Siirry sisältöön
Lamppu, jonka ympärillä on laatikoita, kuvituskuva.
Juttutyyppi  Artikkeli

Jatkuvan oppimisen palveluihin joustavuutta ja selkeyttä

Vuoden 2023 alussa käynnistyneessä Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan (LISKO) -hankkeessa kehitetään jatkuvan oppimisen palveluja. Kansallisten tavoitteiden mukaan niiden tulee olla osaamistavoitteiltaan selkeitä, nopeasti uudistuvia ja helposti löydettäviä. Satakunnassa kansallisten tavoitteiden toteutumista edistetään korkeakouluyhteistyötä tiivistämällä.

Diakonia-ammattikorkeakoulun mukaan jatkuvan oppimisen koulutuksiin kuuluu avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta, joka muodostuu ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintojaksoista. Jatkuvan oppimisen koulutuksiin kuuluvat myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Lisäksi niihin sisältyvät ammatilliset täydennyskoulutukset, erikoistumiskoulutukset, kelpoisuuskoulutukset ja erilaiset, tavallisesti työyhteisöille räätälöidyt tilauskoulutukset. (Diakonia-ammattikorkeakoulu. Jatkuva oppiminen.)

Kelpoisuuskoulutuksilla Diakonia-ammattikorkeakoulu tarkoittaa esimerkiksi sosionomitutkinnon suorittaneen mahdollisuutta täydentää tutkintoaan varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka ovat edellytys varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuudelle (Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kelpoisuuskokonaisuudet; L 540/2018). Koulutusmuodoiltaan vastaavaa jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa löytyy myös Satakunnan ammattikorkeakoulusta (Satakunnan ammattikorkeakoulu. Jatkuvan oppimisen palvelujen yhteystiedot).

Ammattikorkeakoulujen tavoin yliopistot järjestävät jatkuvan oppimisen koulutuksia. Sekä Tampereen yliopiston että Turun yliopiston avoimen yliopiston koulutustarjonta on laajaa (Tampereen korkeakouluyhteisö. Avoin yliopisto; Turun yliopisto. Avoin yliopisto-opetus). Avoimen yliopisto-opetuksen lisäksi Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston jatkuvan oppimisen koulutuksiin lukeutuvat muun muassa täydennyskoulutukset, erikoistumiskoulutukset sekä yrityksille ja työyhteisöille räätälöidyt koulutukset (Tampereen korkeakouluyhteisö. Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut; Turun yliopisto. Jatkuva oppiminen – kehitä osaamistasi!).

Satakunnassa toimivien korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutusten tarjonta on monipuolista. Jatkuvan oppimisen koulutuksilla pyritään palvelemaan sekä elinkeinoelämää että julkista sektoria, kuten kaupunkeja ja kuntia ja niiden työyhteisöjä (Satakuntaliitto. Jatkuva oppiminen). Satakunnassa toimii myös laajapohjainen jatkuvan oppimisen verkosto, jossa tarkastellaan jatkuvan oppimisen koulutusten kokonaistarjontaa ja kehittämistarpeita. Verkostossa on edustus ammatillisen toisen asteen oppilaitoksista, korkeakouluista ja muista jatkuvan oppimisen koulutuksia järjestävistä koulutusorganisaatioista sekä keskeisistä maakunnallisista toimijaorganisaatioista, kuten Satakuntaliitosta. (Satakunnan ELY-keskus, 2022.)

Joustavuutta jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan

Pulmat osaavan henkilöstön saatavuudessa ovat este kasvulle ja kehittymisellä monella työalalla. Arvio on, että lähes puoli miljoonaa ihmistä Suomessa voi tarvita lähivuosina uudelleen koulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta ajantasaisen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jatkuva oppiminen). Työtään tekevän hallituksen ohjelmassa pahenevaan osaajapulaan pyritään vastaamaan muun muassa jatkuvaa oppimista kehittämällä ja käyttämällä paremmin jo olemassa olevaa osaamista. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia tulee kehittää muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. (Valtioneuvosto, 2023b, s. 24–26, s. 90–91.)

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämiselle antaa suunnan kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia. Sen mukaan tavoitteena on uudistaa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa nopeasti uudistuvaksi, selkeäksi ja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022.)

Pulmat osaavan henkilöstön saatavuudessa ovat este kasvulle ja kehittymisellä monella työalalla.

Koulutuspolkujen uudistaminen ja joustavoittaminen ei ole yksinkertaista työaloilla, joilla ammattilaisten kelpoisuuksia säätelee lainsäädäntö. Esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (L 817/2015) säädetään oikeudesta harjoittaa sosionomin, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan ja sosiaalityöntekijän ammattia. Sosiaalityöntekijältä edellytetään, että hän on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (L 817/2015).

