Kieli-ideologiat viittomakielen lautakunnan pöytäkirjoissa vuosina 2004-2014
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan viittomakielisyyteen liittyviä diskursseja, ja selvitän minkälaisia kieli-ideologioita niiden taustalla vaikuttaa. Aineisto koostuu 30 viittomakielen lautakunnan pöytäkirjoista vuosilta 2004–2014. Viittomakielen lautakunta antaa suomalaisen viittomakielen käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluontoisia suosituksia, mutta kokouksissa keskustellaan myös suomalaisen viittomakielen ja sen käyttäjien asemasta. Viittomakielisten yhteiskunnallinen asema on parantunut lainsäädännön tasolla, mutta viittomakielinen yhteisö kohtaa vähemmistöasemasta johtuvia haasteita edelleen.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen suuntaus nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa todellisuus ymmärretään rakentuvan kielellisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näin ollen pöytäkirjoissa käydyt keskustelut muodostavat ja ilmentävät tietynlaista kuvaa todellisuudesta.
Varsinaisen teoriataustan muodostavat diskurssin- ja kieli-ideologioiden tutkimus. Diskurssintutkimus toimii myös aineiston analyysimenetelmänä yhdessä teemoittelun ja kielellisen analyysin kanssa.
Analyysissä aineiston pohjalta muodostui neljä diskurssia, jotka ovat autenttisuus-, oikeus-, ongelma- ja uhkadiskurssit. Diskursseissa vaikuttivat erilaiset kieli-ideologiat kuten autenttisuuteen liittyvät kieli- ideologiat, kielellinen purismi ja monolingvistinen kieli-ideologia. Aineiston valossa viittomakieli nähdään toisaalta suojelua tarvitsevana vähemmistökielenä. Toisaalta taas kieleen liittyvä päätäntävalta halutaan pitää äidinkielisillä kielenkäyttäjillä, esimerkiksi kielenkäytön arvottamisen keinoin.
Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia viittomakielisten asemaan ja siihen liittyviin asenteisiin koskevia tutkimustuloksia. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että lainsäädäntö ei yksinään riitä viittomakielisten kielellisen tasa-arvon toteutumiseen, vaan kieli-ideologiset esteet tulee tunnistaa ja purkaa, jotta tasa-arvo saavutetaan laissa tarkoitetulla tavalla.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28164]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä
Savolainen, Anu; Toura, Outi (2009)Kriittinen diskurssianalyyttinen tutkimus tarkasteli kuurojen ja sokeain opettajain liitto ry:n (KSOL) ammattilehden kirjoituksia. Kuurojen opettajien ammattilehden kirjoituksia ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä kriittistä ... -
Kuulovammaiset ja viittomakielen käyttäjät Suomen koulutuspoliittisissa teksteissä
Liikamaa, Arttu (2014)Tämä tutkimus tarkastelee kuulovammaisia ja viittomakielen käyttäjiä Suomen koulutuspoliittisissa teksteissä. Tutkimusaineistona ovat keskeisimmät koulutuspoliittiset tekstit: perusopetuslaki (1998), perusopetuksen ... -
Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa : muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa
Talaskivi, Katri (Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura, 2022)FM, YTM Katri Talaskiven kirjallisuuden väitöskirjakäsikirjoituksen "Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa. Muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa" tarkastustilaisuus ... -
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataidot SVK-NARRATI menetelmällä arvioituna
Pietarinen, Heta (2021)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataitoja ja tarkkaillaan ikäluokan sisällä esiintyvää variaatiota. Tarkastelun alla ovat erityisesti lasten tuottamien tarinoiden ... -
Kerromme kuulevien koulusta : viittomakielisenä oppilaana yleisopetuksessa
Sivunen, Ulla (2007)Nykyään monet kuurot ja huonokuuloiset oppilaat integroidaan yleisopetukseen. Osa integroiduista lapsista on viittomakielisiä, joiden näkökulmaa integraatiosta ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Tutkimuksessa selvitettiin, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.