Liikkuva aikuinen : Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2022
Kivimäki, Sari; Tuunanen, Katariina; Kukko, Tuomas (2023)
Kivimäki, Sari
Tuunanen, Katariina
Kukko, Tuomas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-694-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-694-1
Tiivistelmä
Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2022 -selvityksen tavoitteena on tuoda näkyväksi liikuntaneuvonnan tila ja sen kehitys Suomessa. Selvityksen aineisto kerättiin Liikunnan aluejärjestöjen kautta. Tiedonkeruuvaiheessa Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikunnan kehittäjät olivat yhteydessä kuntiin. Liikkuva aikuinen -ohjelma varmisti tietoja tutustumalla kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkosivuihin sekä olemalla yhteydessä kuntien liikuntaneuvonnasta vastaaviin henkilöihin. Meneillään olevista hankkeista tietoa saatiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes-tulosyksiköltä, joka toteuttaa liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeiden seurantaa. Aineistonkeruussa käytettiin Liikunnan aluejärjestöjen toiminta-aluetta, joka kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat.
Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2022 -selvityksen mukaan työikäisille kohdennettu liikuntaneuvonta toteutuu poikkihallinnollisena yli puolessa (61 %) Manner-Suomen kunnista. Poikkihallinnollisella liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan saumatonta yhteistyötä liikuntaneuvonnan palveluketjun eri toimijoiden, yleensä kunnan liikuntapalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä6. Liikuntaneuvontaa poikkihallinnollisena toteuttavista 179 kunnasta 146 kuntaa oli vakiinnuttanut palvelun. Hankerahoituksella liikuntaneuvontaa puolestaan käynnisti 33 kuntaa. Liikuntaneuvonnan vakiinnuttaneiden kuntien määrä oli kasvanut 11 kunnalla edellisvuodesta.
Parhaiten liikuntaneuvonta toteutui Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, joiden kaikissa kunnissa oli vakiintunut poikkihallinnollinen liikuntaneuvonta. Etelä-Karjalassa ja Kainuussa liikuntaneuvontaa oli tarjolla kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Suurimmassa osassa kunnista liikuntaneuvonnan toteutuksesta vastasi kunnan liikuntapalvelut. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa liikuntaneuvonta toteutui terveystoimen koordinoimana eli osana fysioterapeuttien työtä.
Vuonna 2022 Etelä-Karjalan alueen liikuntaneuvonnassa tapahtui merkittävä parannus, kun viisi aiemmin hankeavustuksella toiminutta kuntaa sai vakiinnutettua palvelun. Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla neuvontapalvelu vakiintui molemmilla alueilla neljässä kunnassa ilman hankeavustusta. Eniten poikkihallinnollisia hankkeita oli meneillään Lapissa (6 kpl), Keski-Pohjanmaalla (5 kpl), Keski-Suomessa (4 kpl) ja Uudellamaalla (4 kpl).
Tulokset osoittavat, että jatkossa tarvitaan vieläkin tiiviimpää paikallista yhteistyötä ja kohdennettuja toimenpiteitä lisäämään liikuntaneuvonnan saatavuutta Suomessa. Lisätukea liikuntaneuvonnan aloittamisessa tarvitaan vuoden 2023 aikana erityisesti Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Näillä alueilla liikuntaneuvontaa tarjoaa alle puolet alueen kunnista.
Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2022 -selvityksen mukaan työikäisille kohdennettu liikuntaneuvonta toteutuu poikkihallinnollisena yli puolessa (61 %) Manner-Suomen kunnista. Poikkihallinnollisella liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan saumatonta yhteistyötä liikuntaneuvonnan palveluketjun eri toimijoiden, yleensä kunnan liikuntapalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä6. Liikuntaneuvontaa poikkihallinnollisena toteuttavista 179 kunnasta 146 kuntaa oli vakiinnuttanut palvelun. Hankerahoituksella liikuntaneuvontaa puolestaan käynnisti 33 kuntaa. Liikuntaneuvonnan vakiinnuttaneiden kuntien määrä oli kasvanut 11 kunnalla edellisvuodesta.
Parhaiten liikuntaneuvonta toteutui Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, joiden kaikissa kunnissa oli vakiintunut poikkihallinnollinen liikuntaneuvonta. Etelä-Karjalassa ja Kainuussa liikuntaneuvontaa oli tarjolla kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Suurimmassa osassa kunnista liikuntaneuvonnan toteutuksesta vastasi kunnan liikuntapalvelut. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa liikuntaneuvonta toteutui terveystoimen koordinoimana eli osana fysioterapeuttien työtä.
Vuonna 2022 Etelä-Karjalan alueen liikuntaneuvonnassa tapahtui merkittävä parannus, kun viisi aiemmin hankeavustuksella toiminutta kuntaa sai vakiinnutettua palvelun. Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla neuvontapalvelu vakiintui molemmilla alueilla neljässä kunnassa ilman hankeavustusta. Eniten poikkihallinnollisia hankkeita oli meneillään Lapissa (6 kpl), Keski-Pohjanmaalla (5 kpl), Keski-Suomessa (4 kpl) ja Uudellamaalla (4 kpl).
Tulokset osoittavat, että jatkossa tarvitaan vieläkin tiiviimpää paikallista yhteistyötä ja kohdennettuja toimenpiteitä lisäämään liikuntaneuvonnan saatavuutta Suomessa. Lisätukea liikuntaneuvonnan aloittamisessa tarvitaan vuoden 2023 aikana erityisesti Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Näillä alueilla liikuntaneuvontaa tarjoaa alle puolet alueen kunnista.