Takaisin kokoomateoksen etusivulle

Terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat nopeasti, mikä tarkoittaa aikaisempien toimintamallien kehittämistä sekä osaamisen päivittämistä. Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneen hoitopolun palveluiden digitalisoitumista innovoitiin yhdessä ammattilaisten, sairastuneiden, läheisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa. Innovoinnissa esiin nousseiden kehittämisehdotuksien mukaan digitaalisten ratkaisujen avulla voitaisiin muun muassa parantaa tiedonkulkua, tasavertaistaa kuntoutusta ja ammattilaisten koulutusta sekä mahdollistaa verkostoituminen ja vertaistuki.

Digitaalisilla ratkaisuilla, kuten etäyhteyden mahdollistavilla laitteilla ja sovelluksilla sekä virtuaalitodellisuudella on potentiaalia ennaltaehkäistä AVH:hon sairastumista, sujuvoittaa AVH-polkua, tehostaa kuntoutusta sekä tukea AVH-hoitopolulle osallistuvien ammattilaisten työtä [1] [2]. Digitaaliset ratkaisut voivat toimia muun muassa päätöksenteon tukena AVH-hoidossa [3]. Toisaalta edelleen tarvitaan lisätutkimusta digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuudesta etenkin kuntoutuksen näkökulmasta [4].

Palvelumuotoilun suunnitteluvaiheen tarkoituksena on yhdistää organisaation tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet ja luoda niiden pohjalta vaihtoehtoisia ratkaisuja. Suuri määrä ideoita lisää todennäköisyyttä sille, että ideoiden joukossa on ongelmanratkaisun kannalta merkittäviä ratkaisuja. [5]

Palvelumuotoiluprosessin suunnitteluvaiheessa järjestetyissä innovaatiotyöpajoissa ideoitiin AVH-hoitopolulla koettuihin haasteiden ratkaisujen lisäksi sitä, miten digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää AVH-hoitopolulla.

Suunnitteluvaiheen tehtävänä oli:

  1. Selvittää ja kuvata sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden näkemykset ja ideat AVH-hoitopolulla käytettävien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi.
  2. Mallintaa digiratkaisuilla tuettu AVH-hoitopolku sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden näkökulmasta PPSHP:ssä, Oulun kaupungissa ja Oulunkaaressa.

Digitalisaatio avuksi hoitopolun haasteisiin

Aineisto kerättiin samoissa innovaatiotyöpajoissa kuin aiemmin kuvatussa palvelumuotoiluprosessin suunnitteluvaiheessa. Työpajoihin osallistui sairastuneita, läheisiä, ammattilaisia ja esihenkilöitä (n = 48). Innovaatiotyöpajoissa nousi esille useita erilaisia digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuehdotuksia. Osallistujien mukaan tiedonsaantia helpottaisi ainakin joidenkin sairastuneiden kohdalla digitaalinen sovellus, jonka avulla sairastunut ja hänen läheisensä voisivat seurata hoitopolun etenemistä. Sovelluksessa voisi olla esimerkiksi koottuna selkeässä muodossa kaikki hoitopolkuun osallistuvat palvelut ja tahot. Lisäksi sovelluksen avulla hyvät digitaaliset taidot omaavat henkilöt voisivat etsiä tietoa itsenäisesti myös verkkosivuilta, mikäli tällaisia suositeltaisiin heille ammattilaisten toimesta.

Paikkakuntakohtaisiin eroihin palveluiden saatavuudessa ehdotettiin etäkuntoutuksen ja -koulutuksen hyödyntämistä sekä sellaista verkkoalustaa, jossa ammattilaiset voisivat jakaa osaamistaan ja kysyä apua tarpeen tullessa toiselta ammattilaiselta. Sairastuneille voisi järjestää myös mahdollisuuksia nettitapaamisiin. Lisäksi apuna palveluiden pirstaleisuuteen osallistujat ehdottivat ja arvioivat tärkeiksi yhtenäiset potilastietojärjestelmät, yhtenäiset käytännöt tiedonkulun etenemisessä sekä olemassa olevien järjestelmien parantamista.

Ennaltaehkäisevä elämäntapaohjaus nousi työpajoissa hyvin tärkeäksi aiheeksi. Tässä osallistujat ehdottivat Terveyskylä-verkkopalvelun materiaalien suosittelua sekä elämäntapoihin kohdistuvien digitaalisten kaavakkeiden käyttöä, jotka laskisivat kaavakkeen täyttäjälle pisteet sekä antaisivat tarvittaessa muutosehdotuksia elintapoihin. Oireiden tunnistamisen vahvistamiseksi ehdotettiin niin kansalaisten valistamista kuin ammattilaisten lisäkouluttamista aiheesta. AVH-sairastuneen korkeaa kynnystä hoitoon hakeutumisessa voitaisiin madaltaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, TV-mainoksissa ja radiossa esitettävillä tietoiskuilla.

Läheisten tukemisessa ja ohjaamisessa sekä heidän aktiivisen roolin edistämisessä hoitopolulla ehdotettiin etäyhteyksien hyödyntämistä sekä Terveyskylä-verkkosivuston tarjoamaa tukea. Lisäksi mahdolliseen digisovellukseen voisi sisällyttää ominaisuuden, jonka myötä sairastunut tai läheinen voisi olla yhteydessä ammattilaisiin.

