Taking Translation into Account
Laaksonen, Jenni (2023)
Laaksonen, Jenni
Tampere University
2023
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3195-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3195-5
Tiivistelmä
Kääntämisellä on kiistaton merkitys laskentatoimelle. Kääntämistä – josta usein puhutaan kielenkääntämisenä – tarvitaan muun muassa kansainvälisissä laskentatoimen harmonisointiprojekteissa, laskentainformaation viestimisessä kansainvälisillä markkinoilla sekä tutkimuksen tekemisessä ja raportoinnissa. Globalisaation ja lisääntyvän kansainvälistymisen myötä laskentatoimi kohtaakin tilanteen, jossa alan tulee kyetä ilmaisemaan itseään ja rakentumaan useilla eri kielillä. Samalla laskentatoimi kuitenkin kohtaa myös merkittävän haasteen: kääntäminen näyttää perustavanlaatuisesti kyseenalaistavan laskentatoimen ideaalin, jossa voitaisiin tuottaa ja välittää ’objektiivista’, yksiselitteistä informaatiota.
Laskentatoimen tieteellisessä keskustelussa on hiljattain ehdotettu, että laskentatoimen haasteet kääntämisen parissa eivät välttämättä liitykään kääntämiseen itseensä vaan siihen, miten laskentatoimen tutkimus on ymmärtänyt kääntämisen – teknisenä toimintona, jonka itsestään selvä päämäärä on tuottaa täydellisiä vastaavuuksia eri kielten ja kontekstien välillä. Tämä laajalle levinnyt tapa lähestyä kääntämistä on johtanut rajoittuneeseen ymmärrykseen siitä, millä kaikilla tavoilla kääntäminen laskentatoimeen vaikuttaa. Viimeaikaiset kriittiset puheenvuorot tutkimuksessa ovatkin ehdottaneet, että kääntäminen on huomattavasti merkittävämpi kysymys laskentatoimelle kuin tähän asti on tunnistettu, ja sillä on myös tiedostettua laaja-alaisempia seurauksia.
Tämä väitöskirja käsittelee näitä jännitteitä ja esittää, että kääntämisen ymmärtämisen edistämiseksi laskentatoimessa olisi hedelmällistä hyödyntää käännöstiedettä, sillä käännöstiede tieteenalana käsittelee kääntämiseen liittyviä ilmiöitä ja niiden monimutkaisuutta ydinkysymyksenään. Väitöskirjassa hyödynnetään käännöstieteen teoreettista ja metodologista perustaa ja tuodaan laskentatoimen tutkimukseen sekä vaihtoehtoisia oletuksia kääntämisestä että vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja tutkia sitä. Tämän käännösteoriaan perustuvan lähestymistavan lähtökohtana on, että kääntämisen vääjäämättä muuttaa aina jotakin. Väitöskirjan tarjoama uusi näkökulma käsitteleekin kääntämistä osana sosiaalisen todellisuuden rakentumista ja tunnistaa sen huomattavat implikaatiot, joita syntyy kun kääntäminen toimii osana kielten- ja kulttuurienvälisiä suhteita. Valta, hegemonia ja hierarkia ovat siten vääjäämättä läsnä.
Väitöskirjan johdantoluku sekä kolme tutkimusartikkelia kartoittavat ja havainnollistavat käännöstieteeseen perustuvan poikkitieteellisen tutkimusasetelman potentiaalia laskentatoimessa. Väitöskirja tarkastelee tapoja, joilla tämä lähestymistapa voi uudistaa laskentatoimen ymmärrystä siitä, mitä kääntäminen on, tekee ja tarkoittaa nykyisten kapeiden oletusten ja näkökulmien ulkopuolella. Tavoitteena on täten kriittisesti arvioida aiempaa tutkimusta ja sen tuottamaa tietoa sekä saada aikaan muutosta, jonka myötä laskentatoimen tutkimus sekä monipuolistaisi teoreettista ymmärrystään kääntämisestä että näkisi sen kriittistä tarkastelua edellyttävänä kysymyksenä.
Väitöskirja on luonteeltaan laadullinen, tulkitseva ja kriittisesti orientoitunut. Artikkelit käsittelevät kahta laskentatoimen osa-aluetta, kansainvälistä raportoinnin ja sääntelyn harmonisointia sekä organisaatioiden sanallista raportointia. Analysoimalla empiiristä aineistoa IFRS-käännösryhmän työstä sekä suurten organisaatioiden monikielisestä sosiaalisen ja ympäristövastuun raportoinnista väitöskirja osoittaa, kuinka tutkimuksen lähtökohtaisten oletusten muuttaminen tuottaa erilaisia ymmärryksiä kääntämisestä ja tekee sen näkyväksi tilanteissa, joissa tutkimus ei sitä ennen ole nähnyt. Molemmat muutokset muuttavat myös sitä, miten tutkimus näkee laskentatoimen.
