Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjausalan opetussuunnitelmissa
Sukupuolten välinen segregaatio on yleinen ilmiö (Bettio & Veraschagina 2008, Anker 1998). Segregaatiota ajatellaan yleensä ammattikohtaisesti, mutta sitä tapahtuu myös toimialoittain, yrityskohtaisesti ja yksittäisten työsuhteiden tasolla. Työsuhteissa segregaatio voi ilmentyä esimerkiksi niin, että miehet ja naiset saavat eri pituisia tai palkkaukseltaan eri tasoisia työsopimuksia sukupuolensa perusteella. Segregaation määrä työelämässä on vaihdellut aikojen kuluessa ja osa vahvasti sukupuolittuneista työpaikoista on muuttunut enemmän sekoittuneeksi joukoksi naisten ja miesten suhteen ja osa ammateista on jopa kääntynyt naisvaltaisesta miesvaltaiseksi alaksi tai toisinpäin. Segregaatio ei ole aina kokonaan negatiivinen asia, sillä sen on huomattu vaikuttavan positiivisesti naisten parempaan työllisyysasteeseen (Mandel & Semyonov 2006) ja suojaavan naisten asemaa työmarkkinoilla.
Erityisesti naisvaltaisten alojen keskittyminen julkisen sektorin aloihin on parantanut naisten mahdollisuuksia päästä töihin. Segregaation purkuyritykset eivät aina ole vaikuttaneet työmarkkinoihin vain positiivisesti, sillä esimerkiksi naisten työssäkäynnin lisääntyessä on työelämässä mahdollistettu lyhemmät työpäivät ja -viikot sekä perhevapaat naisia ajatellen. Nämä naisten työmarkkina-aseman kohotukseksi tehdyt toimenpiteet ovat itse asiassa vaikuttaneet heikentävästi naisten asemaan tehden heistä entistä vahvemmin perheen lapsista ja kodista huolehtijoita (Mandel & Semyonov 2006) ja sen myötä vähentäneet naisten pääsyä korkeammassa asemassa oleviin virkoihin sekä mahdollisuuksia parempaan palkkaan. Perhevapaiden tasa-arvoinen hyödyntäminen miesten ja naisten kesken toisi etuudella haetun hyödyn aidosti naisille. Suomessa tasa-arvobarometrin 2017 (Attila ym. 2018) mukaan mielikuvat vanhempainvapaalle jäämisen helppoudesta ovat miesten työpaikoilla kääntyneet positiivisempaan suuntaan vuosituhannen alun mielipiteistä, mutta silti tilastojen mukaan miesten pitkien perhevapaiden pitäminen on edelleen hyvin harvinaista.
Suomessa työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus on Euroopan mittapuulla poikkeuksellisen voimakasta. EU-maiden vertailussa Suomen työmarkkinat ovat EU-tasolla verrattuna viidenneksi sukupuolittuneimmat (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018). Vahvimmin segregaatio ilmenee miesvaltaisilla tekniikan ja luonnontieteiden sekä naisvaltaisilla sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla (Attila ym. 2018). Tekniikan alan sisällä segregaatio jatkuu sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. Teknologiayrityksissä työskentelevistä on naisia 21,9 % ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain 7,2 %. (Attila ym. 2018). Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen säännöllisen työajan perusteella maksettava naisen palkka oli noin 17 % miehen palkkaa pienempi vuonna 2015 (Tilastokeskus 2016a). Naisenemmistöisten alojen alhaisempi palkkataso sekä perhevapaista ja määräaikaisista työsuhteista johtuvat katkot työuralla ovat johtaneet myös eläkeikäisten naisten miehiä suurempaan köyhyysriskiin.
Segregaation purkamiseksi on toteutettu erilaisia hankkeita. Esimerkiksi SEGLI-hankkeessa (Segli 2019) on koottu toimintasuosituksia eri tahoille. Suositukset on jaoteltu eri toimijoille, kuten opettajille, työorganisaatioille, viranomaisille, järjestöille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heidän läheisilleen. Tällaisten ohjeistusten kautta segregaation purkaminen tulee näkyväksi eri näkökulmista ja vahvistaa asian tärkeyttä toimijoiden mielessä.