Myös tiedonsiirtoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi digisovellusta pidettiin hyvänä ideana. Etenkin tieto tulevista kontrolliajoista tulisi liittää digisovellukseen sekä mahdollisesti myös toiminto, joka ilmoittaisi automaattisesti, mikäli kontrolliaika on jäänyt toteutumatta. Sovellukseen voisi sisällyttää myös tietoa potilaan lääkehoidosta, kuntoutuksesta ja etuuksien hakemisesta. Lisäksi tiedonsiirtoa hoitavan organisaation ja sairastuneiden välillä voitaisiin parantaa osallistujien mukaan esimerkiksi kokoamalla sovellukseen lista yleisistä ja toistuvista kysymyksistä ja vastauksista, joita sairastuneet ja läheiset kohtaavat. Myös Kanta-palvelun kirjausten nopeuttamista ja kehittämistä ehdotettiin ratkaisuiksi tiedonkulun parantamiseksi.

Digihoitopolun käyttöä pidettiin myös varteenotettavana ratkaisuna sellaisille sairastuneille, joiden toimintakyky siihen riittää. Digihoitopolkua voisi hyödyntää myös sairastuneen sitouttamisessa omahoitoon ja kuntoutukseen mahdollistamalla parempi asiakassuhde kuntoutujaan ja hänen läheiseensä. Lisäksi työpajoissa ehdotettiin psyykkisen tuen tarjoamista kotiin digitaalisten ratkaisujen avulla.

Digiratkaisuilla uudistettu hoitopolku

Tutkimusvaiheen tuloksista muodostettujen AVH-digipalvelu asiakasprofiilien sekä niiden pohjalta yhteiskehittämisen menetelmillä ideoitujen ratkaisuehdotusten perusteella muodostettiin malli sairastuneesta ja läheisten osallistavasta, digitalisaatiota hyödyntävästä hoitopolusta (kuvio 1).

Palvelumuotoilussa käytetään visuaalisuutta monimutkaisten prosessien ja abstraktien palveluiden esittämisen selkeyttämiseksi. Tarkoituksena visuaalisessa kehittämisessä on tuoda näkymätön näkyväksi ja yhtenäistää ymmärrystä kehittämistyössä mukana olevien kesken [6].

Kuviossa on uudistettu hoitopolku, jossa on kuusi vaihetta: ensihoito, päivystys ja tehohoito- tai valvonta, vuodeosasto, kuntoutus, kotiutumisen jälkeen ja kontrollit.
KUVIO 1. Ehdotelma digiratkaisuilla tuetusta uudistetusta hoitopolusta (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Yhteiskehittämisellä asiakaslähtöisiä ratkaisuja

Digipalveluiden kehittämistä pidettiin tärkeänä AVH-hoitopolulla. Niiden tarve ilmeni etenkin kotiutumisen jälkeen, kun taas hoitopolun alkuvaiheessa digipalveluiden tarve koettiin vähäisempänä. Erityisesti säännöllistä yhteydenpitoa sairastuneen kotiutumisen jälkeen toivottiin tuettavan digitaalisilla ratkaisuilla. Kehittämällä digitaalisia palveluita voitaisiin tukea hoitopolun seuraamista ja hahmottamista sekä madaltaa yhteydenpidon kynnystä, mikäli niiden kautta olisi mahdollista jättää viestejä ja olla yhteydessä ammattilaisiin.

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan osallistaa sairastunutta ja hänen läheistään hoitopolulla sekä selkeyttää heille hoitopolun etenemistä ja saatavilla olevia palveluita. Digiratkaisujen käyttöönotossa tulee huomioida kuitenkin aina potilaan yksilöllinen toimintakyky sekä taidot digitaalisten palveluiden käytöstä.



Sipiläinen Emmi, YAMK-opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu

Nieminen Minna, YAMK-opiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu

Tuomikoski Anna-Maria, projektipäällikkö, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Jarva Erika, hankeasiantuntija, väitöskirjatutkija
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Karsikas Eevi, hankekoordinaattori, väitöskirjatutkija
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Jounila-Ilola Päivi, hanketyöntekijä
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Mikkonen Kristina, professori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oikarinen Anne, yliopistonlehtori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Kääriäinen Maria, professori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Meriläinen Merja, sairaalaylihoitaja, projektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Koivunen Kirsi, yliopettaja, tiimipäällikkö (YAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Lähteet

[1] Antonenko, K., Paciaroni, M., Sokolova, L. & Pezzella, F. 2021. Digital health in stroke medicine: what are the opportunities for stroke patients? Current Opinion in Neurology 34 (1), 27–37. Hakupäivä 2.3.2022. https://doi.org/10.1097/wco.0000000000000891

[2] Laver, K. E., Lange, B., George, S., Deutsch, J. E., Saposnik, G. & Crotty, M. 2017. Virtual reality for stroke rehabilitation. Cochrane Database of Systematic Reviews 11 (11), CD008349. Hakupäivä 2.3.2022. https://doi.org/10.1002/14651858.cd008349.pub4

[3] Baccin, C. R. A., Dal Sasso, G. T. M., Paixão, C. A. & de Sousa A. F. 2020. Mobile Application as a Learning Aid for Nurses and Nursing Students to Identify and Care for Stroke Patients. Pretest and Posttest Results. Computers, Informatics, Nursing 38 (7), 358–366. Hakupäivä 2.3.2022. https://doi.org/10.1097/cin.0000000000000623

[4] Laver, K. E., Adey‐Wakeling, Z., Crotty, M., Lannin, N. A., George, S. & Sherrington, C. 2020. Telerehabilitation services for stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews 1 (1), CD010255. Hakupäivä 2.3.2022. https://doi.org/10.1002/14651858.cd010255.pub3

[5] Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.

[6] Ahonen, T. 2017. Palvelumuotoilu sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. Muutoksen voima. 2. p. Nummela: Painokiila Oy.

Post Views: 1 125