Työelämäjakso opettajankouluttajien osaamisen kehittäjänä
OPEKE -hankkeen Opettajankouluttajan osaamisen kehittäminen -kehittämisosiossa (A3) ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat vuodesta 2017 alkaen tehneet aktiivista yhteistyötä opettajankouluttajan osaamisen kehittämisen ja ennakointimallin tuottamisessa. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää opettajankouluttajan osaamista siten, että se on työelämälähtöistä ja ajantasaista. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi on sovellettu käytäntöön erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä. Yhtenä menetelmänä käytettiin syyskuussa vuonna 2019 alkaneita opettajankouluttajien työelämäjaksoja. Nyt kun työelämäjaksot ovat päättyneet, on tärkeää arvioida sitä, miten hyvin ne kehittivät työelämälähtöistä ja ajantasaista osaamista? Entä miten suunniteltu työelämäjakson toteuttamisen malli soveltuu opettajankouluttajan osaamisen kehittämiseen?
Työelämäjaksot toteutettiin erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, joilla oli selkeä ja perusteltu kytkös kehittymiseen ammatillisena opettajankouluttajana. Työelämäjakson suunnittelu ja toteuttaminen ohjeistettiin niin, että se voi sisältää esimerkiksi
- Keskusteluja ja vuorovaikusta johdon, vastuuhenkilöiden ja opetus- ja ohjaushenkilöiden kanssa
- Perehtymistä organisaation vuosikelloon, toimintaa ohjaaviin taloudelliseen ja toiminnallisiin reunaehtoihin, laatuasioihin, strategiaan ja opiskelijaprosesseihin
- Opetuksen, ohjaamisen ja oppimisen seuraamista eri ympäristöissä ja konteksteissa
- Opettajan tai ohjaajan työn ja toiminnan varjostusta erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä
- Asiantuntijatyötä, tiimiopetusta tai muuta soveltuvaa toimintaa.
Hanke mahdollisti 25:n opettajankouluttajan (5/opettajakorkeakoulu) osallistumisen viikon pituiselle työelämäjaksolle. Työelämäjakso voitiin toteuttaa joko yhtäjaksoisesti tai erillisinä jaksoina. Ennen työelämäjaksoa osallistujat tekivät suunnitelman siitä, miten työelämäjakso tukee kehittymistä opettajankouluttajana sekä miten työelämäjakson kokemuksia jaetaan omalla työpaikalla. Jakson jälkeen osallistuvilta kerättiin palaute työelämäjakson kokemuksista ja tuloksista.
Työelämäjaksoille osallistuneet ja toteutuspaikat
Työelämäjaksolle osallistui opettajankouluttajia Hämeen, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen ammatillisista opettajakorkeakouluista. Sähköiseen palautekyselyyn vastaajia oli 21, joista 19 antoi luvan käyttää aineistoa anonyymisti tutkimuksellisiin tarkoituksiin.
Vastanneista seitsemällä on työkokemusta ammatillisen opettajankouluttajan tehtävistä alle 4 vuotta, kuudella 5–10 vuotta, kolmella 11–15 vuotta, yhdellä 16–20 vuotta ja kahdella työkokemusta on yli 20 vuotta. Sen lisäksi vastaajien opetusalan työkokemus jakautui seuraavasti:
- alle 4 vuotta kahdella (2)
- 11–15 vuotta viidellä (5)
- 16–20 vuotta viidellä (5)
- yli 20 vuotta seitsemällä (7) opettajankouluttajalla.
Työelämäjaksojen toteutuspaikkoina olivat 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot, yläkoulu ja yritykset. Osa opettajankouluttajista osallistui työelämäjaksolle useammassa kuin yhdessä paikassa. Seuraavassa kouluttajien määrä kussakin työelämäjakson toteutuspaikassa:
- ammattikorkeakoulu 5
- yliopisto 1
- 2. asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät 14
- Joku muu (esim. yritys, yläkoulu) 5
Mitä mahdollisia uusia oivalluksia, työkaluja, malleja tai ajatuksia opettajankouluttajat saivat työelämäjaksolta kehittymisensä tueksi?
Opettajankouluttajat kertoivat saaneensa lisää ymmärrystä, käytännön tietoa ja esimerkkejä ammatillisen opettajan työstä ja työn osaamisvaatimuksista. Opettajien ja ohjaajien työn ja toiminnan varjostaminen erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä antoi uusia ajatuksia sekä käytännön esimerkkejä opetuksen ja ohjauksen toteuttamisesta.