Kun ammattikorkeakoulussa sosionomitutkinnon suorittanut asettaa tavoitteekseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden, muodostuu hänen koulutuspolkunsa pitkäksi. Siihen sisältyy noin 3,5 vuoden pituinen (210 opintopistettä) sosionomikoulutus, vähintään 1 vuoden mittaiset (60 opintopistettä) sosiaalityön perus- ja aineopinnoista koostuvat lisäopinnot ja noin 2 vuotta kestävät (120 opintopistettä) maisterivaiheen opinnot. Sosiaalityöntekijän kelpoisuutta ei voi saada tällä hetkellä jatkuvan oppimiseen perustuvilla koulutusmalleilla. (Valtioneuvosto, 2023a, s. 59–69.)

Kansallisiin kehittämishaasteisiin vastaaminen LISKO-hankkeessa

LISKO-hankkeen yhtenä tavoitteena on joustavien oppimispolkujen ja jatkuvan oppimisen koulutusten kehittäminen (Porin yliopistokeskus. LISKO – satakuntalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen yhteishanke). Hankkeen valmisteluvaiheessa on pohdittu muun muassa jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kokoamista yhdelle digialustalle.

Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiaalityön tutkinto-ohjelman ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toimijat ovat hakeneet yhdessä ratkaisua siihen, miten sosionomitutkinnon opiskelija voisi halutessaan edetä joustavasti, osana opintojaan kohti sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Kehittämistavoitteena on, että 60 opintopisteen laajuiset sosiaalityön lisäopinnot voisi suorittaa sosionomitutkinnon aikana. Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiaalityön tutkinto-ohjelma ja Satakunnan ammattikorkeakoulu hakivat kehittämistyöhön hankerahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) alkuvuodesta 2023.

Satakunnassa on käytössä Satainno-nettisivusto. Sen tavoite on olla sosiaali- ja terveysalaan keskittyvä digialusta, joka jakaa tietoa tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä alueella järjestettävistä koulutuksista. Satainno-sivustoa ollaan kehittämässä, jotta se palvelisi paremmin alueen toimijoita muun muassa jatkuvan oppimisen palvelujen näkökulmasta.

Osaamisen kehittämistarpeet jatkuvan oppimisen koulutuksissa

Kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian mukaan jatkuvan oppimisen tarjonnan tulisi uudistua ketterästi – osaamisen keittämistarpeiden perusteella (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). LISKO-hanke järjesti 18. syyskuuta 2023 työpajan, johon osallistui sekä työelämätahojen että korkeakoulujen sosiaalialan edustajia. Työpajaan osallistui noin 25 ammattilaista, ja sitä edelsi ennakkokysely. Sekä työpajassa että ennakkokyselyssä selvitettiin jatkuvan oppimisen tarpeita sosiaalialan korkeakoulutettujen näkökulmasta.

Sosiaalialan korkeakoulutetut ovat aktiivisia kehittämään osaamistaan (Lindgren & Manssila, 2022). Jatkuvan oppimisen tarpeiden selvittäminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska sosiaaliala on työkenttänä laaja. Lienee luonnollista, että alan ammattilaiset ja kouluttajat tarkastelevat jatkuvan oppimisen tarpeita oman työkenttänsä tai opetusalueensa näkökulmasta. Taulukkoon 1 on koottu LISKO-hankkeen työpajassa ja ennakkokyselyssä ilmenneet jatkuvan oppimisen tarpeet. Tarpeiden kuvaus on moniulotteista. Vastaava on tullut esiin myös aikaisemmissa kartoituksissa (esim. Helminen, 2021).

Taulukko 1. Sosiaalialan korkeakoulutettujen jatkuvan oppimisen koulutusten sisältöjen kehittämistarpeet.

Taulukko sosiaalialan korkeakoulutettujen jatkuvan oppimisen koulutusten sisältöjen kehittämistarpeista.

LISKO-hankkeen työpajassa ja ennakkokyselyssä ilmenneisiin jatkuvan oppimisen tarpeisiin (taulukko 1) löytyy suurelta osin vastineita muun muassa avoimien ammattikorkeakoulujen ja avointen yliopistojen sekä korkeakoulujen ammatillisesta täydennyskoulutustarjonnasta. Koulutuksista kiinnostuneen näkökulmasta yhden pulman voi muodostaa se, että jatkuvan oppimisen koulutukset löytyvät tällä hetkellä suurelta osin korkeakoulujen omilta nettisivustoilta, jolloin kokonaisuus voi näyttäytyä esimerkiksi sosiaalialan ammattilaiselle hajanaisena. Toiseksi pulmaksi voi koitua se, miten jatkuvan oppimisen koulutuksesta kiinnostunut onnistuu kestävällä tavalla yhdistämään yksityis- ja perhe-elämän, vaativan työelämän, koulutukseen osallistumisen ja vapaa-ajan harrastukset (esim. Lehikoski ym., 2023).

Jatkuvan oppimisen kehittämistä jatketaan

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjonta on laajaa ja monipuolista Satakunnassa. Jatkuvan oppimisen koulutusten digitaalisten toteutustapojen yleistymisen myötä koulutukset ovat saavutettavissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kehittämistyötä tehdään paitsi Satakunnassa myös kansallisesti. Digivisio 2030 -hankkeen avulla mahdollisuudet löytää ja vertailla jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa tulevat paranemaan.

