Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Jouko Tötterström.

Kuvituskuva kestävän kehityksen teemoista. Kuvassa jalanjälkiä, maapallo, kierrätysmerkki, kädenjälki, polkupyörä, rakennus ja kasviksia.

Kolumnissani valotan Kulttuurin törmäyskurssin ideointia ja syntyä oman kokemusmaailmani pohjalta. Kurssin yhtenä perusajatuksena on, että kulttuuri ei ole irrallinen ilmiö vaan liittyy kaikkeen elämään, arkeen, juhlaan, iloon ja suruun. Kulttuuri kuuluu kaikille ja liittyy kaikkeen, koska se on keskeinen osa ihmisyyttä.

Moni on varmaan usein mielessään hämmästellyt inhimillisen elämän ihmeellisyyttä, sitä, kuinka luova ja kekseliäs ihminen onkaan. Usein nämä ominaisuudet johtavat johonkin hienoon, innovatiiviseen ja uuteen, josta voidaan sanoa: ”Kulttuuriteko.” Yhtenä olennaisena osana kulttuuriin liittyy kauneuskäsitys, ajatus siitä, että jokin olevainen on mieltä ylentävää ja merkityksellistä. Tässä on tietyllä tapaa kulttuurin ydin. Miten katsomme maailmaa ja sen ilmiöitä? Miten se vaikuttaa meihin? Miten se parantaa elämänlaatuamme?

”Kauneus on katsojan silmissä.” Vaate, joka on jonkun mielestä erityisen kaunis ja pukeva, voi jonkun toisen mielestä olla mauton ja kantajalleen epäedullinen. Erilaiset kansallisuudet ja kulttuurit vaikuttavat siihen, miten kauneus koetaan. Meille kaunis voi olla muille kauhistus.

Missä kauneutta sitten on? Voidaan väittää, että sitä on kaikkialla, kun pitää aistit valppaina. Insinööri näkee hammasrattaan toimivuudessa ja tarkoituksenmukaisuudessa kauneutta, kun taas pianisti kokee kauneuden instrumenttinsa kautta soivana utopiana (kuva 1). Tanssija kokee liikkeen itsessään kauniina, merenkävijä puolestaan jäänmurtajan kauniiksi sen avatessa laivaväylää. Auringonlasku on kaunis, meri on kaunis. Kauneutta halutaan tuoda esiin eri taiteen lajien kautta, mutta arkipäivän kauneus on ympärillämme ilman erillistä yritystä ja sille alttiiksi hakeutumista.

Valokuva, jossa pianonsoittaja ja kapellimestari.
KUVA 1. Kulttuuria musiikkikilpailussa: Emma Ylitalo soitti XII Leevi Madetoja -pianokilpailun konserttofinaalissa Oulu Sinfonian solistina, johtajana Esa Heikkilä (kuva: Anniina Simola).

Kun kulttuurin näkee avarasti eri alojen ilmiönä, voi jokapäiväisessä elämässä kohdata rikkaasti sen läsnäolon, aktiivisena kimmokkeena sisäiselle kokemukselle kaiken yhteenkuuluvuudesta. Tällaisten monisyisten ajatusten innoittamana on syntynyt Kulttuurin törmäyskurssi, jossa osallistujat voivat kokea, oppia, nähdä, kuulla, aistia, inspiroitua ja löytää uutta.

Kulttuurin törmäyskurssi on syntynyt inspiraation liikkeelle panemana. Oamk avasi ensimmäisen korkeakoulun sisäisen OPStart tulevaisuuteen -kilpailun syksyllä 2021. Sen tavoitteena oli ”opetusta merkittävällä tavalla uudistavan opintojakson tai opintokokonaisuuden ideointi. Kilpailussa opettaja tai opettajatiimi ideoi opintojakson tai opintokokonaisuuden, jossa oppimistulokset saavutetaan uudenlaisella pedagogisella toteutustavalla.”

Kun keskustelimme yliopettajien Pekka Isomursun, Petri Hopun, Satu Kohon ja minun kesken kilpailusta ja siitä, miten kulttuuria voi tuoda monella tapaa esiin ja tiedostetuksi, päädyimme suunnittelemaan Kulttuurin törmäyskurssia. Idea sai kilpailussa kunniamaininnan, minkä ansiosta jatkokehitykselle myönnettiin Oamkin hallinnolta tukea lukuvuodelle 2022–2023.

