Etävastaanotto voi sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisella suunnitelmalla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen avulla asiakas voi hoitaa asioitaan sähköisesti palvelunantajan kanssa [1]. Viime vuosina sähköisten palvelujen käyttö on lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa Suomessa, ja jopa 45 prosenttia väestöstä kokee sähköisten palvelujen helpottavan yhteistyötä ammattilaisten kanssa [2]. Potilaat ovat halukkaita käyttämään erilaisia sähköisiä palveluja ja toivovat uusia viestintäkanavia hoitohenkilökunnan kanssa [3].

Etäasioinnilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan, potilaan tai tarvittaessa hänen omaisensa tai edustajansa välistä kanssakäyntiä tietoverkon välityksellä tai puhelimitse. Etäasioinnissa käytetään turvallista viestinvälitystä ja hyödynnetään esimerkiksi videoneuvotteluvälineitä ja/tai etädiagnostiikkalaitteita. Etäasiointi mahdollistaa luottamuksellisen vastaanoton ilman, että potilas matkustaa terveydenhuollon toimipaikkaan. [4] [5] Etänä annetut terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin [6].

Etäpalveluun on aina oltava potilaan tietoinen suostumus. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee lisäksi arvioida yksilöllisesti potilaan soveltuvuus hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä. Lisäksi hänen on arvioitava huolellisesti, soveltuuko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää potilaan fyysistä tutkimista, ei etäpalvelu sovellu käytettäväksi. [7]

Etävastaanotoista enimmäkseen hyviä kokemuksia

Potilaiden ja ammattilaisten kokemukset ja asenteet etävastaanotoista ovat pääsääntöisesti positiivisia sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan [8] [9] [10]. Videovälitteinen vastaanotto voi vaikuttaa positiivisesti potilassuhteeseen [11] [12]. Yleensä potilaat ovat teknologian hyödyntämisestä innostuneempia kuin terveydenhuollon ammattilaiset, sillä teknologia voi antaa potilaille enemmän mahdollisuuksia itsenäisempään päätöksentekoon [13].

Potilaat ovat tyytyväisiä etävastaanottoon, koska se säästää heiltä aikaa ja kustannuksia [11] [12]. Etävastaanoton etuna he kokevat palvelun paremman saatavuuden. Lisäksi sitä on heidän mielestään miellyttävä käyttää. Etälääketiede koetaan kätevämmäksi vaihtoehdoksi kuin terveydenhuollon toimipaikkaan matkustamisen. Vaikka potilaat ovat tyytyväisiä etävastaanottoihin, he saattavat silti valita mieluummin perinteisen kasvokkain tapahtuvan vastaanoton. [14] [15] On huomioitava, että kaikille potilaille etävastaanotto ei sovellu. Lisäksi Suomessa on olemassa edelleen joukko ihmisiä, jotka eivät käytä lainkaan sähköisiä palveluja [2].

Teknologian käyttäminen rutiininomaisen potilastyön tukena saattaa helpottaa terveydenhuollon resurssipulaa [11] [12]. Ammattilaiset kokevat myönteisenä palvelujen saatavuuden paranemisen ja työnkuvan rikastumisen etävastaanottojen myötä [16] [11]. Etäterveydenhuolto voi moninkertaistaa tehokkuutta, vähentää virheiden mahdollisuutta sekä parantaa lääketieteellistä koulutusta, kun sitä voi tarjota etänä työskentelypaikasta riippumatta [17] [19]. Kielteisenä ammattilaiset kokevat esimerkiksi kasvokkaisten kohtaamisten vähentymisen sekä teknologian käyttöön liittyvät ongelmat [15] [11].

Etävastaanottojen käyttöönottojen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät

Suomessa on käytössä erilaisia digitaalisia ratkaisuja videovastaanottoon, mutta niistä on niukasti tutkimusta [14]. Videovastaanottoja on käytetty Suomessa potilastyössä vielä melko vähän, vaikka maantieteelliset välimatkat ovat pitkiä [8]. Maailmanlaajuinen koronapandemia on lisännyt tarvetta etäasioinnille eri erikoisaloilla. Pandemian käynnistymisen jälkeen etäasioinnin suhteellinen osuus kaikista asiointitavoista on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi psykiatrisissa avohoitopalveluissa [20] [21].