Vastikään tehdyssä Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusten arviointiraportissa on mittava listaus jatkuvan oppimisen koulutusten kehittämisehdotuksia. Niiden mukaan korkeakoulujen tulee muun muassa kartoittaa yhdessä palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa, millaisiin osaamistarpeisiin esimeriksi täydennyskoulutustarjonta tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) ei vastaa ja miten koulutustarjontaa tulee kehittää. (Konkola ym., 2021, s. 106–114, s. 127–128.)

Satakunnassa sosiaalialan korkeakoulutusta järjestävien tahojen ja Satakunnan hyvinvointialueen toimijat ovat keskustelleet jatkuvan oppimisen tarpeista. Keskustelua jatketaan 25. tammikuuta 2024 järjestettävässä yhteiskokouksessa. Jatkuvan oppimisen kehittämistarpeiden jäsentämisen järjestelmällisyyden odotetaan vahvistuvan, kun Satakunnassa käynnistyy myös tammikuussa 2024 sosiaalialan korkeakoulutuksen neuvottelukunnan toiminta korkeakoulujen ja työelämätahojen yhteistyönä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalveluja tarvitaan sekä ammatillisen osaamisen ajantasaistamiseen että laajempaan jatkuvaan kehittämiseen.

Lähteet

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Jatkuva oppiminen. Saatavilla 27.11.2023 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/urasuunnittelu/jatkuva-oppiminen/

Helminen, J. (2021). Jatkuvan oppimisen koulutukset ja osaamisen kehittämistarpeet sosiaalialalla. (Diak Työelämä 23). Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-384-1

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M., & Väätäinen, H. (2021). Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. (Julkaisut 14:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Saatavilla 27.11.2023 https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1421.pdf

L 817/2015. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Lehikoski, A., Lehtonen, M., Miettinen, N., Roiha, E., & Helminen, J. (31.10.2023). Onko perheen, työelämän ja päätoimisen opiskelun yhteensovittamisessa järkeä? Dialogi. Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231010139490

Lindgren, L., & Manssila, J. (2022). Jatkuva oppiminen sosiaalialalla 2021. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammatillisen osaamisen kehittämisen tavat, toteutuminen ja tarpeet vuosina 2019–2021. Talentia. Saatavilla https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2021/12/Jatkuva-oppiminen-sosiaalialalla-2021.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jatkuva oppiminen. Saatavilla 27.11.2023 https://okm.fi/jatkuva-oppiminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022). Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. (Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030.) Saatavilla https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf/22fd6ebf-1a3a-cdf3-b14d-4aa32bf2aaf0/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf?t=1670567296866

Porin yliopistokeskus. LISKO – satakuntalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen yhteishanke. Saatavilla 27.11.2023 https://ucpori.fi/lisko/

Satakunnan ELY-keskus (8.11.2022). Satakuntaan on perustettu jatkuvan oppimisen verkosto. Saatavilla https://www.sttinfo.fi/tiedote/69956546/satakuntaan-on-perustettu-jatkuvan-oppimisen-verkosto?publisherId=69817886

Satakuntaliitto. Jatkuva oppiminen. Saatavilla 27.11.2023 https://satakunta.fi/yhteistyo-ja-vaikuttaminen/satakunnan-kasvun-karjet/jatkuva-oppiminen/

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Jatkuvan oppimisen palvelujen yhteystiedot. Saatavilla 27.11.2023 https://www.samk.fi/opiskelu/taydennys-ja-erikoistumiskoulutukset/koulutuspalveluiden-yhteystiedot/

Tampereen korkeakouluyhteisö. Avoin yliopisto. Saatavilla 27.11.2023 https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto?gclid=EAIaIQobChMI57Dsn4rSggMVFNqyCh3sEQxiEAAYASAAEgJ8f_D_BwE

Tampereen korkeakouluyhteisö. Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut. Saatavilla 27.11.2023 https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tree-jatkuvan-oppimisen-palvelut

Turun yliopisto. (i.a.-a). Avoin yliopisto-opetus. Saatavilla 27.11.2023 https://www.utu.fi/fi/avoin-yliopisto-opetus

Turun yliopisto. Jatkuva oppiminen – kehitä osaamistasi! Saatavilla 27.11.2023 https://www.utu.fi/fi/jatkuva-oppiminen

Valtioneuvosto (2023a). Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke. Loppuraportti. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:15). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-958-8

Valtioneuvosto (2023b). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173043

LISKO-hanke

  • Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hanke toteutetaan Satakuntaliiton avustuksella.
  • Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023–31.12.2024.
  • Hanketta koordinoi Porin yliopistokeskus. Muut hankkeen toteuttajat ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.
  • Hankkeen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä osaamistason nostaminen Satakunnassa kehittämällä korkeakoulujen yhteistyötä.

Lisko-hankkeen juttusarjassa ilmestynet julkaisut