Koulutuksen ja työelämän segregaation purkaminen on tärkeää niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin kannaltakin. Yhteiskunnan kannalta tärkeää on, että työvoiman koko potentiaali saadaan kaikkien alojen hyödyksi. Naisvaltaisille aloille tarvitaan miehiä ja miesvaltaisille aloille naisia. Sukupuolisen tasa-arvotyön tavoitteena ei ole saada täysin poistettua sukupuolittuneita rooleja työelämässä, vaan tärkeintä olisi saavuttaa tilanne, jossa kaikilla sukupuolilla olisi mahdollisuus valita oma työuransa oman halunsa mukaan ilman sukupuolen mukaan kategorisointia tai alempia palkkamahdollisuuksia (Burchell ym. 2015).
Kohti sukupuolten tasa-arvoa suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä
Suomen voimakkaasti sukupuolittuneet työmarkkinat (Tilastokeskus 2018) kummastuttavat, koska Suomea pidetään yhtenä sukupuolten tasa-arvon mallimaana maailmassa. Koulutuksen ja ammattien voimakasta eriytymistä voi osaltaan ehkä selittää hyvinvointivaltioksi kehittymisemme historialliset juuret 1960-1970-luvuilla, jolloin hoiva- ja kasvatusalojen lukuisat ja mielenkiintoiset työtehtävät alkoivat siirtää naisia kodin ulkopuolelle palkkatyöhön. Monien mittareiden valossa Suomi onkin varsin tasa-arvoinen maa. Koulutuksen eriytymistä tutkineen Keski-Petäjän (2019) mukaan pitkään vallalla ollut sukupuolineutraaliutta korostanut kansallinen kulttuuri on samaan aikaan varsin tehokkaasti estänyt keskustelun sukupuolten välistä epätasa-arvoa tuottavista rakenteista ja sitä kautta myös niihin puuttumisen. Tasa-arvon tarkasteleminen vain mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta ja samanlaisuuden ja tasa-arvon rinnastaminen johtaa tutkitusti individualismia korostavaan kulttuuriin, jossa yksilön menestymisen ajatellaan riippuvan vain hänen yksilöllisistä ominaisuuksistaan ja jossa sukupuoli nähdään merkityksettömänä (Keski-Petäjä 2019).
Tilastokeskuksen (2018) mukaan tällä hetkellä vain joka kymmenes suomalaisista palkansaajista työskentelee niin sanotuilla tasa-aloilla, joilla työskentelee tasapuolisesti naisia ja miehiä. Tilastokeskus määrittelee tasa-arvoiseksi alan, jossa naisten ja miesten osuus vaihtelee 40% ja 60% välillä. Yleisimpiä tasa-ammatteja ovat ammatillisen koulutuksen opettajat, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat. Tasa-ammattien osuus on viimeisten vuosien aikana jopa pienentynyt (Tilastokeskus 2016b). Miesten ja naisten alat jakautuvat myös koulutusasteen mukaan. Tämä eriytyminen on voimakasta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Suuret koulutusalat, kuten naisvaltainen terveys- ja hyvinvointiala sekä miehinen tekniikan ala, ovat pääosin toiseen asteen opintoja, joissa ei ole tapahtunut juuri mitään muutosta viimeisten vuosikymmenien aikana. Korkeakoulutuksen puolella eriytyminen tasoittuu.
Alle viidennes suomalaisista opiskelee tällä hetkellä alaa, jolla on tasaisesti miehiä ja naisia. Tasa-arvoisin ala on luonnontieteet, jossa vuonna 2016 puolet opiskelijoista oli naisia ja puolet miehiä (Attila ym. 2018). Muita sukupuolijakaumaltaan tasa-arvoisia koulutusaloja olivat kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet, maa- ja metsätalous sekä palvelut. Näillä aloilla naisten osuus on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä ja siksi eriytyminen on lieventynyt. Palvelualoilla taas miehet ovat innostuneet hotelli- ja ravintola-alan koulutuksesta. Miesten suorittamien tutkintojen osuus kasvoi vuosien 1987–2017 välillä kuudenneksella.
