Syksyn 2022 aikana selvitettiin Oulun alueen korkeakouluopiskelijoiden sekä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen sekä yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin. Opiskelijakyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli ehdottomasti tai mahdollisesti kiinnostuneita startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä. Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena mielekkääseen ja itsenäiseen työhön, mutta toisaalta yrittäjyyden riskit sekä toimeentulon epävarmuus mietityttävät.

Valokuvassa kirjoja pöydällä.
Kyselyn tavoite on auttaa yrittäjyyden tukemisessa kartoittamalla opiskelijoiden ajatuksia yrittäjyydestä (kuva: Daria Nepriakhina 🇺🇦/unsplash.com).

Tässä artikkelissa luodaan startup- ja yrittäjyyskyselyn tulosten perusteella katsaus opiskelijoiden näkemyksiin yrittäjyydestä sekä siihen, millaisiin yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin opiskelijat haluavat osallistua. Tavoitteena on auttaa yrittäjyyden tukemisessa ja kannustamisessa keräämällä taustatietoa yrittäjyyteen liittyvistä asenteista sekä tapahtumien järjestämisestä.

Vastaukset kerättiin 23.10.-4.11.2022 strukturoituna haastatteluna Webropol-kyselyn avulla Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk), Oulun yliopiston ja Koulutuskuntayhtymä OSAOn opiskelijoilta. Kyselyssä oli myös avoimia kysymyksiä, jotta vastaajat saivat jakaa syvällisemmin ajatuksiaan yrittäjyydestä. Kysely oli kansainvälisille opiskelijoille englanniksi.

Kyselyyn vastasi yhteensä 254 opiskelijaa. Vastaajista 62 prosenttia oli Oamkin opiskelijoita, 28 prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoita ja 9 prosenttia OSAOn opiskelijoita. Vastaajista 27 vastasi englanninkieliseen kyselyyn. Koska englanninkielisen kyselyn vastaajamäärä oli suhteellisen pieni, vastaukset yhdistettiin suomenkielisen kyselyyn. Vastauksia saatiin monipuolisesti eri tutkintoaloilta jokaisesta oppilaitoksesta.

Yrittäjyyskyselyssä selvitettiin, ovatko opiskelijat ehdottomasti kiinnostuneita startup-yrittäjyydestä, ehdottomasti kiinnostuneita muunlaisesta yrittäjyydestä, mahdollisesti kiinnostuneita yrittäjyydestä tai eivät ole ollenkaan kiinnostuneita yrittäjyydestä. Näiden pohjalta kartoitettiin, mitkä asiat yrittäjyydessä mietityttävät vastaajia ja missä roolissa he ovat kiinnostuneita toimimaan yrittäjyyteen liittyen.

Lisäksi selvitettiin, mitä yrittäjyyttä tukevia palveluja vastaajat tuntevat, millainen mielikuva heillä on yrittäjyyskulttuurista oppilaitoksissa ja mistä teemoista he haluavat saada lisätietoa yrittäjyyteen liittyen. Lopuksi tarkasteltiin, millaiset yrittäjyystapahtumat ovat opiskelijoiden mielestä kiinnostavia, mitä asioita niiden järjestämisessä on hyvä huomioida ja mitkä ovat toimivimmat markkinointikanavat.

Artikkelissa käsitellään kyselyn keskeisiä tuloksia ja lopuksi pohditaan niiden pohjalta keinoja, joilla oppilaitokset voisivat tukea opiskelijoita yrittäjyyspolun alkuvaiheissa.

Kiinnostus yrittäjyyteen näkyi vastauksissa

Suurin osa vastaajista (38 %) ilmoitti olevansa mahdollisesti kiinnostunut startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä. Yrittäjyydestä (joko startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä) ehdottomasti kiinnostuneita oli reilu neljäsosa. Noin kolmasosaa yrittäjyys ei kiinnostanut (kuvio 1).

