardiarviossa käytettävät maanjäristysmagnitudien maksimi ja minimi raja-arvot. Suomessa arvioista poisrajattavia asioita ovat mm. maaperän nesteytyminen, maaperän mallintaminen ja paikallinen maaperän aiheuttama värähtelyn voimistuminen, koska toistaiseksi kaikki ydinlaitokset on rakennettu peruskalliolle. Tämä tilanne voi muuttua, jos pieniä modulaarisia (SMR) laitoksia rakennetaan uusille laitospaikoille ja uusiin geologisiin olosuhteisiin.
Asiantuntijaryhmän suosituksia jatkotutkimuksille Suomessa ovat kansallisen hasardikartan tekeminen uusien laitosten sijoittamisen avuksi sekä NGA-East GMPE:n käyttäminen ja/tai kansallisen GMPE:n kehittäminen vastaamaan paremmin paikallisia maanjäristyshavaintoja.
Tämä raportti on yhteenveto maanjäristyshasardiarvion herkkyystarkasteluista suomalaisille ydinvoimalaitospaikoille. Tutkimusprojektissa selvitettiin todennäköisyyspohjaisten maanjäristyshasardiarvioiden lähtötietoparametrien ja mallinnustapavalintojen vaikutusta suomalaisten ydinvoimalaitospaikkojen maanjäristyshasardiin. Lähtötietoina käytettiin kolmen suomalaisen nykyisen ja suunnitellun ydinlaitospaikan viimeisimpiä hasardiarvioita. Tarkoituksena ei ollut arvioida vanhoja arviota vaan selvittää, mitkä syyt ovat aiheuttaneet epävarmuuksia ja vaihtelua hasardiarvioiden välille.
Projektissa oli kolme osapuolta: STUK, kotimainen laskentaryhmä mallien ja hasardilaskentojen tekemistä varten ja ulkomainen itsenäinen asiantuntijaryhmä. Laskentaryhmällä oli kokemusta aikaisempien hasardiarvioiden tekemisestä ja asiantuntijaryhmällä oli kokemusta uusimmista laskentamenetelmistä ja aikaisemmista arvioista täysin riippumaton näkökulma. Laskentaryhmä teki vertailevat laskennat käyttäen uusia ohjelmistoja ja vaimennusfunktioita (GMPE). Seismiset lähdealuejaot olivat pääsääntöisesti samoja kuin aikaisemmissa hasardiarvioissa, mutta Loviisan rapakivialueen seismisyyteen kohdistettiin erityistä mielenkiintoa. Käytetty maajäristysluettelo eli seismologinen katalogi on Helsingin yliopiston ylläpitämä.
Todennäköisyyspohjaisissa maanjäristyshasardiarvioissa merkittävimmiksi epävarmuuksia aiheuttaviksi parametreiksi tunnistettiin seismisyyttä kuvaavat Gutenberg-Richter parametrit ja käytettävä GMPE ja sen sovittaminen maanjäristyshavaintoihin. Syynä tähän on voimakkaiden ja jopa keskisuurten maanjäristysten puuttuminen Suomesta, joten parametrit on sovitettava vähäisten havaintojen perustella tai käytettävä muualta saatua kokemusta, joka ei välttämättä sovellu sellaisinaan Suomen kovaan kallioperään. Pienempiä epävarmuuksia aiheuttavat hasardiarviossa käytettävät maanjäristysmagnitudien maksimi ja minimi raja-arvot. Suomessa arvioista poisrajattavia asioita ovat mm. maaperän nesteytyminen, maaperän mallintaminen ja paikallinen maaperän aiheuttama värähtelyn voimistuminen, koska toistaiseksi kaikki ydinlaitokset on rakennettu peruskalliolle. Tämä tilanne voi muuttua, jos pieniä modulaarisia (SMR) laitoksia rakennetaan uusille laitospaikoille ja uusiin geologisiin olosuhteisiin.
Asiantuntijaryhmän suosituksia jatkotutkimuksille Suomessa ovat kansallisen hasardikartan tekeminen uusien laitosten sijoittamisen avuksi sekä NGA-East GMPE:n käyttäminen ja/tai kansallisen GMPE:n kehittäminen vastaamaan paremmin paikallisia maanjäristyshavaintoja.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2308]