Leadership Styles in Ethical Dilemmas. Reasons, actions and consequences when head nurses make decisions in ethical dilemmas
Žydžiūnaitė, Vilma (2015)
Žydžiūnaitė, Vilma
Tampere University Press
2015
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9844-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9844-2
Tiivistelmä
Johtajana toimiessaan osastonhoitajan tulisi pystyä tekemään päätöksiä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa valitsemalla sellaisen johtamistyylin, joka parhaiten sopii kyseiseen tilanteeseen ja kontekstiin. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli tunnistaa osastonhoitajille eettisesti ongelmallisia tilanteita ja kuvata osastonhoitajien kokemuksia, jotka koskevat heidän päätöksenteossa soveltamiaan johtamistyylejä eettisissä ongelmatilanteissa.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten määritellään eettisesti ongelmallinen tilanne ja sen tasot terveydenhuollon kontekstissa? Millaisia syitä osastonhoitajilla on erilaisten johtamistyylien käyttämiseen kun he tekevät päätöksiä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa? Millaisia seurauksia on osastonhoitajan käyttämästä johtamistavasta eettisesti ongelmallisessa tilanteessa? Millaisia johtamistyylejä osastonhoitajat käyttävät eettisesti ongelmallisissa tilanteissa?
Tutkimuksen toteutus oli kolmivaiheinen vuosina 2009?2014. Vaiheena I oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus (n=21). Vaiheessa II laadullinen tutkimus kohdennettiin osastonhoitajille (n=49), jotka työskentelivät isoimmissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Vaiheena III oli määrällinen tutkimus, johon osallistui osastonhoitajia (n=278) viidestä isosta julkisen rahoituksen sairaalasta Liettuassa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen (Vaihe I) tulokset toivat ilmi, että tieteelliset lähteet eivät käsittele osastonhoitajien johtajuustyylejä eettisissä ongelmissa eivätkä pääasiallista johtajuustyyliä silloin, kun he tekevät päätöksiä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa.
Tulosten (Vaihe II) mukaan osastonhoitajat tekevät päätöksiä kompleksisissa eettisesti ongelmallisissa tilanteissa, jotka liittyvät suoraan hoitajien kompetenssiin ja itseluottamukseen, organisaation rakenteisiin, eri ammattilaisten yhteistyöhön ja johtamiseen. Osastonhoitajien eettisesti ongelmallisissa tilanteissa kohtaamat syyt, toiminnat ja seuraukset kohdistuvat potilaisiin ja heidän läheisiinsä, hoitajiin ja hoitotyön käytäntöön, ammattienväliseen yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn, johtamiseen ja työn hallintaan, hoidon laatuun, kunnioitukseen ja ammatilliseen arvokkuuteen sekä oppimiseen ja kompetenssiin.
Tulokset (Vaihe III) osoittivat että osastonhoitajat saattoivat käyttää erilaisia johtamistyylejä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa päätöksiä tehdessään. Erilaisten johtamistyylien käyttäminen eettisesti ongelmallisissa tilanteissa oli yhteydessä vastaajien taustamuuttujiin, kuten osastonhoitajan ikään, koulutustasoon, työkokemuksen pituuteen osastonhoitajana ja osaston toimialaan.
Tuloksissa (Vaihe III) korostui vahvin yhteys erityisen johtamistyylin ja syiden välillä, mitkä ovat yhteydessä: valmentava, karismaattinen ja yhdistävä johtamistyyli ja kaikki tutkitut syyt ovat yhteydessä (eettisesti ongelmallisten tilanteiden esiintymistiheys, osastonhoitajan ikä, koulutustaso, osallistuminen tiimityöskentelyyn, tyytyväisyys päätöksenteon jälkeen, mahdollisuus kompetenssien kehittämiseen organisaatiossa, yksilölliset ominaisuudet ja osastonhoitajan auktoriteetin tunnistaminen) lukuun ottamatta etiikan arvostaminen organisaatiossa. Välinpitämätön, demokraattinen, kestävä, autoritäärinen ja transformationaalinen tyyli olivat merkitsevästi yhteydessä osastonhoitajan mahdollisuuteen kehittää kompetenssialueitaan organisaatiossa. Seuraukset johtamistyylin toteuttamisesta olivat seuraavia. Merkittävin osastonhoitajan kompetenssiin yhteydessä oleva tekijä oli autoritäärisen johtamistyylin käyttäminen. Kestävä johtaminen osoittautui vaikuttavimmaksi osaston kommunikaatiojärjestelmän kehittämisessä. Yhdistävä ja kestävä johtaminen vaikuttavat eniten osaston ryhmätyökulttuuriin.