Piirakkakuvio, josta käy ilmi, että vastaajista 38 prosenttia oli mahdollisesti kiinnostunut startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä, 34 prosenttia ei ollut kiinnostunut yrittäjyydestä, 15 prosenttia oli ehdottomasti kiinnostunut muunlaisesta yrittäjyydestä ja 13 prosenttia oli ehdottomasti kiinnostunut startup-yrittäjyydestä.
KUVIO 1. Vastaajien (n=251) kiinnostus yrittäjyyteen.

Oppilaitoskohtaisesti tarkasteltuna käy ilmi, että Oamkin vastaajat olivat pääsääntöisesti mahdollisesti kiinnostuneita tai eivät lainkaan kiinnostuneita yrittäjyydestä. Oulun yliopistolta kyselyyn vastanneista suurin osa oli mahdollisesti kiinnostunut yrittäjyydestä. Lisäksi heidän osaltaan näkyi kiinnostus startup-yrittäjyyteen muita oppilaitoksia vahvemmin. OSAOn vastaajista suurin osa ei ollut kiinnostunut yrittäjyydestä.

Vastaajat saivat vapaasti jakaa ajatuksiaan yrittäjyydestä sekä kertoa, mitkä asiat yrittäjyydessä mietityttävät. Yrittäjyyttä pidettiin hyvänä mahdollisuutena toteuttaa itseään ja tehdä itselle mielekästä työtä. Yrittäjyyden mahdollisuudet ja haasteet nähtiin kiinnostavampana kuin palkkatyö. Toisaalta vastauksissa tuotiin esiin yrittäjyyden negatiiviset mielikuvat, kuten yrittäjyyden pitäminen riskialttiina ja epävarmana työnä. Lisäksi moni ajatteli, ettei yrittäjyys kannata Suomessa muun muassa byrokratian ja yrittäjien huonon sosiaaliturvan takia. Englanninkieliseen kyselyyn vastannut kertoi myös, että monet pakolliset asiakirjat ovat suomeksi, mikä hankaloittaa yrityksen perustamista kielimuurin takia.

Yrittäjyyden riskit ja toimeentulon epävarmuus mietityttivät

Vastaajilta, jotka eivät olleet kiinnostuneita yrittäjyydestä tai olivat mahdollisesti kiinnostuneita yrittäjyydestä, kartoitettiin asioita, jotka vaikuttavat heidän suhtautumiseensa yrittäjyyttä kohtaan (kuvio 2). Yrittäjyydessä mietityttivät erityisesti siihen liittyvät riskit ja toimeentulon epävarmuus. Yli puolessa vastauksista nostettiin esiin myös oman yritysidean puuttuminen, yrittäjyyden kokeminen raskaana ja oman osaamisen ja kiinnostuksen tunnistamisen haasteet. Myös avovastauksissa nousivat esiin riskialttius, epävarmuus, stressi, yrittäjän vastuu, byrokratia, sosiaaliturvan taso ja haasteellisuus tulomuotona verrattuna palkkatyöhön.

Pylväskaavio, jossa vastaajia mietityttäviä asioita yrittäjyydestä. Eniten vastaajia huolettivat yrittäjyyden riskit ja toimeentulon epävarmuus.
KUVIO 2. Kyselyssä esiin nousseita huolenaiheita yrittäjyydelle. Vastaajat (n=172) saivat valita useamman heitä kiinnostavan vaihtoehdon.

Yrityksen perustajana ja yritysidean kehittäjänä toimiminen kiinnostaa

Yrittäjyydestä mahdollisesti tai ehdottomasti kiinnostuneilta kysyttiin, millaisissa rooleissa he haluavat yrityksessä toimia (kuvio 3). Suurin osa oli kiinnostunut toimimaan yrityksen perustajina. Vastauksia suodattamalla startup-yrittäjyydestä kiinnostuneilla korostui lisäksi halu toimia myös idean kehittäjinä.

Yrittäjyydestä mahdollisesti kiinnostuneilla puolestaan korostui halu toimia tiimin jäsenenä. Muu-vaihtoehdon avovastauksissa tuotiin esiin, että osa halusi toimia prosessijohtajana, toimitusjohtajana sekä myyntipäällikkönä.