Yksittäisten ammattien kohdalla sukupuolierot ovat myös tasaantuneet. Tämä johtuu luultavasti pääosin naisten koulutustason noususta. Esimerkiksi toimittajissa, tilastotieteilijöissä, markkinoinnin ja myynnin sekä sijoitus- ja rahoitusalan asiantuntijoissa on aiempaa tasaisemmin molempia sukupuolia. Vuonna 2017 naiset suorittivat jo yli 60 prosenttia kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden tutkinnoista. Myös yli puolet lääketiedettä opiskelevista oli naisia. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotti Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) lokakuussa 2019 julkistamasta tasa-arvovertailusta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019), jossa Suomi sijoittui neljänneksi muita EU-maita hitaammalla kehityksellä. Tuon tasa-arvovertailun mukaan tietyt perinteiset miesten ammatit naisistuvat tulevaisuudessa entisestään, josta esimerkkeinä ovat lääke- ja oikeustiede, jotka ovat pikkuhiljaa muuttuneet niin, että naisia on alalla enemmän kuin miehiä.
Nuorilla on nykypäivänä laajat mahdollisuudet valita oma uransa, mutta he valitsevat silti peruskoulun ja lukion jälkeen ammattinsa usein samalla tavoin sukupuolittuneesti kuin vanhempansa ja isovanhempansa. Nuorten valintoja ohjaa luonnollisesti ympäröivä maailma, joka on vahvasti segregoitunut, ja jossa valintoja ohjaavat vahvat sukupuoliroolit ja stereotypiat. Opetushallinnon tilastopalvelun (2019) mukaan tyttöjen ja poikien ainevalinnat eriytyvät jo yläkoulussa, mikä vaikuttaa myöhemmin tulevaan opintoihin suuntautumiseen. Tytöt valitsevat yläkoulussa enemmän kieliä ja taideaineita, pojat taas matematiikkaa ja tekniikan alan oppiaineita (Teräsaho & Keski-Petäjä 2016).
Potentiaali-hanke
Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke (ESR) on yksi segregaation purkamistyön edistämiseen käynnistetyistä hankkeista. Sen tarkoituksena on selvittää, kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjauksessa auttaisi purkamaan koulutus- ja työelämän sukupuolittumista. Kodin, ystävien ja median lisäksi nuorten tekemiin valintoihin jatko-opinnoista vaikuttavat koulusta ja ohjaajilta saatu tieto, esimerkit ja mielikuvat. Tärkeää on pohtia sitä, mikä ohjaa naisia ja miehiä kiinnostumaan eri asioista, miten kiinnostuksen kohdistumiseen voidaan vaikuttaa, ja minkälaisia vaikutuksia kiinnostuksen muutoksilla voi työelämän kannalta olla. On myös keskeistä arvioida, millaisia mielikuvia tietyistä aloista ja sen työntekijöistä nuorilla on ja vahvistetaanko vai puretaanko näitä mielikuvia ohjauksessa. Tärkeää on myös se, millä tavoin sukupuolelleen epätyypillisen ammatinvalinnan tekeviä nuoria tuetaan ja kannustetaan, ja millä tavoin segregaatiota vahvistavaan tai sitä purkavaan toimintakulttuuriin suhtaudutaan oppilaitoksissa ja muissa ohjausympäristöissä.
