Uni on yksi terveyden perusedellytyksistä. Yhdessä hyvän ravitsemuksen ja liikunnan kanssa se luo pohjan jaksamiselle. Uni vaikuttaa myös opiskeluhyvinvointiin ja riittävällä unella on merkitystä opinnoissa edistymiseen. On tärkeää, että opiskelijat saavat apua uni- ja nukahtamisongelmiinsa riittävän ajoissa, jotta uniongelmien vaikutukset opiskeluun voitaisiin ehkäistä.

Valokuvassa ihminen nukkuu pää pöydällä.
Riittämätön uni heikentää opiskeluhyvinvointia (kuva: Andrea Piacquadio/pexels.com).

Unen aikana aivot lajittelevat tietoa edellisen päivän asioista ja keräävät energiaa seuraavaa päivää varten. Uni osallistuu myös tulehdussairauksien torjuntaan ja vastuskyvyn ylläpitämiseen. [1] Riittävästä unen saannista huolehtimalla voidaan välttyä ylikuormittumiselta, uupumiselta sekä vähentää psyykkisten ja fyysisen haittojen syntymistä [2]. Unen tarve ja sen riittävyys on yksilöllistä. Aikuisella yöunen pituus vaihtelee 7–9 tunnin välillä. [3]

Riittämättömän unen seuraukset ovat moninaiset. Univaje aiheuttaa toiminnan hiipumista, tarkkaavaisuuden sekä keskittymiskyvyn heikentymistä, huomiokyvyn kapenemista, reaktioiden hidastumista ja ärtyneisyyden lisääntymistä. Univajeen jatkuessa pitkään voi ilmaantua myös terveyshaittoja. Univelasta puhutaan silloin, kun univaje toistuu vuorokaudesta toiseen. [4] Univelka voi pitkään jatkuessaan lisätä fyysisiä terveyshaittoja, jotka voivat vaikuttaa jaksamiseen päivän aikana. [5]

Opiskelulla on monenlaisia vaikutuksia uneen. Opiskelu tekee päivistä pitkiä, ja tehtävien tekeminen yksin tai ryhmässä voi jatkua iltamyöhään. Opiskelun vuoksi päivärytmi ei välttämättä ole säännöllinen, ja töiden tekeminen opintojen ohella voi sekoittaa päivärytmiä entisestään. Opiskelun, töiden ja vapaa-ajan tasapainottelu voi olla haasteellista, ja usein aikaa typistetään nukkumiseen jäävästä ajasta. Riittävän unen saaminen voi olla todella haasteellista. Opintojen suorittamisen lomassa unohtuu herkästi se, että mieli tarvitsee palautumisaikaa vaativan aivotyöskentelyn jälkeen. [6]

Univaikeuksia kartoitettiin kyselyllä

Opinnäytetyönä toteutetussa kyselyssä kartoitettiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden unta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto hankittiin Webropol-kyselytyökalulla tehdyllä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 602 opiskelijaa jokaiselta sosiaali- ja terveysalan koulutusalalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskelijoiden unesta ja unta edistävistä sekä heikentävistä tekijöistä. [7]

Tuloksista kävi ilmi, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista hieman alle puolet (46,6 %) kokee nukkuvansa riittävästi. Opiskelijoista 71 prosenttia kertoi nukkuvansa arkena keskimäärin 7–8 tuntia. Unta edistäviksi asioiksi opiskelijat nostivat liikunnan, ruokavalion, iltarutiinit, säännöllisen päivärytmin ja säännölliset ruokailuajat. Lisäksi opiskelijat kokivat hyvän nukkumisergonomian ja oikean ajoituksen nukkumaanmenolle edistävän unta. Riittävän unen määrän koettiin edistävän eniten keskittymiskykyä, muistitoimintoja, tunne-elämää sekä tarkkaavaisuutta. Lisäksi riittävän unen koettiin parantavan fyysistä ja yleistä jaksamista. [7]

Reilu puolet (53,3 %) opiskelijoista koki unen määrän riittämättömäksi. Eniten unta haittaaviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat stressin ja vähäisen ajan unelle (taulukko 1). Lisäksi älylaitteen käyttämisen iltaisin sekä epäsäännöllisen päivärytmin koettiin haittaavan unta. Myös vuorotyön ja opiskelun aiheuttama kuormitus, huono psyykkinen hyvinvointi sekä yöheräämiset lapsiperheissä mainittiin muina unta heikentävinä tekijöinä. [7]

TAULUKKO 1. Opiskelijoiden unta haittaavat asiat (n=602).