Piirakkakuvio. Kuviosta käy ilmi, että vastaajista 42 % kertoi olevansa kiinnostunut perustamaan yrityksen, 29 % kehittämään yritysideoita ja 27 % oli kiinnostunut toimimiaan tiimin jäsenenä.
KUVIO 3. Mitkä roolit kiinnostavat yrittäjyydessä? Vastaajat (n=166) saivat valita useamman heitä kiinnostavan vaihtoehdon.

Oulun alueen yrityspalveluita ei vielä tunneta kovin hyvin

Lisäksi kysyttiin, miten hyvin vastaajat tuntevat Oulun alueen palvelut oman yritysidean eteenpäin viemiseksi (kuvio 4). Vastausten perusteella voitiin todeta, etteivät palvelut ole kovin tuttuja. Tunnetuimpia palveluita luetellusta listasta olivat BusinessOulun yrityspalvelut aloitteleville yrityksille, Terwa-akatemia sekä Oamkin yrityshautomo. Myös Oulun yliopiston yrittäjyyden ja mikroyrittäjyyden sivuaineet olivat jonkin verran tuttuja.

Kun vastauksia tarkasteltiin oppilaitoskohtaisesti, nähtiin, että luonnollisesti palvelut olivat tuttuja opiskelijoille oppilaitoksittain. Kuitenkin voidaan todeta, että palvelut tunnettiin suhteellisen heikosti omissa oppilaitoksissa. Mielenkiintoisena havaintona nostettakoon esiin, että BusinessOulun palvelut olivat kaiken kaikkiaan tunnetuimpia palveluita etenkin korkeakouluopiskelijoille.

Pylväskuvio. Kuviosta käy ilmi, että parhaiten yrityspalveluista tunnetaan BusinessOulun yrityspalvelut aloitteleville yrityksille, Terwa-akatemia ja Oamkin yrityshautomo.
KUVIO 4. Kuinka hyvin vastaajat (n=166) tuntevat Oulun alueen yrittäjyyspalvelut. Kuviossa palvelut tunnettuusjärjestyksessä.

Oppilaitosten yrittäjyyskulttuuri koetiin valtaosin hyvänä

Vastaajia pyydettiin vapaasti jakamaan ajatuksiaan siitä, millainen mielikuva heillä on startup- ja yrittäjyyskulttuurista oppilaitoksessaan. Oamkin vastaukset jakautuivat melko tasaisesti sekä positiiviseen että jokseenkin negatiiviseen suuntaan. Vastaajat olivat sitä mieltä, että Oamkilla tuetaan yrittäjyyden alkuvaihetta hyvin ja oppilaitoksessa on yrittäjämyönteinen kannustava asenne. Toisaalta todettiin, että vastaajilla ei ollut juuri mitään mielikuvaa yrittäjyyskulttuurista tai mielikuva oli vajaa.

Yliopistolla puolestaan suurin osa vastasi, että yrittäjyyskulttuuri on positiivinen ja sitä tuetaan. Startup- ja yrittäjyyskulttuurin nähtiin koko ajan kasvavan ja sen koettiin olevan innostava ja mielenkiintoinen. Opiskelijat ovat innokkaita perustamaan yrityksiä ja yliopiston fasiliteetteihin oltiin tyytyväisiä. Toisaalta osa koki, ettei yrittäjyys näy paljoa eikä siihen liittyvää kulttuuria ole oppilaitoksessa. Yrittäjyyteen ei kannusteta, mutta toisaalta ei myöskään torjuta. OSAOlta kolme vastaajaa totesi, etteivät tiedä startup- ja yrittäjyyskulttuurista oppilaitoksessaan.

Alkuvaiheen rahoitus, idean kehittäminen ja yritystoiminnan suunnittelu kiinnostavimpia teemoja

Yrittäjyydestä ehdottomasti tai mahdollisesti kiinnostuneilta vastaajilta kysyttiin, mistä yrittäjyysteemoista he haluaisivat saada lisätietoa (kuvio 5). Vastaajat olivat kiinnostuneita saamaan lisätietoa alkuvaiheen rahoituksesta, yritystoiminnan suunnittelusta sekä oman idean kehittämisestä ja palautteen saannista omalle idealle. Lisäksi haluttiin saada yleistä tietoa startup-maailmasta ja yrittäjyyskulttuurista. Myös yrittäjyyden eri muodot, verkostoitumismahdollisuudet kokeneenpien yrittäjien ja mentoreiden kanssa sekä oman osaamisen tunnistaminen nousivat vastauksissa esille. Vastauksissa vähiten kiinnostavana teemana pidettiin omistajanvaihdosta.

