Operative Treatment and Magnetic Resonance Imaging-Based Diagnostics of Knee Disorders in Military Conscripts
Holsen, Maria (2017)
Holsen, Maria
Tampere University Press
2017
Kirurgia/ortopedia ja traumatologia - Surgery/orthopedics and traumatology
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0439-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0439-3
Tiivistelmä
Polvivaivat ovat yleisiä varusmiehillä, jotka pakollisen asevelvollisuuden vuoksi edustavat kattavasti fyysisesti aktiivista perustervettä nuorta aikuista miesväestöä. Polvi kipeytyy usein lisääntyneen rasituksen tai tylpän polvivamman seurauksena, joille varusmiehet altistuvat varusmiespalvelukseen sisältyvän säännölliseen ja moninaisen fyysiseen harjoittelun myötä. Kipeytymistä selvitettäessä saattaa polvesta löytyä rakenteellinen poikkeama, kuten osteochondritis dissecans, kaksiosainen polvilumpio (bipartite patella), sisäsyrjän nivelkalvon poimu (medial synovial plica) tai polvilumpion rustovaurio. Hoito on kolmella viimeksi mainitulla aikuisväestössä usein alkuun konservatiivista, mutta mikäli konservatiivisellä hoidolla ei saavuteta toivottua vastetta, voi vaihtoehtona olla leikkaushoito.
Tämän väitöskirjan tarkoituksena on selvittää polven osteochondritis dissecansin, kivuliaan kaksiosaisen polvilumpion ja mediaalisen nivelkalvopoimun leikkaushoidon pitkäaikaistulokset. Lisäksi selvitämme magneettikuvauksen sensitiivisyyttä mediaalisen nivelkalvopoimun ja polvilumpion rustovaurioiden leikkausta edeltävässä diagnostiikassa.
Polven nivelnastasta irtoavan luurustokappaleen (osteochondritis dissecans) artroskooppinen kiinnitys on aikuisilla yleisesti käytetty hoitomenetelmä, mutta on epäselvää millä kiinnittimillä saavutetaan paras tulos, eikä pitkäaikaisseurannan tuloksia ole. Väitöskirjan ensimmäisenä aineistona oli 28 varusmiestä (30 polvea), joille oli tehty artroskooppinen polven osteochondritis dissecans -kappaleen kiinnitys biohajoavilla sauvoilla tai nastoilla. Potilaiden keski-ikä leikkaushetkellä oli 20 vuotta (vaihteluväli 19-26). Seuranta-aika oli keskimäärin 5,4 vuotta (vaihteluväli 3-12). Toiminnallinen tulos oli lopputarkastuksessa, Kujala -kyselylomakketta käyttäen, erinomainen tai hyvä 73%:lla potilaista, joilla kiinnitys oli tehty biohajoavilla nauloilla ja 35%:lla potilaista joille kiinnitys oli tehty biohajoavilla sauvoilla. Kiinnitetyt kappaleet olivat laajoja, keskimäärin 447 mm2, ja sijaitsivat pääosalla potilaista kantavalla nivelpinnalla. Magneettikuvauksessa nähtiin kiinnitetyn kappaleen puutteellista luutumista pääasiassa sauva ryhmässä. Osteochondritis dissecans kappaleen artroskooppinen kiinnittäminen biohajoavilla nauloilla vaikuttaa olevan hyvä aikuisen polven osteochondritis dissecansin hoitomenetelmänä ja tuotti paremman tuloksen kuin kiinnittäminen biohajoavilla sauvoilla.
