Ikääntyvien työntekijöiden eläkeaikeet ja työllistymiskyky : Tutkimushankkeen loppuraportti
Neupane, Subas; Kyrönlahti, Saila; Lumme-Sandt, Kirsi; Kosonen, Hanna; Siukola, Anna; K.C., Prakash; Nikander, Pirjo; Nygård, Clas-Håkan (2022)
Neupane, Subas
Kyrönlahti, Saila
Lumme-Sandt, Kirsi
Kosonen, Hanna
Siukola, Anna
K.C., Prakash
Nikander, Pirjo
Nygård, Clas-Håkan
Tampereen yliopisto
2022
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2393-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2393-6
Tiivistelmä
Eläkepäätökseen vaikuttavat niin henkilökohtaiset kuin työhön liittyvät tekijät. Kestävä työllistymiskyky on tärkeää, jotta ihmiset pysyvät työmarkkinoilla ja työuria voidaan pidentää. Aikaisempi tutkimus kestävästä työllistymiskyvystä käsittelee pääosin ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkinoille osallistumista eli työllistymistä.Tutkimushankkeessa selvitettiin työntekijöiden käsityksiä työyhteisön laadusta ja sen yhteydestä ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen aikomuksiin. Selkeytimme myös ikääntyneiden työntekijöiden kestävän työllistymiskyvyn määritelmää ja tutkimme sen indikaattoreita ja niiden pysyvyyttä kahden vuoden seurannan aikana. Kehitimme ja validoimme ikääntyneiden postityöntekijöiden työllistymiskykyindeksin, jolla pyritään ennustamaan hyvää työllistymiskykyä. Postin yli 50-vuotiaille työntekijöille tehtiin kyselytutkimus vuonna 2016 (n = 1965, vastausosuus oli 44 %) ja seuranta vuonna 2018 (n =1466, vastausosuus oli 76 %). Analysoimme tuloksia sekä poikkileikkaus- että seurantatutkimusten avulla. Kestävä työllistymiskyky määriteltiin moniulotteiseksi rakenteeksi, jossa käytettiin yhdeksää indikaattoria (itse arvioitu terveys, työkyky, aika ja resurssit, palautuminen työstä, työtyytyväisyys, työmotivaatio, koettu työllistyvyys, riittävä koulutus ja työn merkityksellisyys), jotka kattavat kolme osa-aluetta (terveys, hyvinvointi ja työllistymiskyky). Työllistymiskykyindeksi kehitettiin ja validoitiin sisäisesti. Tuloksista havaittiin, että kolmannes vastaajista aikoi jäädä eläkkeelle ennen alinta eläkeikää. Miesten ja naisten välillä ei ollut merkittävää eroa. Eläkeaikeet liittyivät vahvasti sekä naisten että miesten työyhteisön laatuun. Kestävän työllistymiskyvyn indikaattorit pysyivät vakaina kahden vuoden seurannan aikana. Iällä oli merkittävä vaikutus kuudessa yhdeksästä indikaattorista. Kestävän työllistymiskyvyn indeksi pystyi erottamaan hyvin toisistaan työntekijät, joilla oli hyvä tai huono itsearvioitu työkyky kahden vuoden seurannassa. Työllistymiskykyindeksiä voidaan käyttää perustana seurattaessa ikääntyvien työntekijöiden kykyä työskennellä tulevaisuudessa. Jatkossa tarvitaan pidempiä seurantatutkimuksia eri ammattiryhmissä työllistymiskykyindeksin validoimiseksi ja ennustavuuden varmistamiseksi.