Bioenergian tuotannon ja käytön työtapaturmat : Riskit ja ennakointi
Lehtola, Marika; Ojanen, Kari (2017)
Lehtola, Marika
Ojanen, Kari
Editori
Lehtola, Marika
Työterveyslaitos
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-676-0
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-676-0
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Bioenergia kattaa Suomessa noin neljänneksen koko valtakunnan energiankulutuksesta ja se edustaa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Metsähakkeen käyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa eli nostaa se noin 13 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2014 metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 8,2 miljoonaa kuutiometriä, kasvua oli tapahtunut noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2009 verrattuna.
Suomessa kuluu vuosittain noin 3,4 miljardia € sairauspoissaoloihin ja 0,5 miljardia € työtapaturmiin. Varovaisten arvioiden mukaan työtapaturmien välilliset kustannukset ovat noin 1,5-2 miljardia € (kokonaiskustannukset ovat siis yhteensä 2-2,5 miljardia €). Karkean arvion mukaan metsätalouden työtapaturmien välittömät kustannukset ovat noin 3 miljoonaa € ja välilliset kustannukset 9-12 miljoonaa €. Maatalouden vastaavat kustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa € ja 10,5-14 miljoonaa €. Jokainen työtapaturma ja kulunut euro on tarpeeton.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia työtapaturmia bioenergian, erityisesti puhtaiden metsä- ja peltobiomassojen sekä niiden jalosteiden, tuotannossa ja käytössä sattuu. Tärkeää tämä on siksi, että bioenergian merkittävästä käytön lisäämisestä seuraa toimialalle hankalasti ennakoitavia muutoksia, kuten pellettien varastointiin liittyvät vaarat ovat aiemmin osoittaneet.
Bioenergialla ei ole omaa toimialaluokitusta, minkä vuoksi työtapaturmatietoja ei voida hakea helposti tapaturmatilastoista. Tätä haastetta lähestyttiin eri näkökulmista. Yhtenä tuloksena laadittiinkin lista bioenergia-alan toimijoiden osalta huomioitavista potentiaalisista toimialoista. Toisessa listassa huomioitiin lisäksi myös muita uusiutuvia energialähteitä. Lisäksi selvitettiin, miten tapaturmatietokantoja voitaisiin kehittää. Bioenergian tuotannon ja käytön työtapaturmatilanteen helppo seuranta edesauttaisi torjuntatoimenpiteiden suunnittelua ja niiden kohdentamista oikeisiin keskeisiin tuotanto- ja käyttöprosessien ongelmakohtiin.
Hankkeen edetessä laadittiin ja tarkennettiin monia määritelmiä sekä rajauksia. Esimerkiksi alkuperäisestä nimestä poiketen (Bioenergian tuotannon ja käytön työtapaturmat) raportissa käsitellään käytännössä biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä.
Tutkimuksesta saatiin joitakin viitteitä nykyisestä kotimaisten biopolttoaineiden tuotanto-/käyttötekniikoiden turvallisuustilanteesta. Kerätyn tiedon pohjalta listattiin riskejä ja torjuntatoimenpiteitä toimijoiden hyödynnettäväksi, jotta he voivat tuottaa/käyttää biopolttoaineita turvallisesti ilman terveysvaaroja.
Biopolttoaineista etenkin pelletteihin liittyvä häkämyrkytysvaara torjutaan parhaiten varastojen/siilojen oikeanlaisella rakentamisella, sama pätee biopolttoaineiden holvaantumistaipumukseen. Hakkeen ja polttopuun tekemisessä auttaa työtehtävien toteutuksen hyvä suunnittelu ja tehtävien harkittu toteutus.
Alalla tulee kiinnittää huomiota muun muassa hyvään riskinarviointiin, viestintään ja turvalliseen toimintaan niin kunkin toimijan omalta osalta kuin myös läpi alihankintaketjujen ja muiden toimijoiden kesken. Edellä mainittu on tärkeä asia myös alalle tyypillisen yksintyöskentelyn vuoksi.
Suomessa kuluu vuosittain noin 3,4 miljardia € sairauspoissaoloihin ja 0,5 miljardia € työtapaturmiin. Varovaisten arvioiden mukaan työtapaturmien välilliset kustannukset ovat noin 1,5-2 miljardia € (kokonaiskustannukset ovat siis yhteensä 2-2,5 miljardia €). Karkean arvion mukaan metsätalouden työtapaturmien välittömät kustannukset ovat noin 3 miljoonaa € ja välilliset kustannukset 9-12 miljoonaa €. Maatalouden vastaavat kustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa € ja 10,5-14 miljoonaa €. Jokainen työtapaturma ja kulunut euro on tarpeeton.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia työtapaturmia bioenergian, erityisesti puhtaiden metsä- ja peltobiomassojen sekä niiden jalosteiden, tuotannossa ja käytössä sattuu. Tärkeää tämä on siksi, että bioenergian merkittävästä käytön lisäämisestä seuraa toimialalle hankalasti ennakoitavia muutoksia, kuten pellettien varastointiin liittyvät vaarat ovat aiemmin osoittaneet.
Bioenergialla ei ole omaa toimialaluokitusta, minkä vuoksi työtapaturmatietoja ei voida hakea helposti tapaturmatilastoista. Tätä haastetta lähestyttiin eri näkökulmista. Yhtenä tuloksena laadittiinkin lista bioenergia-alan toimijoiden osalta huomioitavista potentiaalisista toimialoista. Toisessa listassa huomioitiin lisäksi myös muita uusiutuvia energialähteitä. Lisäksi selvitettiin, miten tapaturmatietokantoja voitaisiin kehittää. Bioenergian tuotannon ja käytön työtapaturmatilanteen helppo seuranta edesauttaisi torjuntatoimenpiteiden suunnittelua ja niiden kohdentamista oikeisiin keskeisiin tuotanto- ja käyttöprosessien ongelmakohtiin.
Hankkeen edetessä laadittiin ja tarkennettiin monia määritelmiä sekä rajauksia. Esimerkiksi alkuperäisestä nimestä poiketen (Bioenergian tuotannon ja käytön työtapaturmat) raportissa käsitellään käytännössä biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä.
Tutkimuksesta saatiin joitakin viitteitä nykyisestä kotimaisten biopolttoaineiden tuotanto-/käyttötekniikoiden turvallisuustilanteesta. Kerätyn tiedon pohjalta listattiin riskejä ja torjuntatoimenpiteitä toimijoiden hyödynnettäväksi, jotta he voivat tuottaa/käyttää biopolttoaineita turvallisesti ilman terveysvaaroja.
Biopolttoaineista etenkin pelletteihin liittyvä häkämyrkytysvaara torjutaan parhaiten varastojen/siilojen oikeanlaisella rakentamisella, sama pätee biopolttoaineiden holvaantumistaipumukseen. Hakkeen ja polttopuun tekemisessä auttaa työtehtävien toteutuksen hyvä suunnittelu ja tehtävien harkittu toteutus.
Alalla tulee kiinnittää huomiota muun muassa hyvään riskinarviointiin, viestintään ja turvalliseen toimintaan niin kunkin toimijan omalta osalta kuin myös läpi alihankintaketjujen ja muiden toimijoiden kesken. Edellä mainittu on tärkeä asia myös alalle tyypillisen yksintyöskentelyn vuoksi.
Kokoelmat
- Kirjat [553]