Kivuliaan kaksiosaisen polvilumpion tavallisin leikkauksellinen hoitomenetelmä on polvilumpion pienemmän kappaleen poisto, mutta pitkäaikaistuloksia on niukasti. Toisessa osatyössä aineistona oli 25 varusmiestä, joille oli tehty kivuliaan kaksiosaisen polvilumpion pienemmän kappaleen poisto. Potilaiden mediaani-ikä leikkaushetkellä oli 20 vuotta (vaihteluväli 18-27). Poistettava kappale sijaitsi 19 polvessa superolateraalisesti ja 6 polvessa lateraalisesti. Muita poikkeavia radiologisia löydöksiä oli vähän. Määritimme myös esiintyvyyden; 9,2 kivuliasta leikkauksella hoidettua kaksiosaista polvilumpiota 100 000 varusmiestä kohti. Keskimääräinen seuranta-aika oli 15 vuotta (vaihteluväli 10-22), ja sen loppuessa oli toiminnallinen tulos, Kujala asteikolla arvioituna, erinomainen tai hyvä 96%:lla ja kohtalainen 4%:lla potilaista. Lievää nivelrikkoa nähtiin lopputarkastuksessa kahdessa polvessa. Uusintaleikkauksia kaksiosaisen polvilumpion takia ei oltu seuranta-aikana tehty. Kivulias kaksiosainen polvilumpio on harvinainen, mutta vaikuttaa siltä, että pitkittyneessä kipuilussa pienemmän kappaleen poistolla saavutetaan erinomainen tai hyvä toiminallinen lopputulos ja nopea toipuminen ilman epätoivottuja jälkivaikutuksia.
Kolmannessa osatyössä tutkimme polven mediaalisen nivelkalvopoimun artroskooppisen poiston pitkäaikaistuloksia sekä kliinisten oireiden ja magneettikuvauksen hyödyllisyyttä leikkausta edeltävässä diagnostiikassa. Aineistoon valikoitui 25 varusmiestä (34 polvea), joilla oli leikkausta edeltävästi magneettikuvauksessa normaali löydös ja artroskooppisesti poistettu nivelkalvon poimu, joka oli myös ainoa diagnoosi. Potilaiden mediaani-ikä leikkaushetkellä oli 20 vuotta (vaihteluväli 18-28), ja seuranta-ajan mediaani oli 6,6 vuotta (vaihteluväli 3,6-8,7). Toiminnallinen tulos oli, Kujala ja Lysholm -asteikoilla mitattuna, seuranta-ajan loppuessa erinomainen tai hyvä 68%:lla, kohtalainen 20%:lla ja välttävä 12%:lla potilaista. Magneettikuvauksen perusteella tehdyn nivelkalvopoimun kokoluokituksen ja artroskopiassa tehdyn kokoluokituksen välillä ei ollut merkittävää korrelaatiota. Oireisen polven nivelkalvopoimun artroskooppisen poiston jälkeen toiminnallinen pitkäaikaistulos oli pääosalla potilasta erinomainen tai hyvä, eikä toimenpiteeseen liittynyt komplikaatioita. Magneettikuvaus ja leikkausta edeltävä kliininen tutkimus eivät vaikuta luotettavasti löytävän polven sisäsyrjän nivelkalvon poimua.
Polvilumpion rustovaurion luotettava diagnoosi perustuu usein artroskopiaan. Leikkaushoito ei kuitenkaan yleensä ole polvilumpion rustovauriossa tarpeen ja turhia artroskopioita tulisi välttää. Neljännessä osatyössä selvitimme 1.0 Tesla magneettikuvauksen käyttökelpoisuutta polvilumpion rustovaurioiden diagnostiikassa. Aineistoon valikoitui 74 varusmiestä, joille oli tehty leikkausta edeltävä magneettikuvaus ja joilla artroskopiassa ainoana diagnoosina oli polvilumpion rustovaurio. Artroskopiassa todetuista rustovaurioista 27% oli luokkaa I, 43% oli luokkaa II ja 30% oli luokkaa III. Magneettikuvaus löysi näistä 49, eli magneettikuvauksen herkkyys oli 66% (95% luottamusväli: 53-74%). Magneettikuvauksen herkkyys lisääntyi rustovaurion syvyyden myötä ja kaikki luokkaa III olevat rustovauriot todettiin magneettikuvauksessa. Leikkausta edeltävät kliiniset oireet ja rustovaurioiden artroskooppinen luokitus eivät korreloineet keskenään. Magneettikuvauksen herkkyys oli heikko luokan I rustovaurioiden osalta, eikä soveltunut vahvistamaan polvilumpion rustovauriodiagnoosia. Herkkyys oli huomattavasti parempi syvempien, luokkaa II-III, rustovaurioiden todentamisessa. Magneettikuvausta (1.0 Tesla) voidaan tämän perusteella pitää luotettavana diagnostisena apuvälineenä polvilumpion syvempien rustovaurioiden todentamisessa.