Etäterveydenhuollon sovellusten käyttöönotto vaatii huolellista harkintaa. Hankinnassa on huomioitava järjestelmän käytettävyys, mukautuvuus, kustannukset sekä yhteensopivuus olemassa olevien järjestelmien ja työkäytäntöjen kanssa [22]. Käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka ovat johdonmukaisesti samoja erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä ja eri sähköisissä palveluissa (kuvio 1). [10] [22]

Kuviossa on kuusi laatikkoa, joissa on seuraavat tekstit. Laatikko yksi: Keskeiset sidosryhmät ja asiantuntijat mukaan käyttöönottoprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Laatikko kaksi: Käyttöönoton suunnittelu on kriittinen askel. Se sisältää organisaation valmiuden varmistamisen ja varautumissuunnitelman, jos teknologia ei toimi. Laatikko kolme: Yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevien standardien käyttö saattaa parantaa hyväksyttävyyttä ja käyttöönottoa. Laatikko neljä: Käyttöönoton tukemiseksi on oltava riittävä taloudellinen ja lainsäädännöllinen tuki. Laatikko viisi: Keskeinen menestystekijä on koulutuksen järjestäminen ja kouluttaminan kaikille, jotka ovat yhteydessä käyttöönottoon. Laatikko kuusi: Prosessi ei pääty järjestelmän käyttöönottoon. Järjestelmiä on jatkuvasti seurattava, arvioitava ja mukautettava. Tehokkaan käytön esteet on tunnistettava ja hankittava ratkaisukeinot näiden ylittämiseksi.
KUVIO 1. Terveydenhuollon sähköisiä palveluja käyttöön otettaessa huomioitavat asiat. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Malli etävastaanottojen käyttöönottoon OYS:issa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiassa korostetaan voimakkaasti uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Strategian toteutumista seuraavista mittareista yhtenä mainitaan fyysisten käyntien korvaavien etäasiointien määrä [23]. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) yksiköissä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän videoavusteisia etävastaanottoja yhtenä palvelumuotona. Oulun ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä [24] valmistui malli etävastaanottojen käyttöönottoon OYS:in ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmillä.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää tekemällä käyttöönotosta huolellinen suunnitelma (kuvio 2). Suunnitelman osa-alueita ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Etävastaanottojen käyttöönottoa estäviä tekijöitä ovat organisaatiolta puuttuva suunnitelma etävastaanottojen käyttöönottoon sekä se, että etävastaanotto ei sovellu kaikille. Tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa aiheesta.

Kuviossa on keskellä teksti käyttöönoton huolellinen suunnitelma. Sen ympärillä tekstit: positiivinen asenne, toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen ja yksilöllinen potilasvalinta.
KUVIO 2. Etävastaanottojen käyttöönoton huolellisessa suunnitelmassa huomioitavat osa-alueet.

Opinnäytetyön [24] kehittämisosuudessa luotiin malli etävastaanottojen käyttöönottoon OYS:iin. Malli luotiin yhdistämällä tehdyn tutkimuksen tulokset sekä aiempi tutkimustieto aiheesta. Toimintamallista tehtiin käyttäjäkysely, jonka perusteella toimintamallia kehitettiin edelleen. Toimintamalli pilotoidaan myöhemmin vuonna 2022 samalla, kun uusi tietojärjestelmä etävastaanottojen toteuttamiseen valmistuu. Toimintamallin tarkoituksena on helpottaa etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:issa, mikä edistää osaltaan PPSHP:n strategian toteutumista.

Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa yksikkötasolla. Toimintamalli sisältää tärkeimmät tutkimustulokset etävastaanottojen hyödyistä. Malli sisältää etävastaanottojen käyttöönotossa huomioitavat asiat, jotka auttavat käyttöönottoon valmistautumisessa ja yksikkötason tavoitteiden huolellisessa suunnittelussa ja käytännön tehtävissä. Mallissa on kuvattu esimerkkejä etävastaanottoa edistävistä asioista sekä esimerkkejä siitä, mihin etävastaanotto ei yleensä sovellu. Mallissa on myös kuvattu esimerkkejä mittareista, joilla toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Suomessa on käytössä erilaisia digitaalisia ratkaisuja videovastaanottoon, mutta niistä ei ole toistaiseksi tieteellistä tutkimusta [14]. Etävastaanotoista tarvitaan lisää tutkimustietoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Heli Anttila
Valmistunut sairaanhoitajaksi (YAMK) Oulun ammattikorkeakoulusta Hyvinvointia edistävien digipalvelujen asiantuntija tutkinto-ohjelmasta

Arja Rantala
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Karoliina Paalimäki-Paakki
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Anttila, H. 2022. Malli etävastaanottojen käyttöönottoon Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233909


Lähteet

[1] Vuokko, R., Penttinen, J., Siira, T. & Lundkvist, T. 2020. Itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuuri. Sosiaali- ja terveysministeriö. Hakupäivä 25.1.2022. https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/THLSOTEKAAOJULK?preview=/61369130/61369656/Itse_ja_omahoidon_kokonaisarkkitehtuuri_2020_10.pdf

[2] Kyytsönen, M., Aalto, A-M. & Vehko, T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021. Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 7/2021. Hakupäivä 13.2.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-680-0

[3] Karisalmi, N., Kaipio, J. & Kujala, S. 2018. Hoitohenkilökunnan rooli potilaiden motivoinnissa ja ohjaamisessa terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 10 (2–3), 210–220. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.23996/fjhw.69145

[4] World Health Organization. 2018. Classification of digital health interventions v1.0. A shared language to describe the uses of digital technology for health. Hakupäivä 18.10.2021. http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/260480/WHO-RHR-18.06-eng.pdf;jsessionid=907221404FAC1E7C369D096F489ACBE9?sequence=1

[5] Kanta. 2020. Itse- ja omahoidon kokonaisarkkitehtuuri: Keskeiset käsitteet. Hakupäivä 27.8.2021. https://yhteistyotilat.fi/wiki08/pages/viewpage.action?pageId=61369134

[6] Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Uusi linjaus: Terveydenhuollon etäpalvelut rinnastetaan perinteisiin vastaanottokäynteihin. Tiedote 178/2015. Hakupäivä 17.2.2021. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-linjaus-terveydenhuollon-etapalvelut-rinnastetaan-perinteisiin-vastaanottokaynteihin

[7] Valvira. 2020. Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. Hakupäivä 17.2.2021. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut

[8] Kuusisto, H. 2016. Tieto liikkuu, potilas ei. Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto ja arviointi. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 17.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2283-0

[9] Alatalo, S-S. 2017. Videovälitteinen lääkärin vastaanotto työterveyshuollossa. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 20.8.2021. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701291740

[10] Mahmoud, H., Naal, H. & Cerda, S. 2021. Planning and Implementing Telepsychiatry in a Community Mental Health Setting: A Case Study Report. Community Mental Health Journal, 57, 35–41. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.1007/s10597-020-00709-1

[11] Walle, T., Erdal, E., Mühlsteffen, L., Singh, H. M., Gnutzmann, E., Grün, B., Hofmann, H., Ivanova, A., Köhler, B. C., Korell, F., Mavratzas, A., Mock, A., Pixberg, C., Schult, D., Starke, H., Steinebrunner, N., Woydack, L., Schneeweiss, A., Dietrich, M., Jäger, D., Krisam, J., Kather, J. N. & Winkler, E. C. 2020. Completion rate and impact on physician-patient relationship of video consultations in medical oncology: A randomised controlled open-label trial. ESMO Open 5 (6), e000912. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.1136/ESMOOPEN-2020-000912

