Determinants of Respiratory Health
Andersén, Heidi (2022)
Andersén, Heidi
Tampere University
2022
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2399-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2399-8
Tiivistelmä
Hengitysteiden oireet ja sairaudet ovat yleisiä kansanterveydellisiä huolenaiheita. Niiden esiintyvyys on alati muuttuva johtuen muutoksista altisteissa, joita kohtaamme elämämme aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosioekonomisten ja fyysisten tekijöiden sekä yksilön käytöksen merkitystä hengitysterveyteen väestötasolla vertailemalla kieliryhmiä Pohjanmaalla. Samoin vertaamalla lapsuuden kasvuympäristön merkitystä sekä Pohjanmaalla että pääkaupunkiseudulla.
Tutkimus perustui FinEsS kyselytutkimukseen, joka lähetettiin postitse helmikuussa 2016 satunnaisesti valitulle väestöotokselle (n=16000). Otoksen vastausosuus oli 52,5 % Pohjanmaalla ja 50,3 % pääkaupunkiseudulla. Kieliryhmien välisessä vertailussa Pohjanmaalla oli 2780 (71,9 %) suomenkielistä ja 1084 (28,1 %) ruotsinkielistä. Lapsuuden kasvuympäristön vertailussa oli 3767 aikuista, joista 2143 (56,9 %) oli kasvanut maatilalla ja 1624 (43,1 %) ei ollut altistunut lapsuuden maatilaympäristölle. Pääkaupunkiseudun otosta käytettiin varmistamaan lapsuuden kasvuympäristön yhteys astman sairastumisikään. Yhdistettyä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun otosta käytettiin esiintyvyyden ja ikävakioidun esiintyvyyden vertailuun.
Tutkimuksessa osoitettiin, että suomenkielisillä oli enemmän hengenahdistusta kuin ruotsinkielisillä, kun hengenahdistuksen määritelmänä oli vastaus ≥2 dyspnea mMRC kyselyyn. Hengenahdistuksen todennäköisyys nousi tupakoinnin ja ylipainon myötä. Sen sijaan kieliryhmä tai ammatin perusteella arvioitu sosioekonominen asema eivät olleet yhteydessä hengenahdistuksen todennäköisyyteen. Suomenkielisillä oli keskimäärin korkeampi BMI, vähemmän fyysistä aktivisuutta, he tupakoivat useammin ja altistuivat useammin työssä pölyille, huuruille ja kaasuille. Lisäksi heidän sosioekonominen asemansa ammatin perusteella oli matalampi kuin ruotsinkielisillä.
Suomenkielisillä oli ruotsinkielisiä suurempi todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin, sydämen vajaatoimintaan, diabetekseen, närästykseen, krooniseen munuaisten vajaantoimintaan ja krooniseen kipuun. Astman esiintyvyys oli 11,5 % molemmissa kieliryhmissä. Monisairastavuutta esiintyi enemmän suomen- kuin ruotsinkielisillä 60-69-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmissa ikäryhmissä astman esiintyvyys ruotsinkielisillä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Tupakoitsijoilla, ylipainoisilla, fyysisesti inaktiivisilla, ja matalan sosioekonomisen aseman omaavilla oli suurempi todennäköisyys monisairastavuuteen. Tutkimustulosten pohjalta ehdotimme potilasohjauksen työkalua, joka havainnollistaa tupakoinnin, liikkumattomuuden ja ylipainon välistä yhteyttä monisairastavuuteen.
Tutkimuksemme osoitti myös, että lapsuudessa maatilalla kasvaneet tupakoivat vähemmän, liikkuivat enemmän, heillä oli matalampi sosioekonominen asema ja enemmän työperäisiä altisteita kuin niillä, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla. Allergisen nuhan esiintyvyys oli alhaisempi maatilalla kasvaneilla. Sen sijaan, maatilalla kasvaneilla pitkäaikaisen nenän tukkoisuuden esiintyvyys oli korkeampi verrattuna vastaajiin ilman maatila-altistusta. Lapsuuden altistus maatilaympäristölle oli yhteydessä astman alkamisikään. Astman todennäköisyys oli matalampi ennen ja korkeampi 40 ikävuoden jälkeen maatilalla kasvaneilla.
Myöhemmällä iällä alkava astma liittyi tulehduskipulääkkeiden (NSAID) pahentamaan hengityselinsairauteen, NSAID-exacerbated respiratory disease (N- ERD). N-ERD:n arvioitu esiintyvyys Suomessa oli 1,4 %. Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys suvussa sekä kumulatiivinen altistuminen tupakoinnille, passiiviselle tupakoinnille ja työperäisille altisteille lisäsivät N-ERD:n todennäköisyyttä. Maatilalla kasvaminen lisäsi N-ERD:n ikävakioidun esiintyvyyden 1,2-kertaiseksi verrattuna niihin, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla.