Suunnittelutiimiä laajennettiin kurssin rakentamista varten, ja mukana on ollut runsaasti kulttuuriaineiden, soten ja tekniikan opettajia. Tällä on pyritty siihen, että sisältö olisi monipuolinen ja monelta eri suunnalta visioitu. Tiimin monipuolisuus myös korostaa sitä, että kulttuuri kuuluu kaikille.

Monialaisuus oli innostavaa, mutta toisaalta asetti myös suuria haasteita. Lopulta maaliskuussa 2023 siitä tuli täyttä totta: törmäyskurssi on sekä avoimen ammattikorkeakoulun että valinnaisina opintoina Oamkin tutkinto-opiskelijoiden ulottuvilla. Opintojakson laajuus on 5–10 opintopistettä, johon kukin voi valita itseään miellyttävän kokonaisuuden tarjolla olevista 11:sta yhden tai kahden op:n laajuisista moduuleista (kuva 2).

Kuvakaappaus kulttuurin törmäyskurssin osaamismerkistä kauneuden kulttuuri, 2 opintopistettä. Opintojakson osaamistavoitteena on, että opintojakson suorittanut osaa määritellä ja kuvata kauneuden käsitettä, hahmottaa klassisen musiikin kauneuden ja osaa tunnistaa konetekniikan yhtymäkohtia kauneuteen.
KUVA 2. Kulttuurin törmäyskurssin yksi osaamismerkeistä näyttää tältä. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Toteutus on jatkuvasti auki oleva, pääsääntöisesti automatisoitu aikaan ja paikkaan sitomaton. Opiskelija saa osaamismerkin jokaisesta suoritetusta kurssin moduulista sekä metamerkin kurssin suorittamisesta. Kulttuurin törmäyskurssin metamerkit ovat Oamkin omia merkkejä koskevan uuden ilmeen mukaisessa muodossa, ensimmäisten joukossa.

Nyt ollaan monella tapaa uuden äärellä, ja se on jännittävää. Tässä on myös runsaasti kehitysmahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Avarasti kulttuuria kaikilla aloilla!

Toivotan kaikki innokkaat oppijat mukaan kurssille!



Jouko Tötterström
Kulttuurialan yliopettaja
Kulttuurin törmäyskurssin projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö

Valokuvassa Jouko Tötterström.
Jouko Tötterström (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).


Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Tötterström Riitta: Eettisesti kulttuurialalla
– Koivuniemi Ville & Aho Anne: Olemme onnistuneet, kun opiskelijamme sisäistävät yhteiskuntavastuun merkityksen
– Tapio Tarja: Osallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden paikka sosiaalisesti kestävässä kehittämisessä

– Virkkula Outi & Laurell Hanna: Oamkista valmistunut agrologi on vastuullisen ruoan- ja raaka-aineiden tuotannon asiantuntija
– Kamula Minna & Haverinen Lasse: Kestävä kehitys informaatioteknologian opetuksessa
– Suonperä Eeva & Imppola Ritva: Ilmastotiekartasta reittejä parempaan suuntaan
– Uusitalo Tuukka & Tolonen Tiina: Taidekokoelman monet ulottuvuudet
– Gallén Tiina: Mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto loppuun työttömyysetuudella
– Ahvenlampi Sari, Pakanen Seppo & Vikman Juho: Puolet kestävämpi ‒ hiilijalanjälkitavoite lähestyy Oamkissa
– Kosamo Joni & Kääriäinen Jouni: Kiertotalouden osaamista Pohjois-Suomeen uudella tutkinto-ohjelmalla

– Marttila-Tornio Kaisa: Kestävä kehitys osana opintoja
– Partanen Pirjo: Kieli- ja viestintätaidot luovat yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia
– Pousi Juha: Kestävyys ja vastuullisuus Amokin uudessa opetussuunnitelmassa
– Virranniemi Ulla & Skog Anu: Tasa-arvoista viestintää?
– Fagerholm Heidi: Vastuullisuus on valintojamme ja arkeamme