”Pääsin näkemään, mitä ammatillisen opettajan työ tällä hetkellä on. Toki omasta oppilaitoskokemuksesta on vielä melko lyhyt aika, mutta sen jälkeen laki on muuttunut. Se on tuonut tulleessaan uusia asioita. Uusia ajatuksia heräsi monenlaisia. Erityisesti ammatillisen opettajan osaamiseen liittyviä.”
”Käytännön varmistusta ja esimerkkejä, miten ammatillinen opettajuus ja koulutus toimii.”
Vastaajien mielestä työelämäjakson aikana pääsi tutustumaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyömalleihin ja käytänteisiin. Jakson aikana myös omat työelämäverkostot laajenivat.
”Useimmiten fokukseni on opettajaopiskelijan havainnointi ja arviointi. Nyt keskityin tarkoituksella 2. asteen opettajan ja yrityksen edustajan yhteistyöhön. Tämä näkökulma (erityisesti reformin jälkeen) on erityiskiinnostuksen kohteena, koska sille on ladattu paljon odotuksia. Näin toimivia käytäntöjä ja vaikeita tapauksia, joiden ymmärtäminen on tärkeää opettajaopiskelijoiden ohjaamisen kannalta.”
”Pyysin päästä mukaan ammatillisen toisen asteen opettajan ja yritysten yhteistyön suunnitteluprosessiin, jossa en ole ollut mukana.”
Uusia näkökulmia ohjaukseen ja osaamisperusteisuuteen
Työelämäjakso tarjosi uusia näkökulmia opiskelijoiden ohjaamiseen. Yhtenä esimerkkinä tästä mainittiin perehtyminen siihen, miten erityisen tuen opiskelijoiden ohjausta kehitetään oppilaitoksissa monilla eri tavoilla eteenpäin. Vastauksissa tuli esille myös hyvän opiskelijatuntemuksen, opettajan ohjauksellisuuden ja valmentavan otteen merkitys osaamisperusteisessa koulutuksessa ja osaamisen kehittymisen tukemisessa. Eräs vastaajista kertoi, että ”tärkein oppi oli edelleen opiskelijalähtöisyys, kuinka hyvä ryhmän ilmapiiri ja kunnioittava kohtaaminen näyttävät voimaannuttavan opiskelijaa.” Opettajankouluttajien oli mahdollista tutustua jakson aikana työkaluihin ja malleihin, joita käytetään opiskelijoiden perehdyttämisessä osaamisperusteisuuteen.
Osa vastaajista kertoi, että myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen käytänteisiin tutustuminen antoi uutta tietoa. Lisäksi yhteisen opetusmateriaalin tekeminen esimerkiksi yrittäjyyskasvatukseen koettiin todella hyödylliseksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi. Opettajankouluttajat kertoivat myös, että arviointiin osallistuminen antoi heille omakohtaisen kokemuksen muuttuneista arviointikäytän-teistä, mikä puolestaan kehitti omaa arviointisosaamista.
”Ihailin sitä, kuinka luovasti ja työelämälähtöisesti erityisopettajat toteuttivat vaativan erityisen tuen koulutusta.”
”Opiskelija on edelleen keskiössä, vahvuuksien varaan oppimisen rakentuminen, positiivinen, kuunteleva ja inhimillinen johtaminen, verkosto-osaaminen eli lähinnä omat ajatukset saivat lisävahvistusta ja tietysti oppilaitoksen arjessa mukana oleminen valottaa aina asioita.
”Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen liittyviä työkaluja, eri ammattiryhmien rooleista ja vastuista erilaisia malleja. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestämisestä kokemuksia, opiskelijan ohjaamiseen liittyviä uusia näkökulmia.”
”Arviointiosaamisen näkökulmasta sain itselleni paljon, sillä pääsin opettajana arvioimaan yat suorittajia. Kolmikannan muututtua kaksikantaiseksi on käytänteet muuttuneet ja osaamisen päivittäminen tuli tarpeeseen.”
Työelämäjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
Lähes kaikki vastaajat (17/19) kokivat saavuttaneensa työelämäjaksolle asettamansa tavoitteet ja osa arvioi omien odotuksiensa jopa ylittyneen. Työelämäjaksolle osallistuminen antoi hyvän päivityksen ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksesta. Jakso mahdollisti aitojen opetus- ja ohjaustilanteiden seuraamisen ja opetukseen osallistumisen erilaisissa toiminta- ja oppimisympäristöissä. Opettajankouluttajien omat yhteistyöverkostot kasvoivat ja ymmärrys eri toimijoiden asemasta lisääntyi. Jakson aikana näki erikokoisten oppilaitosten arkea ja tapasi eri-ikäisiä ja eri taustoilta olevia opiskelijoita. Yksi vastaajista kuvaili työelämäjaksoa oppimatkaksi siihen, mitä opettajankoulutuksessa tulee jatkossa huomioida suunniteltaessa tulevia toteutuksia.
”Saavutin tavoitteet. Sain erinomaisen päivityksen tutkintokoulutuksen arkeen monipuolisesti ja tehokkaasti. Näitä lisää.”
”Kyllä saavutin. Päivitin omia näkemyksiäni ja omaa osaamistani erityisesti korkeakoulusektorin osalta.”
”Saavutin tavoitteeni ja odotukseni jopa ylittyivät. Sain konkreettisia vastauksia kysymyksiini ja oppilaitoksissa henkilökunta otti minut vastaan ja järjesti tapaamisia asioista aidosti tietävien ihmisten kanssa.”
”En ehtinyt kaikkiin suunnittelemiini päiviin, koska aikataulut oli vaikea sovitella yhteen.”
”Kyllä saavutin. Tavoitteita oli rajallisesti ja ne oli tarkkaan harkittu omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti.”
Miten kokemuksia ja työelämäjakson antia tullaan hyödyntämään?
Työelämäjakson kokemuksia ja antia koetaan voitavan hyödyntää monipuolisesti opettajankouluttajan työssä. Kokemuksia ja opittua voidaan hyödyntää sekä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmatyössä että koulutuksen sisällöissä ja toteuttamisessa. Työelämäjaksot antoivat uusia ideoita myös opettajien täydennyskoulutukseen sekä hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi kokemuksia voidaan hyödyntää opiskelijoiden ohjaamisessa.
”Kun sai olla mukana oppilaitoksen arjessa, niin jo tämä tieto antaa paljon syvällisempää osaamista ja kokemusta omaan ohjaustyöhön sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa.”
”Aion rohkaista opettajaopiskelijoita yhä työelämäläheisimpiin toimintatapoihin ihan kaikenlaisten opiskelijoiden kanssa.”
Työelämäjakson kokemuksia ja tuotettua materiaalia on jo jaettu ja tullaan jakamaan sekä omille kollegoille, opettajaopiskelijoille että täydennyskoulutuksiin osallistuneille.
Kuinka hyvin suunniteltu työelämäjaksojen toteuttamisen malli toimi osaamisen kehittämisessä ja miten sitä voisi edelleen kehittää?
Kaikki palautekyselyyn vastanneet opettajankouluttajat pitivät työelämäjaksoa erittäin hyödyllisenä oman osaamisen kehittämisen menetelmänä. Palautteiden mukaan työelämäjakso kehitti osaamista monella eri tavalla.
Opettajankouluttajan tulee paitsi pysyä ajan tasalla niin myös ennakoida sitä, miten koulutusorganisaatioita ja opettajankoulutusta tulisi kehittää. Työelämäjakso tarjosikin mahdollisuuden päivittää ja syventää omaa työelämälähtöistä ja ajantasaista osaamista sekä antoi uusia ideoita opettajankoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Oppilaitosten sekä yritysten edustajien kanssa käydyt keskustelut ja näkemysten vaihto lisäsivät sekä tietoa että ymmärrystä ammatillisen koulutuksen arjesta, hyvistä käytänteistä ja haasteista.
”Työelämäjakso kehitti osaamistani monella tavalla: laajensi ja syvensi osaamistani eri alojen koulutuksesta ja opiskelijan kohtaamisesta. Yksi tärkeä asia on myös se, että tutustuin monin uusiin ammatillisiin opettajiin ja erityisopettajiin, joten myös työelämäverkostoni laajeni. Meillä oli joka paikassa hyviä ja pitkiä pedagogisia keskusteluja sopivissa väleissä …”
”Realismi: työelämäjaksolla tulee käsitystä siitä, mitä muutos ja muutosnopeus työ- ja elinkeinoelämässä tarkoittaa. Mahdollistaa myös koulutuksen resilienssin muotoilemisen vastaamaan työelämän tarpeita.”
