Oulun ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö syventyy urheilun ja vaikuttamisen yhteyteen sekä urheilijoiden tekemiin julkisiin kannanottoihin. Urheilijoita puhuttavat etenkin yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet, kuten seksuaalisuuden vapaus sekä mielenterveyden teemat, mutta millä tavalla he ottavat niihin kantaa?

Kuvassa ihminen katsoo puhelinta.
Urheilijoiden kynnys osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on madaltunut (kuva: Martin Hexeberg/unsplash.com, grafiikka: Jenna Suutari).

Teknologian kehittyessä ja sosiaalisen median yleistyessä myös urheilijat saavat entistä enemmän näkyvyyttä ja osallistuvat aiempaa aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ammattiurheilija voi tehdä uransa ohella samaan aikaan töitä esimerkiksi sosiaalisen median kautta, mutta samaan pystyy myös alasarjassa urheileva harrastaja. Oli urheilijan status kumpi tahansa, on tärkeää osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä sosiaalinen media mahdollistaa kannanottamisen yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyen. Jenna Suutari selvitti medianomin tutkintoon (amk) kuuluvassa opinnäytetyössään, miten usein, mihin aiheisiin ja millä tavalla urheilijat osallistuvat näihin keskusteluihin.

Mikä urheilijoita puhuttaa?

Opinnäytetyön aineistoksi valikoitui kolme näkyvästi kantaa ottavaa tapausta, joista yksi on kotimainen ja kaksi ulkomaista. Aineistojen kannanotot käsittelevät väkivallantekoja sekä seksuaalisuuden vapautta. Urheilumaailmassa osallistutaan vahvasti myös rasisminvastaiseen työhön liittyvään keskusteluun, esimerkiksi osoittamalla tukea Black Lives Matter -liikkeelle sekä kotimaassa Punainen Kortti Rasismille -kampanjan kautta.

Viime vuosina yhä enemmän ovat puhuttaneet myös mielenterveyteen liittyvät aiheet. Lisäksi yheiskunnallisesti merkittävät tapahtumat, kuten korona-pandemia ja Ukrainan sota, ovat olleet esillä keskusteluissa. Useat urheilijat, joukkueet ja seurat ilmoittivat, etteivät halua kilpailla venäläisjoukkueiden tai -urheilijoiden kanssa vastakkain. Tämä oli eräänlainen pakkokeino, jolla pyrittiin viestimään Venäjälle, ettei sotaa hyväksytä.

Urheilijoiden tekemät kannanotot tapahtuvat yleisimmin heille luontevien vaikuttamisalustojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi Instagram ja Twitter. Lisäksi kannanottoja tapahtuu ottelutapahtumien yhteydessä sekä osittain myös seuran muun julkisen toiminnan kautta. Muuta seuran julkista toimintaa on esimerkiksi seuran tekemä kampanjointi tai ottelutapahtumassa esitettävät kannanotot, kuten polvistuminen Black Lives Matter -liikettä varten tai sateenkaarisymbolin kantaminen esimerkiksi kapteeninnauhassa.

Seuran tai joukkueen tuki luo turvallisuutta

Opinnäytetyössä sivutaan myös sitä, kokeeko urheilija kannanoton tekemisen turvalliseksi tai luoko siitä syntyvä keskustelu turvattoman ilmapiirin. Työssä tehtyjen havaintojen mukaan yksilöurheilija tuntee olonsa turvallisemmaksi, jos joukkue tai seura on tämän kannanoton taustalla tukemassa sen viestiä. Moni urheilija kuitenkin myös osallistuu keskusteluinin yksityishenkilönä eikä tuo näkemystään esille urheilijastatuksensa kautta. Tälläistä keskustelevaa mielipiteenilmaisua tapahtuu esimerkiksi Twitter-alustalla.

Kannanottoihin liittyvästä turvallisuudentunteesta toimivat esimerkkeinä Peng Shuain, eli kiinalaisen tennistähden tapaus, sekä entisen Huuhkaja-kapteeni Tim Sparvin saama palauteryöppy jalkapallomaajoukkueen osallistuttua Black Lives Matter -liikkeen tukemiseen. Peng Shuai syytti julkisesti poliitikkoa seksuaalisesta väkivallasta ja katosi julkisuudesta pian sen jälkeen. Tapaus sai osakseen paljon huomiota kansainvälisesti, ja lopulta Peng Shuai palasi julkisuuteen hämärän viestin kera, kun kiinalainen valtionmedia julkaisi Shuain kirjoittaman sähköpostiviestin, jossa hän ilmoitti olevansa kunnossa.