Potentiaali-hankkeen verkkosivuilla todetaan, että segregaatio ei ole ainoastaan sukupuoleen liittyvä ilmiö, vaan myös yksilöiden välisten erilaisten erojen risteävät merkitykset huomioon ottava tapahtuma. Hanke on lähtenyt kehittämään uudenlaista ja kokonaisvaltaisempaa ohjausotetta eri ohjaustapahtumiin. Tätä tavoitetta tukee sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjausmallin rakentaminen, yläkoulun ja toisen asteen oppilaita ohjaavien ja opettavien henkilöiden koulutukset sekä vanhempainiltojen tietoiskut.
Tärkeässä asemassa segregaation purkamisessa ovat ohjaushenkilöstön edustajat ja siksi onkin tärkeää tarkastella, kuinka tulevaisuuden ohjaushenkilöitä opetetaan tulevaisuuden ohjauksen tehtäviin. Ohjausalan toimijat voivat halutessaan vahvasti vaikuttaa siihen, millaisia opintopolkuja nuoret valitsevat tulevaisuudessa.
Potentiaali-hankkeen alkukartoitusvaiheessa tutkimuksen kohteena olivat 5 ammatillisen opettajakorkeakoulun (OAMK, HAMK, TAMK, Haaga-Helia, JAMK) ja 2 yliopiston (JYU, UEF) julkisesti internetissä saatavilla olevat ohjausalan opetussuunnitelmat (opettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja). Näiden opetussuunnitelmien pohjalta lähdettiin etsimään käsitystä siitä, millä tavalla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat näkyvät ohjausalan ammattilaisten koulutuksessa. Alkukartoituksen lähtökohtana olivat ohjausalan yleiset eettiset periaatteet. Opetusalan ammattijärjestö OAJ korostaa opettajan arvot ja eettiset periaatteet -lausumassaan, että ”Oikeudenmukaisuus on tärkeää sekä yksittäisen oppijan ja ryhmän kohtaamisessa että työyhteisön toiminnassa. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja suosimisen välttäminen.” (OAJ 2019.) Samoin Suomen opinto-ohjaajien eettisissä periaatteissa ”Opinto-ohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sekä ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen.” (Sopo 2019.)
Mitä opetussuunnitelmat kertovat tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?
Alkukartoituksessa tarkasteltiin 5 ammatillisen opettajakorkeakoulun (OAMK, HAMK, TAMK, Haaga-Helia, JAMK) ja 2 yliopiston (JYU, UEF) julkisesti internetissä saatavilla olevia ohjausalan opetussuunnitelmia (opettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja). Tarkastelua varten opetussuunnitelmista poimittiin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät viittaukset. Viittausten sisältöä sekä keskeisiä termejä havainnollistettiin generoimalla kolme sanapilveä. Sanapilvi on digitaalinen kuva, joka on muodostettu esimerkiksi tekstimassasta tai sanalistasta ja jossa sanojen koko havainnollistaa sanojen esiintymismäärää (Cambridge Dictionary 2019). Sanapilvien tekemisessä hyödynnettiin WordArt.com-palvelua. Palvelussa tekstistä voidaan automaattisesti poistaa yleisimmin esiintyvät sanat kuten esimerkiksi konjunktiot sekä numerot ja sanapäätteet. Tämä ominaisuus on kuitenkin käytettävissä vain englanninkielisissä teksteissä, minkä vuoksi alkukartoituksessa käytetystä suomenkielisestä aineistosta muokattiin sanat ja fraasit perusmuotoisiksi manuaalisesti, kuitenkin alkuperäisen substantiivi-ilmauksen yksikkö- tai monikkomuoto säilyttäen.
Opettajat kehittävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eettisten periaatteiden pohjalta
Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmista kootuissa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä viittauksissa korostuu keskeisimpänä terminä tasa-arvo (Kuva 1). Opetussuunnitelmissa ohjataan sekä ymmärtämään tasa-arvoisen toiminnan merkitys että edistämään tasa-arvoa ja toimimaan tasa-arvoisesti. Samalla puhutaan useimmissa kohdissa myös yhdenvertaisuudesta.