”Minulla on pitkä ja vahva ammatillisen opettajan osaaminen ajalta ennen opettajankouluttajan työtäni. Haluan pitää myös oman käytännön osaamiseni ajan tasalla. Tämä työelämäjakso antoi minulle mahdollisuuden päivittää tietojani. Tällaista olin jo kaivannutkin useamman vuoden ajan.”
”Olen tehnyt opetustehtäviä jo pitkälti yli 20 vuotta, joten erityisesti yrityskäynnit tarjosivat minulle erittäin tärkeän linkin ja näköalapaikan nykyaikaiseen työpaikkaan.”
Suurin osa vastaajista piti hankkeen aikana toteutettua työelämäjakson mallia toimivana ja hyvänä. Palautteiden mukaan jokaisella opettajankouluttajalla tulisi olla mahdollisuus päästä työelämäjaksolle säännöllisesti tietyin väliajoin: joko parin vuoden tai 3–5 vuoden välein. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että jakso voisi olla pidempikin ja sitä voisi toteuttaa eri pituisissa jaksoissa lukuvuoden aikana. Osa vastaajista ehdotti työelämäjaksoon osallistuneille jakson jälkeen toteutettavaa yhteistä reflektointia. Yksi vastaajista ehdotti, että työelämäjaksoille voisi osallistua myös työparina.
”Toivoisin, että työelämäjaksolle tarjoutuisi mahdollisuus säännöllisesti. Viisi päivää parin vuoden välein tuntuisi vähintäänkin tarpeelliselta. Itse toteutus oli hyvin vapaa ja siksi motivoiva.”
”Valitsin ja hankin itse ko. varjostuspaikat ja kaikki toimi hienosti. Ei ole mitään erityistä tarvetta kehittää toteutustapaa, mutta tähän pitäisi olla mahdollisuus riittävän usein.”
”Jakso voisi olla pidempi ja/tai sitä voisi toteuttaa vähän eri pituisissa jaksoissa lukuvuoden aikana.”
”Opettajankouluttajan kehittäminen on ilman työelämän toimijoiden suoraa kontaktointia tulevaisuudessa lähes mahdotonta. Tämän suuntaisessa toiminnassa on jatkossa oltava enemmän mukana. Kaikki opekouluttajat tulee innostaa jollakin keinoilla havainnoimaan työelämää.”
Loppupäätelmät
Työelämäjaksot kehittivät monipuolisesti opettajankouluttajan työelämälähtöistä osaamista. Ne antoivat realistisen ja ajantasaisen käsityksen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen toteuttamisen käytänteistä, ammatillisen opettajan työstä, työn osaamisvaatimuksista ja haasteista.
Työelämäjakso mahdollisti aitojen opetus- ja ohjaustilanteiden seuraamisen ja opetukseen osallistumisen erilaisissa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen oppimisympäristöissä. Keskustelut oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa mahdollistivat hyvien käytänteiden ja koulutusten kehittämisideoinnin jakamisen. Opettajankouluttajat saivat jaksojen aikana uusia ideoita ja ajatuksia ammatillisen opettajankoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä parantanee edelleen opettajankoulutuksen laatua. Osaamista, kontakteja ja laajentuneita verkostoja voidaan hyödyntää myös opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksia ja hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Työelämäjaksot ovat antaneet paitsi tuoreita ja uusia näkökulmia opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin niin myös lisää motivaatiota omaan opetus- ja ohjaustyöhön.
OPEKE-hankkeen aikana toteutettua työelämäjakson mallia pidettiin erittäin hyödyllisenä ja toimivana opettajankouluttajan oman osaamisen kehittämisessä. Siten se tulisikin rahoituksen sallimissa rajoissa ottaa osaksi ammatillisten opettajakorkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Pohdintaa ja kehittämistä mahdollisista vaihtoehdoista työelämäjaksojen kestosta, sijoittumisesta lukuvuoteen ja niihin osallistumisen säännöllisyyttä on syytä edelleen jatkaa.
Kirjoittaja:
Virva-Liisa Pekkarinen, lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
OPEKE – ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus opettajankoulutuksen kehittämisohjelman edistämiseksi
Kuvat: iStock, Unsplash/Fotografierende