Jämsän seudun Satotaso 6 tn/ha -pienryhmä

Keskisadoilla laskettuna viljan viljelyn kannattavuus on ollut jo useampana vuonna miinuksella. Ohran ja kauran keskisadot ovat Suomessa noin 3500 kg/ha, kevätvehnän noin 3700 kg/ha. Kun viljan hinta on ollut alhainen ja panoskustannukset korkeat, eivät keskisadot riitä kannattavaan tuotantoon. Viljanviljelyyn keskittyvässä pienryhmässä lähdettiin määrätietoisesti tavoittelemaan satotason nostoa. Perehdyimme kasvukunnon tekijöihin, viljanviljelyn tekniikoihin, lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja taloudellisen tuloksen parantamiseen.

Ensimmäisessä tapaamisessa oli puhumassa Tuomas Mattila Kilpiän tilalta Lohjalta. Hän kertoi monista pellosta sekä kasvustosta havaittavista ongelmista ja ratkaisuista, kuten esimerkiksi tiivistyneisyydestä, salaojituksesta, rengaspaineista ja hivenravinteista. Saatavilla on monia helpottavia työkaluja, esimerkiksi ilmakuvat sekä kasvianalyysit. Ilmakuvien perusteella voidaan pelloilta havainnoida esimerkiksi tukkeutuneita salaojia, tiivistyneisyyttä. Kasvianalyysien avulla saadaan tarkka tieto puuttuvista ravinteista, sillä oireet eivät aina ole havaittavissa ennen kuin sillä on jo negatiivinen vaikutus satoon. Tarkastelimme yhdessä ilmakuvista ryhmäläisten lohkoja ja keskustelimme niissä näkyvistä huomioista. Moni totesi, että esimerkiksi salaojitukseen ja rengaspaineiden aiheuttamaan tiivistyneisyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Kahdella kasvukauden aikaisella tapaamisella tutkimme kasvustoja kasvinsuojelun, lannoituksen ja punahomeen näkökulmasta. Rikkakasvit ja kasvitaudit vaativat säännöllistä tarkastelua pellolla sekä tarvittaessa nopeaa reagointia. Lannoituksen suhteen keskustelimme startti- ja lisälannoituksesta, joista oli sekä kokemusta että suurta kiinnostusta. Yksi eniten keskustelua herättänyt aihe oli, onko järkevämpää varmistaa sen hetkisen hyvän sadon talteenotto kuin laittaa panoksia äärimmilleen suuremman sadon toivossa.

Rikkakasvit ja kasvitaudit vaativat säännöllistä tarkastelua pellolla sekä tarvittaessa nopeaa reagointia.

Viimeisellä tapaamisella keskityimme enemmän numeroihin. Ryhmäläiset olivat keränneet tietoja yhdeltä lohkoltaan tai esimerkiksi koko ohra-alaltaan ja näiden pohjalta pääsimme vertailemaan tuottoja sekä kustannuksia. Kasvukausi 2018 ei ollut olosuhteiltaan suotuisa, joka osaltaan aiheutti heikot keskisadot ja sitä kautta tappiollisen lopputuloksen. Yhteinen johtopäätös kuitenkin oli saada satotasoa edelleen ylöspäin ja harkita kustannukset erittäin tarkkaan jatkossa. Keskustelua käytiin, mihin oikeasti kannattaa panostaa; lohkon maaperään, viljelykiertoon. Kun perusasiat saadaan entistä parempaan kuntoon, kannattaa tämän jälkeen viilata esimerkiksi kasvinsuojelu ”äärimmilleen”.

Jokaisella oli tulevaan kasvukauteen ideoita, kehityskohteita ja tavoitteita. Ojien kaivuu, viljelykierto, starttifosforin käyttö, töiden aikataulutus ja yhteiskoneet sekä konehankinnat nousivat muun muassa esille. Tärkeiksi asioiksi koettiin ryhmäläisten keskinäinen keskustelu ja ajatustenvaihto pienryhmän alkamisesta lähtien. Perustettu whatsapp-ryhmä toimi hyvänä vertaistukena vuoden mittaan ja siellä jatkettiin keskustelua myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Kirjoittaja: Katariina Kaislo, ProAgria Keski-Suomi 

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2670-0980-7