Pylväskaavio. Kaaviosta käy ilmi, että opiskelijat haluavat saada lisää tietoa erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheen rahoituksesta, yritystoiminnan suunnittelusta ja liikeidean kehittämisestä ja palautteen saamisesta omasta ideasta.
KUVIO 5. Yrittäjyysteemat, joista opiskelijat haluavat saada lisää tietoa. Vastaajat (n=120) saivat valita useamman vaihtoehdon.

Tapahtumissa kiinnostivat verkostoituminen, uudet työelämätaidot sekä yritysten toiminnan kehitys

Vastaajilta kysyttiin, minkä tyyppisistä yrittäjyystapahtumista he olivat kiinnostuneita (kuvio 6). Eniten kiinnostivat lyhyet, asiantuntijapuheenvuoroja ja yrityksiin ja opiskelijoihin tutustumista sisältävät tilaisuudet, sekä tapahtumat, joissa opitaan uusia merkityksellisiä työelämätaitoja. Opiskelijoita kiinnostivat myös tapahtumat, joissa ratkaistaan olemassa olevia yritysten ongelmia ja kehitetään liiketoimintaa paremmaksi. Vähiten kiinnostavina pidettiin kilpailuja, joissa kehitetään uusi liikeidea lyhyessä ajassa.

Kaavio, josta käy ilmi, että eniten vastaajia kiinnostivat yritystapahtumista lyhyet tilaisuudet, jotka sisältävät asiantuntijapuheenvuoroja ja tutustumista yrityksiin ja muihin opiskelijoihin sekä tapahtuat, jossa opitaan uusia ja merkityksellisiä työelämätaitoja.
KUVIO 6. Vastaajia kiinnostavat yrittäjyystapahtumat. Kuviossa tapahtumat esitetään kiinnostavimmassa järjestyksessä.

Mahdollisuus saada kontakteja työelämään koettiin tärkeimmäksi elementiksi tapahtumien suhteen. Lisäksi tärkeäksi koettiin kertomukset erilaisista yritystarinoista, mahdollisuus tavata mentoreita ja mahdollistajia, jotka auttavat viemään omaa ideaa eteenpäin (kuvio 7). Avovastauksissa nostettiin lisäksi esiin muun muassa matalan kynnyksen tapahtumat (esimerkiksi huomioiden myös ne, joilla omaa yritysideaa ei ole), yritystarinat, asiantuntijat, kontaktit, konkreettinen tuki ja tuen jatkuvuus tapahtuman jälkeen.

Pylväskaavio. Kaaviosta käy ilmi, että yritysteemaisissa tapahtumissa eniten tärkeiksi koettiin mahdollisuus saada kontakteja työelämään sekä kuulla kertomuksia erilaisista yritystarinoista.
KUVIO 7. Vastaajien (n=242) tärkeiksi kokemat asiat yrittäjyystapahtumissa. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon.

Kyselyssä kartoitettiin myös toimivimpia viestintäkanavia tapahtumien markkinointia varten. Vastauksista erottui selkeästi kolme viestintäkanavaa. Tärkeimmäksi kanavaksi koettiin sähköposti, toiseksi tärkeimmäksi Instagram ja kolmanneksi tärkeimmäksi Tuudo-sovellus. OSAOn kohdalla muista poiketen tärkeimmäksi viestikanavaksi koettiin oppilaitoksen nettisivut, toiseksi tärkeimmäksi sähköposti ja kolmanneksi tärkeimmäksi Instagram.