Tämän väitöskirjan tarkoituksena on selvittää polven osteochondritis dissecansin, kivuliaan kaksiosaisen polvilumpion ja mediaalisen nivelkalvopoimun leikkaushoidon pitkäaikaistulokset. Lisäksi selvitämme magneettikuvauksen sensitiivisyyttä mediaalisen nivelkalvopoimun ja polvilumpion rustovaurioiden leikkausta edeltävässä diagnostiikassa.
Polven nivelnastasta irtoavan luurustokappaleen (osteochondritis dissecans) artroskooppinen kiinnitys on aikuisilla yleisesti käytetty hoitomenetelmä, mutta on epäselvää millä kiinnittimillä saavutetaan paras tulos, eikä pitkäaikaisseurannan tuloksia ole. Väitöskirjan ensimmäisenä aineistona oli 28 varusmiestä (30 polvea), joille oli tehty artroskooppinen polven osteochondritis dissecans -kappaleen kiinnitys biohajoavilla sauvoilla tai nastoilla. Potilaiden keski-ikä leikkaushetkellä oli 20 vuotta (vaihteluväli 19-26). Seuranta-aika oli keskimäärin 5,4 vuotta (vaihteluväli 3-12). Toiminnallinen tulos oli lopputarkastuksessa, Kujala -kyselylomakketta käyttäen, erinomainen tai hyvä 73%:lla potilaista, joilla kiinnitys oli tehty biohajoavilla nauloilla ja 35%:lla potilaista joille kiinnitys oli tehty biohajoavilla sauvoilla. Kiinnitetyt kappaleet olivat laajoja, keskimäärin 447 mm2, ja sijaitsivat pääosalla potilaista kantavalla nivelpinnalla. Magneettikuvauksessa nähtiin kiinnitetyn kappaleen puutteellista luutumista pääasiassa sauva ryhmässä. Osteochondritis dissecans kappaleen artroskooppinen kiinnittäminen biohajoavilla nauloilla vaikuttaa olevan hyvä aikuisen polven osteochondritis dissecansin hoitomenetelmänä ja tuotti paremman tuloksen kuin kiinnittäminen biohajoavilla sauvoilla.
Kivuliaan kaksiosaisen polvilumpion tavallisin leikkauksellinen hoitomenetelmä on polvilumpion pienemmän kappaleen poisto, mutta pitkäaikaistuloksia on niukasti. Toisessa osatyössä aineistona oli 25 varusmiestä, joille oli tehty kivuliaan kaksiosaisen polvilumpion pienemmän kappaleen poisto. Potilaiden mediaani-ikä leikkaushetkellä oli 20 vuotta (vaihteluväli 18-27). Poistettava kappale sijaitsi 19 polvessa superolateraalisesti ja 6 polvessa lateraalisesti. Muita poikkeavia radiologisia löydöksiä oli vähän. Määritimme myös esiintyvyyden; 9,2 kivuliasta leikkauksella hoidettua kaksiosaista polvilumpiota 100 000 varusmiestä kohti. Keskimääräinen seuranta-aika oli 15 vuotta (vaihteluväli 10-22), ja sen loppuessa oli toiminnallinen tulos, Kujala asteikolla arvioituna, erinomainen tai hyvä 96%:lla ja kohtalainen 4%:lla potilaista. Lievää nivelrikkoa nähtiin lopputarkastuksessa kahdessa polvessa. Uusintaleikkauksia kaksiosaisen polvilumpion takia ei oltu seuranta-aikana tehty. Kivulias kaksiosainen polvilumpio on harvinainen, mutta vaikuttaa siltä, että pitkittyneessä kipuilussa pienemmän kappaleen poistolla saavutetaan erinomainen tai hyvä toiminallinen lopputulos ja nopea toipuminen ilman epätoivottuja jälkivaikutuksia.