Vastausten lukumäärä%
Vähäinen aika unelle41268,4 %
Stressi52887,7 %
Alkoholi11418,9 %
Kofeiini15024,9 %
Nikotiini81,3 %
Älylaitteen käyttö iltaisin24140,0 %
Epäsäännöllinen päivärytmi25542,4 %
Jokin muu syys, mikä/mitkä?6811,3 %


Selkeästi eniten unen liian vähäisen määrän koettiin heikentävän keskittymiskykyä ja muistitoimintoja (taulukko 2). Sen koettiin vaikuttavan merkittävästi myös tarkkaavaisuuteen ja tunne-elämään. Lisäksi vastaajat mainitsivat vähäisen unen vaikuttavan negatiivisesti jaksamisen ja aloitekykyyn. [7]

TAULUKKO 2. Unen määrän koettiin heikentävän seuraavia tekijöitä (n=602).

 Vastausten lukumäärä%
Keskittymiskykyä27084,1 %
Tarkkaavaisuutta20864,8 %
Muistitoiminnot
(oppiminen, asioiden muistiin painaminen/palauttaminen)
25479,1 %
Tunne-elämä20864,8 %
Jokin muu, mikä/mitkä?3711,5 %


Opiskelijoista 37,5 prosenttia kertoi uni- ja nukahtamisvaikeuksista. Yli puolella (65,2 %) vastanneista uni- ja nukahtamisvaikeuksia ilmeni viikoittain, viidesosalla (20,7 %) päivittäin ja vajaalla kuudesosalla (14,1 %) kuukausittain. Reilusti yli puolella (72,3 %) vastaajista oli ollut uni- ja nukahtamisvaikeuksiin liittyviä oireita jo vuosia. Vastanneista hieman alle puolet (46,3 %) oli hakeutunut terveydenhuollon piiriin uni- ja nukahtamisvaikeuksien vuoksi. [7]

Opiskelijat toivoivat saavansa keskusteluapua tai vastaanottoaikoja uniongelmiinsa opiskelijaterveydenhuollon tai jonkin muun tahon kautta. Osa opiskelijoista kaipasi apua uniongelmien taustalla oleviin ongelmiin, kuten stressiin, mielenterveysongelmiin tai somaattisiin ongelmiin. Jotkut opiskelijoista haluaisivat erinäisiin tutkimuksiin ja pieni osa haluaisi lääkkeen uni tai uneen liittyviin ongelmiin. [7]

Ennaltaehkäisyyn panostettava

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden unta ja siihen liittyviä tekijöitä tutkittaessa selvisi, että yli puolet vastanneista kärsi uni- ja nukahtamisongelmista viikoittain. Siihen liittyviä oireita vastaajilla on ollut jo vuosia. Voidaanko olettaa, että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden stressin ja vähäisen unen taustatekijöinä on pelkän opiskelun lisäksi myös työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhdistäminen? Suurin osa sosiaali- ja terveysalan työpaikoista sisältää kaksi- tai kolmivuorotyötä, jonka vuoksi työajat ovat epäsäännöllisiä. [7]

Riittävä uni vaikuttaa myönteisesti opiskeluhyvinvointiin, ja siksi opiskelijoiden uniongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskelijat toivoivatkin saavansa apua uniongelmiinsa muun muassa opiskelijaterveydenhuollon kautta.

Eveliina Kurunlahti
Opiskelee sairaanhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä

Anni Timonen
Opiskelee sairaanhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä

Mari Vihelä
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Satu Pinola
tiimipäällikkö, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Kurunlahti, E. & Timonen, A. 2022. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden uni ja siihen liittyvät tekijät. Kvantitatiivinen kyselytutkimus Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Oulun ammattikorkeakoulu, hoitotyön tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924748


Lähteet

[1] Terveyskylä. 2019. Unen merkitys. Hakupäivä 20.4.2022. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/elintavoista-apua-hedelm%C3%A4llisyyteen/uni/unen-merkitys

[2] Nuoramo, S. & Tuovinen, M. 2022. Palautuminen tapahtuu pääasiassa unen aikana. Puhti Lab Oy. Hakupäivä 21.4.2022. https://www.puhti.fi/tietopaketit/palautuminen/

[3] Suni, E. 2022. How much sleep do we really need? Sleep Foundation. Hakupäivä 14.10.2022. https://www.sleepfoundation.org/how-sleep-works/how-much-sleep-do-we-really-need

[4] Partonen, T. 2021. Unettomuus. Lääkärikirja Duodecim 25.10. Hakupäivä 23.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00534

[5] Breus, M. 2022. What is sleep debt? The sleep doctor. Hakupäivä 14.10.2022. https://thesleepdoctor.com/sleep-deprivation/sleep-debt/

[6] Nyyti ry. 2022. Uni. Hakupäivä 30.5.2022. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/uni/

[7] Kurunlahti, E. & Timonen, A. 2022. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden uni ja siihen liittyvät tekijät. Kvantitatiivinen kyselytutkimus Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 16.11.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924748