Yrittäjyyden tukeminen aktiiviseksi osaksi oppilaitosten toimintaa

Vastaajista harva opiskelija tunsi oman oppilaitoksensa yrittäjyyttä tukevia toimintoja. Tähän voi liittyä vastaajien tutkintoalojen ja opintokokonaisuuksien vaihtelevuus. Oppilaitoksissa olisi syytä pohtia, kuinka selkeästi yrityspolkuun liittyviä mahdollisuuksia tuodaan esiin eri tutkintoaloilla. Tästä huolimatta avovastauksissa kerrottiin, että yrittäjyyskulttuuri etenkin Oamkissa ja yliopistossa on pääosin hyvä ja ilmapiiri koettiin kannustavana.

Opiskelijat halusivat tietoa yrityksen alkuvaiheen rahoituksesta, yritystoiminnan suunnittelusta sekä liikeidean kehittämisestä ja palautteen saannista asiantuntijalta. Avun, vertaistuen ja verkostojen merkitys yrityksen alkuvaiheen perustamisessa on kullanarvoista, ja siihen olisi hyvä tarjota mahdollisuus oppilaitoksissa.

Yrittäjyyteen liittyvien epävarmuuksien ja huolenaiheiden lievittämien puolestaan ei aina ole yksiselitteistä. Esimerkiksi vastaajien esiin tuomat yritystoiminnan byrokratia, lainsäädäntö, palkkatyön vaivattomuus verrattuna yrittäjyyteen sekä yritystoiminnan kokeminen raskaaksi ovat seikkoja, joihin ei voi vaikuttaa nopeasti. Lisäämällä tietoisuutta esimerkiksi riskienhallinnasta ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä (lainsäädännöstä, yrittäjän vastuista ja velvollisuuksista tai tuotteen tai palvelun hinnoittelusta siten, että se tuottaa yrittäjälle hyvinvointia) voidaan vaikuttaa myös mielikuviin siitä, miten epävarmana tai raskaana yrittäjyyttä pidetään. Myös yrittäjien tarinat ja kokemusten jakaminen ovat tärkeitä toimien esimerkkeinä, inspiraationa ja kannustuksena, ja ne voivat auttaa ylittämään haasteina koettuja asioita.

Uraohjauksen tai ja uravalmennusten avulla voidaan auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamista ja pohtia, olisiko hänestä yrittäjäksi. Tärkeää on tunnistaa myös yrittäjyyttä tukevat eri roolit. Vaikka oma yritysidea puuttuisi, voi (startup)yrittäjyys kiinnostaa esimerkiksi tiimin jäsenen tai idean kehittäjän roolissa. Tärkeää ovat säännölliset, aidosti matalan kynnyksen verkostoitumistapahtumat muiden yrittäjien, mentoreiden ja opiskelijoiden kanssa, joihin on helppo tulla mukaan.

Kytkökset työelämään nousivat selvästi esiin eri kysymysten yhteydessä, esimerkiksi verkostoitumisen, mentorien, yritystarinoiden ja työelämätaitojen kautta. Vastaajille on opiskeluvaiheessa tärkeää saada kontakteja työelämään, mikä voi opiskelujen ohessa tai myöhemmässä vaiheessa johtaa yritystoiminnan perustamiseen.

On hyvä myös ottaa huomioon, että opiskelijan valmistuttua hän voi edelleen tarvita tukea yritystoimintaansa. Oppilaitoksessa olisikin hyvä osata ohjata opiskelija esimerkiksi kaupungin tarjoamiin yrityspalveluihin, jotta nivelvaiheessa olevat yritykset eivät putoa tyhjän päälle. Näin voidaan paremmin taata yritystoiminnan jatkuvuus ja yrityksen pysyminen alueella sekä luoda uusia asiakasvirtoja yrittäjyyspalveluihin.

Susanne Korva
projektikoordinaattori
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Laura Hokkanen
projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Artikkeli on toteutettu osana AKKE OIA 2021-2027 käynnistäminen -hankkeen Startup ja yrittäjyys esiselvitys-työpakettia.


Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa

  • Muokkaus 23.10.2023: Päivitetty hankkeen verkkosivuille vievä linkki.
Post Views: 1 088