Tällaiset vaihtoehtoiset tutkimusasetelmat kääntämisen tarkastelussa auttavat tunnistamaan tapoja, joilla laskentatoimi marginalisoi tai asettaa etusijalle tiettyjä ryhmiä tai joilla sen käytännöt riippuvat tiettyjen kielten, kontekstien ja laskenta-ajattelun traditioiden hegemonisesta asemasta. Väitöskirjan kontribuutio muodostuukin ensisijaisesti siitä, että se tarjoaa laskentatoimen tutkimukselle keinoja kääntämisen kriittiseen huomioimiseen.
Laskentatoimen tieteellisessä keskustelussa on hiljattain ehdotettu, että laskentatoimen haasteet kääntämisen parissa eivät välttämättä liitykään kääntämiseen itseensä vaan siihen, miten laskentatoimen tutkimus on ymmärtänyt kääntämisen – teknisenä toimintona, jonka itsestään selvä päämäärä on tuottaa täydellisiä vastaavuuksia eri kielten ja kontekstien välillä. Tämä laajalle levinnyt tapa lähestyä kääntämistä on johtanut rajoittuneeseen ymmärrykseen siitä, millä kaikilla tavoilla kääntäminen laskentatoimeen vaikuttaa. Viimeaikaiset kriittiset puheenvuorot tutkimuksessa ovatkin ehdottaneet, että kääntäminen on huomattavasti merkittävämpi kysymys laskentatoimelle kuin tähän asti on tunnistettu, ja sillä on myös tiedostettua laaja-alaisempia seurauksia.
Tämä väitöskirja käsittelee näitä jännitteitä ja esittää, että kääntämisen ymmärtämisen edistämiseksi laskentatoimessa olisi hedelmällistä hyödyntää käännöstiedettä, sillä käännöstiede tieteenalana käsittelee kääntämiseen liittyviä ilmiöitä ja niiden monimutkaisuutta ydinkysymyksenään. Väitöskirjassa hyödynnetään käännöstieteen teoreettista ja metodologista perustaa ja tuodaan laskentatoimen tutkimukseen sekä vaihtoehtoisia oletuksia kääntämisestä että vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja tutkia sitä. Tämän käännösteoriaan perustuvan lähestymistavan lähtökohtana on, että kääntämisen vääjäämättä muuttaa aina jotakin. Väitöskirjan tarjoama uusi näkökulma käsitteleekin kääntämistä osana sosiaalisen todellisuuden rakentumista ja tunnistaa sen huomattavat implikaatiot, joita syntyy kun kääntäminen toimii osana kielten- ja kulttuurienvälisiä suhteita. Valta, hegemonia ja hierarkia ovat siten vääjäämättä läsnä.
Väitöskirjan johdantoluku sekä kolme tutkimusartikkelia kartoittavat ja havainnollistavat käännöstieteeseen perustuvan poikkitieteellisen tutkimusasetelman potentiaalia laskentatoimessa. Väitöskirja tarkastelee tapoja, joilla tämä lähestymistapa voi uudistaa laskentatoimen ymmärrystä siitä, mitä kääntäminen on, tekee ja tarkoittaa nykyisten kapeiden oletusten ja näkökulmien ulkopuolella. Tavoitteena on täten kriittisesti arvioida aiempaa tutkimusta ja sen tuottamaa tietoa sekä saada aikaan muutosta, jonka myötä laskentatoimen tutkimus sekä monipuolistaisi teoreettista ymmärrystään kääntämisestä että näkisi sen kriittistä tarkastelua edellyttävänä kysymyksenä.
Väitöskirja on luonteeltaan laadullinen, tulkitseva ja kriittisesti orientoitunut. Artikkelit käsittelevät kahta laskentatoimen osa-aluetta, kansainvälistä raportoinnin ja sääntelyn harmonisointia sekä organisaatioiden sanallista raportointia. Analysoimalla empiiristä aineistoa IFRS-käännösryhmän työstä sekä suurten organisaatioiden monikielisestä sosiaalisen ja ympäristövastuun raportoinnista väitöskirja osoittaa, kuinka tutkimuksen lähtökohtaisten oletusten muuttaminen tuottaa erilaisia ymmärryksiä kääntämisestä ja tekee sen näkyväksi tilanteissa, joissa tutkimus ei sitä ennen ole nähnyt. Molemmat muutokset muuttavat myös sitä, miten tutkimus näkee laskentatoimen.
Tällaiset vaihtoehtoiset tutkimusasetelmat kääntämisen tarkastelussa auttavat tunnistamaan tapoja, joilla laskentatoimi marginalisoi tai asettaa etusijalle tiettyjä ryhmiä tai joilla sen käytännöt riippuvat tiettyjen kielten, kontekstien ja laskenta-ajattelun traditioiden hegemonisesta asemasta. Väitöskirjan kontribuutio muodostuukin ensisijaisesti siitä, että se tarjoaa laskentatoimen tutkimukselle keinoja kääntämisen kriittiseen huomioimiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4778]