Kehittäminen on toinen merkittävä termi opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmat kannustavat kehittämään oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimintaympäristöä sekä joustavia opintopolkuja ja yksilöllisiä opiskelutapoja. Tähän liittyen opetussuunnitelmat ohjeistavat opiskelijaa huomioimaan ja tunnistamaan opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat, monenlaisuuden, moninaisuuden ja yksilöllisen tuen tarpeet. Myös virtuaalisten ratkaisujen kehittäminen mainitaan.
Opetussuunnitelmissa puhutaan arvoista, joihin liittyy sivistys ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Opetussuunnitelmien mukaan opiskelijan tulee ymmärtää eettiset periaatteet, jotka vaikuttavat opettajan työskentelyn taustalla ja toimia näiden eettisten periaatteiden mukaisesti. Ammattietiikka nähdään osana opettajan ammattitaitoa.
Opinto-ohjaaja toimii eettisesti yhteiskunnassa
Opinto-ohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmista koottu sanapilvi (Kuva 2) nostaa keskeiseksi teemaksi eettisyyden. Opiskelija tutustutetaan ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjataan hyväksymään erilaisuutta sekä kunnioittamaan moninaisuutta. Opetussuunnitelmien mukaan opiskelijan tulee toisaalta olla tietoinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännöstä mutta myös omista eettisistä periaatteistaan.
Opinto-ohjaaja nähdään opetussuunnitelmissa yhteiskunnallisena toimijana, joka toimii, tiedostaa ja ymmärtää yhteiskunnalliset rakenteet ja niiden toiminnan. Tämä mahdollistaa yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen. Ohjaustyö nähdään työkaluna sosiaalisessa vaikuttamisessa. Myös moninaisuus ja esimerkiksi monikulttuurisuus nousevat esiin opinto-ohjaajan monipuolisen toimintaympäristön osina opetussuunnitelmissa. Opinto-ohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmat nostavat esiin myös yksilöiden elämänvaiheiden huomioimisen sekä yhteiskunnalliset eronteot (sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys), joiden merkitys ja vaikutus elämään sekä koulutus- ja työelämän ratkaisuihin on merkittävä. Opinto-ohjaajakoulutuksen myötä opiskelija kerryttää tiedollista ja menetelmäosaamista, joka tekee hänestä aktiivisen yhteiskunnallisen toimijan, joka edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Erityisopettaja edistää toiminnallaan inkluusiota, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
Erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa korostuu inkluusion merkityksen ymmärtäminen ammatillisessa koulutuksessa, sen soveltaminen saavutettavuuden, esteettömyyden ja osallisuuden näkökulmista sekä ylipäänsä inklusiivisen ajattelun edistäminen ja kehittäminen (Kuva 3). Erityisopettajaopiskelijoita rohkaistaan analysoimaan toimintaympäristöään ja kehittämään omaa toimintaansa sekä organisaation toimintaa inklusiivisemmaksi ja osallisuutta vahvistavaksi. Opetussuunnitelmat rohkaisevat myös niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin saavutettavuuteen sekä pedagogisten ratkaisujen ja digitaalisten oppimisympäristöjen saavutettavuuteen vaikuttamiseen.
rityisopettajaopiskelijoista pyritään koulutuksen myötä tekemään asiantuntijoita, jotka osaavat ennakoida tulevaisuutta inklusiivisen oppimisen ja työelämän kehittämisen edistämiseksi.
Opetussuunnitelmien mukaan erityisopettajan tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toimia tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti ja osallisuutta rakentaen. Myös erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa korostuvat eettiset näkökohdat.
Opinnoissaan opiskelija oppii tunnistamaan ammattieettisiä arvoja, analysoimaan eettisesti herkkiä tilanteita ja toimimaan eettisten arvojen mukaisesti. Erityisopettajan tulee kunnioittaa ohjattavaa sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, vakaumuksesta, kielestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista riippumatta. Opiskelijan on myös tärkeä tutustua omaan arvomaailmaansa sekä kyseenalaistaa oman toimintansa vaikutukset.