Sparv puolestaan sai osakseen tunnekuohun saatteleman palauteryöpyn suomalaisilta jalkapallofaneilta. Palautteen viestinä oli se, että urheilijoiden tulisi keskittyä vain urheiluun ja pitää politiikka erillään siitä. Huuhkajat ja koko suomalainen jalkapalloyhteisö kuitenkin esittää tukensa rasisminvastaisuudelle ja ihmisoikeuksille esimerkiksi Punainen Kortti Rasismille -kampanjan ja Älä Riko Urheilua -kampanjan kautta, joten on yllättävää, että tämä yksittäinen ele aiheutti Sparviin kohdistuneen tunnereaktion.

Median suhtautuminen kannanottoihin

Median suhtautuminen urheilijoiden, seurojen ja joukkueiden kannanottoihin on pääosin neutraali. Tapahtumista uutisoidaan ahkerasti, mutta media ei kuitenkaan yleensä tuo keskusteluun tietynlaista sävyä.

Yhdessä tapauksessa media suhtautui kannanottoon positiivisesti ja toi sen esille julkaisuissaan ihailevaan sävyyn. Tämä tapaus oli F1-kuski Sebastian Vettelin kannanotto Unkarin Grand Prix’ssä. Vettel otti kilpailun aikana kantaa Unkarin lainsäädäntöön, joka kosketti seksuaalivähemmistöihin liittyvien epäkohtien käsittelyä opetuksessa. Vettel pukeutui kilpailuviikonlopun aikana useisiin erilaisiin sateenkaarisymboleihin ja esimerkiksi paitaan jossa luki ”Same Love”. Muissa tapauksissa media kuitenkin piti uutisointinsa sävyn neutraalina.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen hyödyt

Kannanottojen tekeminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen voi olla urheilijalle, joukkueelle tai seuralle markkinoinnin mahdollisuus. Se voi kasvattaa kannatusta tai tuoda rahallista hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että kannanotto on aito ja tarkkaan harkittu. Sen takia urheilussa korostuukin ammattimaisen viestinnän ja tiedottamisen tärkeys. On tärkeää, että jo ruohonjuuritasolla seuran sisäinen ja ulkoinen viestintä tehdään asiantuntevasti ja urheilumaailmaan sopivalla äänensävyllä.

Tutkimusaineistoksi valikoituneet kannanotot olivat aitoja, eikä niiden kautta tavoiteltu rahallista tai kannatuksellista hyötyä. Jokainen urheilija tai joukkue seisoi selvästi kantansa takana, ja kannanotot olivat yhteydessä heidän omiin arvoihinsa sekä taustalla toimivan seuran arvoihin.

Kannanottoihin kannustetaan yhä enemmän

Yksi tärkeimmistä työssä tehdyistä havainnoista oli se, että urheilijoita kannustetaan yhä enemmän julkiseen näkyvyyteen ja esimerkiksi henkilökohtaisen brändin rakentamiseen. Tämä osaltaan kannustaa myös esimerkiksi kannanottojen tekemiseen ja julkiseen keskusteluun osallistumiseen. On hienoa nähdä, että osakseen julkisuutta saavat urheilijat käyttävät sitä hyödyksi myös yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden edistämisessä.

Urheilijat osallistuvat keskusteluun myös omien kokemustensa kautta. Tälläistä matalan kynnyksen osallistumista tapahtuu videopalvelu Tiktokissa, jossa urheilijat jakavat kokemuksiaan esimerkiksi ielenterveyskeskusteluun liittyen. Omia kokemuksia tuodaan esiin yhä rohkeammin, vaikka ne mahdollistaisivat kritiikin tai mediahuomion.



Jenna Suutari
Opiskelee Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän tutkinto-ohjelmassa journalismin suuntautumisvaihtoehdossa

Artikkeli perustuu opinnnäytetyöhön:

Suutari, J. 2023. Urheilumaailmassa tapahtuvia kannanottoja ja niiden saama mediajulkisuus. Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286830


Lähde

Suutari, J. 2023. Urheilumaailmassa tapahtuvia kannanottoja ja niihin kohdistuva mediajulkisuus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304286830