Sattuma yhteiskuntaa muokkaavana voimana. Tutkimus sattumien synnystä, olemuksesta ja vaikutuksesta
Helttula, Jukka (2015)
Helttula, Jukka
Tampere University Press
2015
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9715-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9715-5
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee inhimilliseen toimintaan liittyvää sattumaa eli tapahtumaa, joka on koki-jalleen satunnainen, sattumus; sellainen joka tapahtuu odottamatta, ennalta arvaamatta tai aikomatta tai suunnittelematta. Tällainen sattuma eroaa mate¬maattisesta sattumasta siten, että sen alkuarvoja ei tunneta eikä siihen johta¬nutta tapahtumasarjaa ole mahdollista toistaa täsmälleen samanlaisena.
Tutkimuksen päätehtävä on vastata kysymyksiin ”mikä ja millainen on sattuma?” sekä ”miten sattuma vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?”. Vastauksilla pyritään lisäämään ymmärrystä sattumaa kohtaan. Tehtävää toteutetaan antamalla sattumalle ääni tekemällä systemaattista tulkintaa erilaisista teksteistä, yhteiskun¬nallisista ilmiöistä ja tapahtumista niin kuin ne on dokumentoitu. Näin luodaan sattumateorioiden synteesi, jonka pohjalta osoitetaan sattuman olevan ihmisen subjektiivisen oman edun mukaisen toiminnan ennakoimaton seuraus. Sattuman esitetään myös ole¬van luonteeltaan neutraali eli riippumaton kokijansa ominaisuuksista, ja että sattumaan liittyy serendipisyys, hyödyntämismahdollisuus.
Tutkimusaineistoina ovat painettu kirjallisuus sekä elektronisesti tallennetut doku¬mentit ja tekstit. Tutkimusmetodologia on hermeneutiikka, tutkimusmetodi abduktiivinen tarkastelu ja tulkinnoissa tukeudutaan sosiologiseen mielikuvitukseen.
Keskeinen vastaus kysymykseen sattuman olemuksesta on, että sattumat syntyvät ihmisten tehdessä tekoja, joilla he pyrkivät subjektiivisen oman etunsa mukaisiin päämääriin, ja että näiden tekojen seuraukset ovat pääsääntöisesti yhteiskunnalle positiivisia. Vastaus sattuman merkityksestä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on, että ihmisen oma etu vaikuttaa ryhmässäkin, ja että julkisen vallan toiminnan seuraukset voivat hyviksikin katsotuista pyrkimyksistä huoli¬matta olla yhteiskunnalle enemmän haitaksi kuin hyödyksi, ja että sattuman hyödyntäminen on helpompaa yksilöille ja yrityksille kuin julkishallinnolle. Jälkimmäisellä voi olla vaikeuksia hyödyntää sattumia vaarantamatta kansalaisten oikeusturvaa.
Tutkimuksen päätehtävä on vastata kysymyksiin ”mikä ja millainen on sattuma?” sekä ”miten sattuma vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?”. Vastauksilla pyritään lisäämään ymmärrystä sattumaa kohtaan. Tehtävää toteutetaan antamalla sattumalle ääni tekemällä systemaattista tulkintaa erilaisista teksteistä, yhteiskun¬nallisista ilmiöistä ja tapahtumista niin kuin ne on dokumentoitu. Näin luodaan sattumateorioiden synteesi, jonka pohjalta osoitetaan sattuman olevan ihmisen subjektiivisen oman edun mukaisen toiminnan ennakoimaton seuraus. Sattuman esitetään myös ole¬van luonteeltaan neutraali eli riippumaton kokijansa ominaisuuksista, ja että sattumaan liittyy serendipisyys, hyödyntämismahdollisuus.
Tutkimusaineistoina ovat painettu kirjallisuus sekä elektronisesti tallennetut doku¬mentit ja tekstit. Tutkimusmetodologia on hermeneutiikka, tutkimusmetodi abduktiivinen tarkastelu ja tulkinnoissa tukeudutaan sosiologiseen mielikuvitukseen.
Keskeinen vastaus kysymykseen sattuman olemuksesta on, että sattumat syntyvät ihmisten tehdessä tekoja, joilla he pyrkivät subjektiivisen oman etunsa mukaisiin päämääriin, ja että näiden tekojen seuraukset ovat pääsääntöisesti yhteiskunnalle positiivisia. Vastaus sattuman merkityksestä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on, että ihmisen oma etu vaikuttaa ryhmässäkin, ja että julkisen vallan toiminnan seuraukset voivat hyviksikin katsotuista pyrkimyksistä huoli¬matta olla yhteiskunnalle enemmän haitaksi kuin hyödyksi, ja että sattuman hyödyntäminen on helpompaa yksilöille ja yrityksille kuin julkishallinnolle. Jälkimmäisellä voi olla vaikeuksia hyödyntää sattumia vaarantamatta kansalaisten oikeusturvaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4778]