Opetussuunnitelmat Potentiaali-hankkeen näkökulmasta
Ohjausalan opetussuunnitelmissa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nousevat esiin useissa kohdissa. Opiskelijoita kannustetaan sekä edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta että käytännössä toimimaan tasa-arvoisesti ja kehittämään tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia käytäntöjä ohjattavien yksilölliset tarpeet huomioiden. Opetussuunnitelmissa arvot, eettiset periaatteet ja ammattietiikka ovat vahvasti esillä ja niitä tarkastellaan niin opiskelijan oman toiminnan ja omien eettisten periaatteiden kuin esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännönkin näkökulmista. Ohjausalan toimijat nähdään opetussuunnitelmissa keskeisessä roolissa oppilaitosten toimintakulttuurin ja toimintaympäristön analysoinnissa ja kehittämisessä kohti tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Oppilaitostason lisäksi opetussuunnitelmat korostavat ohjausalan toimijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisina toimijoina, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon omalla toiminnallaan. Myös digitaalisen maailman tasa-arvoista saavutettavuutta sivutaan.
Potentiaali-hankkeen näkökulmana on erityisesti koulutus- ja työelämän sukupuolittumisen purkamiseen tarvittavat keinot. Kuten edeltä huomaamme, ohjausalan opetussuunnitelmissa on paljon laajavaikutteisia näkökulmia, joita voidaan hyödyntää sukupuolittumisen purkamiseen. Aktiiviset oppilaitostasolla sekä yleisemmin yhteiskunnassa toimivat ohjausalan ammattilaiset, jotka ymmärtävät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien edistämiseen liittyviä näkökohtia ja ovat tottuneet omien eettisten ratkaisujensa analysointiin, ovat keskeisessä roolissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Käytännössä sukupuolta ja sen huomioimista esimerkiksi työelämävalinnoissa kuitenkin käsitellään vain vähän opetussuunnitelmissa. Jos puhutaan yleisesti tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ei voida olettaa, että myös esimerkiksi sukupuoleen liittyvät tasa-arvokysymykset tulevat huomioiduksi. On erittäin tärkeää, että opetussuunnitelmat ohjaavat käsittelemään esimerkiksi opiskelijoiden omia eettisiä periaatteita sekä yhteiskunnallisia rakenteita, sillä oppilaitoksissa tarvitaan juurikin toimijoita, jotka tiedostavat oman arvomaailmansa ja pystyvät välittämään sukupuolittumatonta viestiä opiskelumahdollisuuksista ja työuravaihtoehdoista. Lisäksi tietoisuus yhteiskunnan sukupuolittuneistakin rakenteista tarjoaa mahdollisuuksia moniin hedelmällisiin keskustelunavauksiin ja toimintaehdotuksiin, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Katse tulevaan
Ohjausalan opetussuunnitelmissa ohjataan opiskelijoita ennakoimaan tulevaisuutta ja kehittämään työelämää. Virtuaaliset ratkaisut esimerkiksi vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen liittyen alkavat olla hyvinkin arkea monissa työyhteisöissä, mutta teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa törmää helposti ennakkoluuloihin tai perinteisen luokkahuoneopetuksen raameihin.
Opetussuunnitelmat rohkaisevat saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämiseen, mikä on tärkeä näkökulma myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Erityisesti digitaalisissa ympäristöissä saavutettavuus ja esteettömyys ovat keskeisessä roolissa. Lisäksi teknologian hyödyntämiseen ja esimerkiksi käytön sujuvuuteen voi helposti liittyä sukupuolittuneita olettamuksia puolin ja toisin.