Yhteenvetona tutkimus osoitti, että kieliryhmään kuuluminen ja lapsuuden kasvuympäristö olivat yhteydessä käyttäytymiseen, sosioekonomiseen asemaan ja ympäristön altisteisiin väestötasolla. Lisäksi nämä kaikki vaikuttivat hengityselinterveyteen. Tutkimuksessa havaittiin hengityselinterveyteen liittyvää epätasa-arvoa ja ennaltaehkäistävissä olevia eroja sairastavuudessa vertailuryhmien välillä. Nämä erot esimerkiksi astman ja monisairastavuuden kohdalla olisivat voineet jäädä huomaamatta vain sairauksien esiintyvyyttä vertaamalla.
Tutkimus perustui FinEsS kyselytutkimukseen, joka lähetettiin postitse helmikuussa 2016 satunnaisesti valitulle väestöotokselle (n=16000). Otoksen vastausosuus oli 52,5 % Pohjanmaalla ja 50,3 % pääkaupunkiseudulla. Kieliryhmien välisessä vertailussa Pohjanmaalla oli 2780 (71,9 %) suomenkielistä ja 1084 (28,1 %) ruotsinkielistä. Lapsuuden kasvuympäristön vertailussa oli 3767 aikuista, joista 2143 (56,9 %) oli kasvanut maatilalla ja 1624 (43,1 %) ei ollut altistunut lapsuuden maatilaympäristölle. Pääkaupunkiseudun otosta käytettiin varmistamaan lapsuuden kasvuympäristön yhteys astman sairastumisikään. Yhdistettyä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun otosta käytettiin esiintyvyyden ja ikävakioidun esiintyvyyden vertailuun.
Tutkimuksessa osoitettiin, että suomenkielisillä oli enemmän hengenahdistusta kuin ruotsinkielisillä, kun hengenahdistuksen määritelmänä oli vastaus ≥2 dyspnea mMRC kyselyyn. Hengenahdistuksen todennäköisyys nousi tupakoinnin ja ylipainon myötä. Sen sijaan kieliryhmä tai ammatin perusteella arvioitu sosioekonominen asema eivät olleet yhteydessä hengenahdistuksen todennäköisyyteen. Suomenkielisillä oli keskimäärin korkeampi BMI, vähemmän fyysistä aktivisuutta, he tupakoivat useammin ja altistuivat useammin työssä pölyille, huuruille ja kaasuille. Lisäksi heidän sosioekonominen asemansa ammatin perusteella oli matalampi kuin ruotsinkielisillä.
Suomenkielisillä oli ruotsinkielisiä suurempi todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin, sydämen vajaatoimintaan, diabetekseen, närästykseen, krooniseen munuaisten vajaantoimintaan ja krooniseen kipuun. Astman esiintyvyys oli 11,5 % molemmissa kieliryhmissä. Monisairastavuutta esiintyi enemmän suomen- kuin ruotsinkielisillä 60-69-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmissa ikäryhmissä astman esiintyvyys ruotsinkielisillä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Tupakoitsijoilla, ylipainoisilla, fyysisesti inaktiivisilla, ja matalan sosioekonomisen aseman omaavilla oli suurempi todennäköisyys monisairastavuuteen. Tutkimustulosten pohjalta ehdotimme potilasohjauksen työkalua, joka havainnollistaa tupakoinnin, liikkumattomuuden ja ylipainon välistä yhteyttä monisairastavuuteen.
Tutkimuksemme osoitti myös, että lapsuudessa maatilalla kasvaneet tupakoivat vähemmän, liikkuivat enemmän, heillä oli matalampi sosioekonominen asema ja enemmän työperäisiä altisteita kuin niillä, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla. Allergisen nuhan esiintyvyys oli alhaisempi maatilalla kasvaneilla. Sen sijaan, maatilalla kasvaneilla pitkäaikaisen nenän tukkoisuuden esiintyvyys oli korkeampi verrattuna vastaajiin ilman maatila-altistusta. Lapsuuden altistus maatilaympäristölle oli yhteydessä astman alkamisikään. Astman todennäköisyys oli matalampi ennen ja korkeampi 40 ikävuoden jälkeen maatilalla kasvaneilla.
Myöhemmällä iällä alkava astma liittyi tulehduskipulääkkeiden (NSAID) pahentamaan hengityselinsairauteen, NSAID-exacerbated respiratory disease (N- ERD). N-ERD:n arvioitu esiintyvyys Suomessa oli 1,4 %. Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys suvussa sekä kumulatiivinen altistuminen tupakoinnille, passiiviselle tupakoinnille ja työperäisille altisteille lisäsivät N-ERD:n todennäköisyyttä. Maatilalla kasvaminen lisäsi N-ERD:n ikävakioidun esiintyvyyden 1,2-kertaiseksi verrattuna niihin, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla.
Yhteenvetona tutkimus osoitti, että kieliryhmään kuuluminen ja lapsuuden kasvuympäristö olivat yhteydessä käyttäytymiseen, sosioekonomiseen asemaan ja ympäristön altisteisiin väestötasolla. Lisäksi nämä kaikki vaikuttivat hengityselinterveyteen. Tutkimuksessa havaittiin hengityselinterveyteen liittyvää epätasa-arvoa ja ennaltaehkäistävissä olevia eroja sairastavuudessa vertailuryhmien välillä. Nämä erot esimerkiksi astman ja monisairastavuuden kohdalla olisivat voineet jäädä huomaamatta vain sairauksien esiintyvyyttä vertaamalla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4785]