[12] Damery, S., Jones, J., O’Connell Francischetto. E., Jolly, K., Lilford, R. & Ferguson, J. 2021. Remote Consultations Versus Standard Face-to-Face Appointments for Liver Transplant Patients in Routine Hospital Care: Feasibility Randomized Controlled Trial of myVideoClinic. Journal of Medical Internet Research 23 (9), e19232. Hakupäivä 10.1.2022. https://doi.org/10.2196/19232

[13] Safi, S., Thiessen, T. & Schmailzl, K. JG. 2018. Acceptance and Resistance of New Digital Technologies in Medicine: Qualitative Study. JMIR Research Protocols 7 (12), e11072. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.2196/11072

[14] Koskela, T. H. & Kunnamo, I. 2021. Digitaaliset työkalut yleislääkärin tukena. Lääkärilehti 76 (46), 2708–2712. Hakupäivä 9.1.2022. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/digitaaliset-tyokalut-yleislaakarin-tukena/

[15] Sloan, M., Lever, E., Harwood, R., Gordon, C., Wincup, C., Blane, M., Brimicomble, J., Lanyon, P., Howard, P., Sutton, S., D’Cruz, D. & Naughton, F. 2021. Telemedicine in rheumatology: a mixed methods study exploring acceptability, preferences and experiences among patients and clinicians. Rheumatology 61 (6), 2262–74. Hakupäivä 24.8.2022. https://doi.org/10.1093/rheumatology/keab796

[16] Koivisto, T. A., Koroma, J. & Ruusuvuori, J. 2019. Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa – ammattilaisten näkökulma. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 11 (3), 183–197. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.23996/fjhw.77370

[17] Shem, K., Sechrist, S. J., Loomis, E. & Isaac, L. 2017. SCiPad: Effective Implementation of Telemedicine Using iPads with Individuals with Spinal Cord Injuries, a Case Series. Frontiers in Medicine 4 (58). Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.3389/fmed.2017.00058

[18] Ahmadinia, H. & Eriksson-Backa, K. 2020. E-healthservices and devices: Availability, merits, and barriers – with some examples from Finland. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 12 (1), 10–21. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.23996/FJHW.64157

[19] Collins, L., Khasriya, R. & Malone-Lee, J. 2021. An evidence-based perspective on Lower Urinary Tract Symptoms and telemedicine during the COVID-19 pandemic. Health and Technology 11, 1119–24. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.1007/s12553-021-00576-0

[20] Palmer, K., Tanner, M., Davies-Tuck, M., Rindt, A., Papacostas, K., Giles, M. L, Brown, K., Diamandis, H., Fradkin, R., Stewart, A. E., Rolnik, D. L., Stripp, A., Wallace, E. M., Mol, B. W. & Hodges, R. J. 2021. Widespread implementation of a low-cost telehealth service in the delivery of antenatal care during the COVID-19 pandemic: an interrupted time-series analysis. Lancet 398 (10294), 41–52. Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.1016/s0140-6736(21)00668-1

[21] Laukka, E., Gluschkoff, K., Kaihlanen, A-M., Suvisaari, J., Kärkkäinen, J., Vorma, H. & Heponiemi, T. 2021. Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 13 (1), 49–62. Hakupäivä 9.1.2022. https://doi.org/10.23996/fjhw.98228

[22] Ross, J., Stevenson, F., Lau, R. & Murray, E. 2016. Factors that influence the implementation of e-health: a systematic review of systematic reviews (an update). Implementation Science 11 (146). Hakupäivä 20.8.2021. https://doi.org/10.1186/S13012-016-0510-7

[23] Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri. 2020. Tavoitteena terveyttä ja toimintakykyä: Strategia 2020 ->. Hakupäivä 3.9.2021. https://www.ppshp.fi/dokumentit/Ptksenteko%20sislttyyppi/PPSHP_strategia_tiivistelma.pdf#search=strategia

[24] Anttila, H. 2022. Malli etävastaanottojen käyttöönottoon Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 14.9.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233909

Post Views: 2 036