Korjausrakentamisen pää- ja arkkitehtisuunnittelu on vaativa suunnittelusektori arkkitehdeille. Tiloja ja teknisiä järjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon nykymääräykset. Korjausrakentamisessa on erittäin suuria työsaantimahdollisuuksia suunnittelun asiantuntijoille. Korjausrakentaminen on ekologista, säästää luonnonvarjoa ja muodostaa ajallista kerroksellisuutta kaupunkien arkkitehtuuriin.

Korjaushankkeissa arkkitehtuuri ei välttämättä tule esille samassa määrin kuin uudisrakennuksien arkkitehtuuri. Tämä ei kerro siitä, minkä verran ja miten vaativaa itse suunnittelutyö on arkkitehdille. Kohteen alkuperäinen käyttö voi esimerkiksi olla täysin eri, kuin mitä toimintoja tiloihin on tarkoitus suunnitella. [1]

Korjaushankkeissa arkkitehti suunnittelee olemassa oleviin tiloihin usein matalat, nykymääräykset täyttävät ja tilaohjelmassa määritellyt tilat. Arkkitehdin tulee suunnittelussa kyetä huomioimaan erikoissuunnittelijoiden, kuten rakenteiden, lvi:n ja sähkön tarvitsemat tilavaraukset. Suunnittelutyöhän vaikuttavia tekijöitä korjaushankkeissa ovat esimerkiksi esteettömyys- ja palomääräyksien toteutuminen. Korjaushankkeissa arkkitehdin kokemus suunnittelijana tulee korostetusti esille. [1]

Korjausrakentamisen piiristä arkkitehti löytää työpaikan

Suomessa rakennusalan markkinat jakautuvat kahteen suurempaan sektoriin. Näitä ovat uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen. Rakennusteollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan pelkästään asuntorakentamisessa vuonna 2021 korjaustarve oli 9,5 miljardia euroa. Tästä korjausvelasta kolmasosa sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Saman tutkimuksen mukaan suurin osa, noin 70 prosenttia, tästä korjaustarpeesta on rakennusten tavanomaisia korjauksia. Tavanomaisiksi korjaustarpeiksi katsotaan kulumisesta, vanhenemisesta ja rikkoutumisesta johtuva korjaaminen. [2]

Yhteiskunnassa yleisesti on tällä hetkellä keskustelussa energian säästäminen ja energiatehokkuus. Nämä teemat vaikuttavat myös rakentamisessa, ensisijaisesti määräysten ja asetusten muodossa. Korjausrakentaminen joutuu omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen ja onkin tähän haasteeseen tarttunut. Korjausrakentamista tuetaan verovaroilla. Valtio haluaa tällä tavalla kannustaa kiinteistöjen omistajia korjaamaan ja tekemään energiatehokuutteen liittyviä parannuksia. Vanhan korjaaminen on itsessään ekoteko, jota on tarpeellista edistää. Asuntorakentamiseen liittyvissä korjausavustuksissa valtion tukipäätökset tekee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. [2]

Korjausrakentaminen on monikerroksista arkkitehtuuria

Taitava arkkitehti kykenee korjaushankkeissa lopputulokseen, jossa kauniisti kerrostuu eri aikakauden arkkitehtuuri. Kaupunkikuvallisesti on tärkeää, että tätä monikerroksisuutta on esillä, ja tähän myös nykyisissä kaupunkien arkkitehtiohjelmissa tähdätään. Parhaimmillaan vanha ja uusi rakennuskanta kulkevat käsi kädessä ja luovat kaupunkeihin viihtyisiä uusia tiloja sen asukkaille. [3]

Epäilemättä arkkitehdit haluavat suunnitella kokonaisuuksia, jotka ihmiset kokevat miellyttäväksi. Tämän saavuttaminen voi kuitenkin olla haastavaa, koska suunnittelua ohjaa esimerkiksi kustannustehokkuus. Pääsääntönä tulisi olla: mitä ei välttämättä tarvitse purkaa, se kannattaa korjata. Taitava arkkitehti saa olemassa oleviin tiloihin poikkeuksetta toimivat ja kustannustehokkaat ratkaisut. [3]

Arkkitehti, sinua odotetaan korjaussuunnittelun sektorilla

Korjausrakentamisen arkkitehtisuunnittelussa on siis erittäin paljon työmahdollisuuksia. Siinä riittää haasteita niin kokeneelle konkarille kuin alalle vasta tulleelle arkkitehdille. Korjausvelka osoittaa, että alalla riittää suunniteltavaa, ja korjausrakentamisen parissa arkkitehti kykeneekin todennäköisesti luomaan itselleen pitkän työuran.

Korjausrakentaminen on myös vähemmän suhdanteisiin reagoiva sektori kuin uudisrakentaminen. Asuinrakennuksia ja kiinteistöjä korjataan suhdanteista riippumatta. Vastuulliset kiinteistön omistajat ymmärtävät, että kiinteistöjen korjaamisella voidaan vaikuttaa myönteisesti kiinteistöjen arvoon.

Korjattuihin ja moderneihin tiloihin kiinteistöjen omistajat saavat helpommin käyttäjiä, ja näin tilojen käyttöaste pysyy korkeana. Kunnossa pidettyjen tilojen vuokratuotto tai myyntihinta on tutkitusti korkeampi kuin mitä huonosti hoidettujen tilojen.



Kärki Pauli, opiskelija (rakennusarkkitehti, AMK)
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja Luonnonvara-alan yksikkö, Rakentamis-, yhdyskunta- ja talotekniikka, energia- ja ympäristötekniikka

Lähteet

[1] Rakennusteollisuus, korjausrakentaminen. 2021. Hakupäivä 17.5.2022. https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Korjausrakentaminen1/

[2] Rakennusteollisuus, rahoitus. 2021. Hakupäivä 17.5.2022. https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Korjausrakentaminen1/Rahoitus/

[3] Tampereen kaupunki. 2017. Tampereen arkkitehtuuriohjelma. Hakupäivä 10.6.2022. https://archinfo.fi/wp-content/uploads/2014/02/Apoli-TampereFI.pdf


Post Views: 1 035