Kolmannessa osatyössä tutkimme polven mediaalisen nivelkalvopoimun artroskooppisen poiston pitkäaikaistuloksia sekä kliinisten oireiden ja magneettikuvauksen hyödyllisyyttä leikkausta edeltävässä diagnostiikassa. Aineistoon valikoitui 25 varusmiestä (34 polvea), joilla oli leikkausta edeltävästi magneettikuvauksessa normaali löydös ja artroskooppisesti poistettu nivelkalvon poimu, joka oli myös ainoa diagnoosi. Potilaiden mediaani-ikä leikkaushetkellä oli 20 vuotta (vaihteluväli 18-28), ja seuranta-ajan mediaani oli 6,6 vuotta (vaihteluväli 3,6-8,7). Toiminnallinen tulos oli, Kujala ja Lysholm -asteikoilla mitattuna, seuranta-ajan loppuessa erinomainen tai hyvä 68%:lla, kohtalainen 20%:lla ja välttävä 12%:lla potilaista. Magneettikuvauksen perusteella tehdyn nivelkalvopoimun kokoluokituksen ja artroskopiassa tehdyn kokoluokituksen välillä ei ollut merkittävää korrelaatiota. Oireisen polven nivelkalvopoimun artroskooppisen poiston jälkeen toiminnallinen pitkäaikaistulos oli pääosalla potilasta erinomainen tai hyvä, eikä toimenpiteeseen liittynyt komplikaatioita. Magneettikuvaus ja leikkausta edeltävä kliininen tutkimus eivät vaikuta luotettavasti löytävän polven sisäsyrjän nivelkalvon poimua.
Polvilumpion rustovaurion luotettava diagnoosi perustuu usein artroskopiaan. Leikkaushoito ei kuitenkaan yleensä ole polvilumpion rustovauriossa tarpeen ja turhia artroskopioita tulisi välttää. Neljännessä osatyössä selvitimme 1.0 Tesla magneettikuvauksen käyttökelpoisuutta polvilumpion rustovaurioiden diagnostiikassa. Aineistoon valikoitui 74 varusmiestä, joille oli tehty leikkausta edeltävä magneettikuvaus ja joilla artroskopiassa ainoana diagnoosina oli polvilumpion rustovaurio. Artroskopiassa todetuista rustovaurioista 27% oli luokkaa I, 43% oli luokkaa II ja 30% oli luokkaa III. Magneettikuvaus löysi näistä 49, eli magneettikuvauksen herkkyys oli 66% (95% luottamusväli: 53-74%). Magneettikuvauksen herkkyys lisääntyi rustovaurion syvyyden myötä ja kaikki luokkaa III olevat rustovauriot todettiin magneettikuvauksessa. Leikkausta edeltävät kliiniset oireet ja rustovaurioiden artroskooppinen luokitus eivät korreloineet keskenään. Magneettikuvauksen herkkyys oli heikko luokan I rustovaurioiden osalta, eikä soveltunut vahvistamaan polvilumpion rustovauriodiagnoosia. Herkkyys oli huomattavasti parempi syvempien, luokkaa II-III, rustovaurioiden todentamisessa. Magneettikuvausta (1.0 Tesla) voidaan tämän perusteella pitää luotettavana diagnostisena apuvälineenä polvilumpion syvempien rustovaurioiden todentamisessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]