Virtuaalisiin ratkaisuihin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyen on hyvä nostaa keskusteluun se, miten ohjausalan opetussuunnitelmia hyödyntävien opettajien osaaminen rakentuu ja miten heidän osaamistaan tuetaan, jotta he voivat välittää opiskelijoilleen avoimen ja rohkean katsantokannan teknologiaan liittyen. On myös hyvä ymmärtää, että opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen kasvokkain korvautuu yhä useammin virtuaalisilla ratkaisuilla ja tällöin pedagogisten ajatusten päivittäminen on keskeistä. Opetussuunnitelmapäivityksen keskellä olisi myös hyvä pohtia teknologian ja verkko-ohjauksen roolia tarkemmin sekä toimijoiden omien taitojen että heidän saamansa tuen näkökulmasta.
Kirjoittajat:
Johanna Pitkänen
Potentiaali-hankkeen asiantuntija ja osatoteuttajan vastuuhenkilö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Sanna Juutinen
Potentiaali-hankkeen asiantuntija 31.12.2019 saakka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Sisko Minkkinen
Verkkopedagogiikan suunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta
Jatko-opiskelija, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta
Lähteitä:
Anker, R. 1998. Gender and Jobs: Sex Segregation of Occupations in the World, International Labour Organization, ISBN: 922109524X
Attila H., Pietiläinen M., Keski-Petäjä M., Hokka, P. & Nieminen M. 2018. Tasa-arvobarometri 2017, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Helsinki. Viitattu 10.12.2019.
Bettio F. & Veraschagina A. 2008. Occupational Segregation and Gender Wage Disparities in Mature Economies in F. BETTIO and A. Veraschagina (eds) Frontiers in the Economics of Gender, London and New York: Taylor and Francis, Routledge.
’Borrowman, M. & Klasen, S. 2017. Drivers of gendered sectoral and occupational segregation in developing countries, Courant Research Centre: Poverty, Equity and Growth – Discussion Papers, No. 222, Courant Research Centre Poverty, Equity and Growth, Göttingen
Burchell, B., Hardy, V., Rubery, J. & Smith M. 2015. New method to understand occupational gender segragation in European Labor markets. EU Publications. ISBN: 978-92-79-44696-2, DOI 10.2838/748887, DS-05-14-172-EN-N
Cambridge Dictionary 2019. Viitattu 11.12.2019. https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/word-cloud
Keski-Petäjä, M. 2019. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu. Tieto & Trendit. Tilastokeskus. Viitattu 28.11.2019.
Mandel & Semyonov 2006. AJS Volume 111 Number 6 (May 2006): 1910–49
OAJ, 2019. Opettajan arvot ja eettiset periaatteet. Viitattu 11.12.2019.
Opetushallinnon tilastopalvelu 2019. Viitattu 28.11.2019. https://vipunen.fi/fi-fi/perus/Sivut/Kieli–ja-muut-ainevalinnat.aspx
Potentiaali-hanke 2019. Viitattu 22.10.2019. www.potentiaalihanke.fi
SEGLI – hanke, Viitattu 3.12.2019. https://www.kaikkienduuni.fi/news/2019/2/14/toimenpidesuositukset-segregaation-lieventmiseksi
Sopo 2019. Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet. Viitattu 11.12.2019. https://www.sopo.fi/yhdistys/eettiset-periaatteet/
Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Suomi neljäntenä tasa-arvovertailussa – kehitys hitaampaa kuin muissa EU-maissa. Viitattu 28.11.2019. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/suomi-neljantena-tasa-arvovertailussa-kehitys-hitaampaa-kuin-muissa-eu-maissa
Teräsaho M. & Keski-Petäjä M. 2016. Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan erityneitä, Teoksessa Myllyniemi, S. 2016, Katse Tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 verkkojulkaisu nro 56
Tilastokeskus 2016a. Suomen virallinen tilasto, Ansiotasoindeksi 2015.
Tilastokeskus 2016b. Suomen virallinen tilasto, Työssäkäynti 2014.
Tilastokeskus 2018. Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018. Viitattu 28.11.2019. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_201800_2018_19722_net.pdf
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018. Toisen asteen ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ja nuorten epätyypilliset valinnat. Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 18/2018
Lue myös:
Yhteistyöllä tulevaisuuden ohjausosaamista rakentamassa
Koskela ym. 2022