Päätöksenteko eettisesti ongelmallisissa tilanteissa vaatii osastonhoitajalta tilanteen hallintaa. Ei ole olemassa vain yhtä hyvää johtamistyyliä, jota voitaisiin pitää sääntönä tai parhaana esimerkkinä joka tilanteessa. Osastonhoitajien tulee reflektoida omia johtamiskäytänteitään ja löytää tarkoituksenmukaisia keinoja ja muotoja kollegoilta, potilailta ja heidän läheisiltään, kuten myös oppiakseen terveydenhuolto-organisaation ylemmiltä johtajilta.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten määritellään eettisesti ongelmallinen tilanne ja sen tasot terveydenhuollon kontekstissa? Millaisia syitä osastonhoitajilla on erilaisten johtamistyylien käyttämiseen kun he tekevät päätöksiä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa? Millaisia seurauksia on osastonhoitajan käyttämästä johtamistavasta eettisesti ongelmallisessa tilanteessa? Millaisia johtamistyylejä osastonhoitajat käyttävät eettisesti ongelmallisissa tilanteissa?
Tutkimuksen toteutus oli kolmivaiheinen vuosina 2009?2014. Vaiheena I oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus (n=21). Vaiheessa II laadullinen tutkimus kohdennettiin osastonhoitajille (n=49), jotka työskentelivät isoimmissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Vaiheena III oli määrällinen tutkimus, johon osallistui osastonhoitajia (n=278) viidestä isosta julkisen rahoituksen sairaalasta Liettuassa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen (Vaihe I) tulokset toivat ilmi, että tieteelliset lähteet eivät käsittele osastonhoitajien johtajuustyylejä eettisissä ongelmissa eivätkä pääasiallista johtajuustyyliä silloin, kun he tekevät päätöksiä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa.
Tulosten (Vaihe II) mukaan osastonhoitajat tekevät päätöksiä kompleksisissa eettisesti ongelmallisissa tilanteissa, jotka liittyvät suoraan hoitajien kompetenssiin ja itseluottamukseen, organisaation rakenteisiin, eri ammattilaisten yhteistyöhön ja johtamiseen. Osastonhoitajien eettisesti ongelmallisissa tilanteissa kohtaamat syyt, toiminnat ja seuraukset kohdistuvat potilaisiin ja heidän läheisiinsä, hoitajiin ja hoitotyön käytäntöön, ammattienväliseen yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn, johtamiseen ja työn hallintaan, hoidon laatuun, kunnioitukseen ja ammatilliseen arvokkuuteen sekä oppimiseen ja kompetenssiin.
Tulokset (Vaihe III) osoittivat että osastonhoitajat saattoivat käyttää erilaisia johtamistyylejä eettisesti ongelmallisissa tilanteissa päätöksiä tehdessään. Erilaisten johtamistyylien käyttäminen eettisesti ongelmallisissa tilanteissa oli yhteydessä vastaajien taustamuuttujiin, kuten osastonhoitajan ikään, koulutustasoon, työkokemuksen pituuteen osastonhoitajana ja osaston toimialaan.
Tuloksissa (Vaihe III) korostui vahvin yhteys erityisen johtamistyylin ja syiden välillä, mitkä ovat yhteydessä: valmentava, karismaattinen ja yhdistävä johtamistyyli ja kaikki tutkitut syyt ovat yhteydessä (eettisesti ongelmallisten tilanteiden esiintymistiheys, osastonhoitajan ikä, koulutustaso, osallistuminen tiimityöskentelyyn, tyytyväisyys päätöksenteon jälkeen, mahdollisuus kompetenssien kehittämiseen organisaatiossa, yksilölliset ominaisuudet ja osastonhoitajan auktoriteetin tunnistaminen) lukuun ottamatta etiikan arvostaminen organisaatiossa. Välinpitämätön, demokraattinen, kestävä, autoritäärinen ja transformationaalinen tyyli olivat merkitsevästi yhteydessä osastonhoitajan mahdollisuuteen kehittää kompetenssialueitaan organisaatiossa. Seuraukset johtamistyylin toteuttamisesta olivat seuraavia. Merkittävin osastonhoitajan kompetenssiin yhteydessä oleva tekijä oli autoritäärisen johtamistyylin käyttäminen. Kestävä johtaminen osoittautui vaikuttavimmaksi osaston kommunikaatiojärjestelmän kehittämisessä. Yhdistävä ja kestävä johtaminen vaikuttavat eniten osaston ryhmätyökulttuuriin.
Päätöksenteko eettisesti ongelmallisissa tilanteissa vaatii osastonhoitajalta tilanteen hallintaa. Ei ole olemassa vain yhtä hyvää johtamistyyliä, jota voitaisiin pitää sääntönä tai parhaana esimerkkinä joka tilanteessa. Osastonhoitajien tulee reflektoida omia johtamiskäytänteitään ja löytää tarkoituksenmukaisia keinoja ja muotoja kollegoilta, potilailta ja heidän läheisiltään, kuten myös oppiakseen terveydenhuolto-organisaation ylemmiltä johtajilta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4792]