TKI-toiminnan nykyisyys ja tulevaisuus: laurealaisten ajatuksia ja pohdintoja TKI-työstä vuonna 2023

Teksti | Pia Saari

Laurean digi- ja YAMK-yksikön (D) toimintatapoihin on muutaman vuoden ajan kuulunut ns. tulevaisuusryhmä. Sen tavoitteena on ollut haastaa osallistujat pohtimaan säännöllisesti tärkeitä Laureaa ja sen tulevaisuutta koskevia kysymyksiä. Kaikille yksikön jäsenille avoin tulevaisuusryhmä kokoontui 2.5.2023 keskustelemaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnasta (TKI).

kuvituskuva.
Sebastien Bonneval / Unsplash

Etänä pidettyyn tilaisuuteen saapui 30 osallistujaa, jotka pääsivät Learning Cafe -tyylillä käsittelemään TKI-toimintaa. Ydinkysymyksiä olivat: Miten kasvattaa ulkoista TKI-rahoitusta? Miten ottaa työelämän tarpeet huomioon? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyy julkaisutoiminnan laadun ja määrän kasvattamiseen? Ryhmä pohti teemoja avoimesti ja aktiivisesti keskustellen laatimalla samalla mm. SWOT- ja PESTE-analyysit. Laurean TKI-toiminnan nykyisyys ja tulevaisuus nähtiin varsin kirkkaina, koska TKI-työllä koettiin olevan merkitystä ja tarvetta yhteiskunnallisten haasteiden ratkomisessa. Lisäksi Laurea on menestynyt viime vuosina aiempaa paremmin TKI-kilpailussa, minkä nähtiin ilmentävän ennen kaikkea henkilökunnan osaamista ja innostuneisuutta.

Ulkoisen TKI-rahoituksen kasvattaminen

Ulkoinen TKI-rahoitus on AMKeille monelle tavalla tärkeää. Lisäresurssien avulla tehdään vaikuttavaa soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, mikä osaltaan edistää opettajien ja opiskelijoiden oppimista sekä alueellista kehittämistyötä. Siksi ulkoista TKI-rahoitusta on pyritty kasvattamaan eri rahoitusinstrumenttien avulla. AMKien yhteenlaskettu ulkoisen TKI-rahoituksen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2015–2021 aikana. TKI-toiminnan suurin ulkoinen rahoituslähde Suomessa, hieman alle puolen osuudella, ovat rakennerahastot, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). (Maxenius 2023)

Ryhmä tunnisti Laureassa tekijöitä, jotka vaikuttavat ulkoisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen liittyen SWOT-analyysin (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) avulla. Taulukossa 1 on esitetty päähavainnot keskusteluista. Laurean vahvuuksiksi tunnistettiin mm. motivoitunut henkilöstö ja sijainti Uudellamaalla, missä TKI-panostukset ovat muuta maata suuremmat, vaikka kilpailukin on kovaa. Työn merkityksellisyys puhututti osallistujia, sillä TKI-työhön motivoi ennen kaikkea vaikuttavuus eikä raha.

taulukon keskeinen sisältö avattu tekstissä.
Taulukko 1. SWOT-analyysi eli tunnistetut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat ulkoisen TKI-rahoituksen kasvattamiseen liittyen Laureassa. (Saari 2023)

Työelämän tarpeiden huomioon ottaminen ja Laurean TKI

Arenen selvityksen mukaan AMKit vastaavat yleisesti hyvin työ- ja elinkeinoelämän TKI-tarpeisiin. Laajan kysyntätutkimuksen, johon vastasi työtekijäjärjestöjä, maakuntaliittoja, työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjä, erityisesti yrityspäättäjiä, kuntia ja sairaanhoitopiirejä, mukaan vastaajien tyytyväisyys oli hyvää, keskiarvon ollessa 3,7/5. (Maxenius 2023)

Laurealaisten keskuudessa kokemus työelämän tarpeiden huomioon ottamisesta TKI-asioissa oli pääsääntöisesti myönteinen. Yleisesti nähtiin tärkeänä, että Laurea – työelämään jo vahvasti integroituneena AMKina – tekisi vielä enemmän TKI-työtä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä nähtiin kaksi: YAMK-opiskelijat ja avainkumppanuusyhteistyö. Työpajaan osallistujien mielestä erityisesti YAMK-opiskelijoiden ja heidän työpaikkojensa hyödyntämisessä on potentiaalia, sillä työssä olevat YAMK-opiskelijat voivat viedä ’vaikutteita’ työorganisaatioonsa. Toinen jo lähellä oleva yhteistyöryhmä ovat avainkumppanit. Heilläkin on TKI-tarpeita, joita voitaisiin kuunnella vielä enemmän. Laurean tulisi jatkuvasti tiedostaa, mitä organisaatiot ympärillä tarvitsevat.

Haasteeksi koettiin se, että vaikka TKI-toiminta Laureassa on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja olemme siinä paljon kehittyneet, se ei ole yrityksille vielä kovin tuttua. Jotta tietoisuus siitä kasvaisi entisestään, tulisi aktiivisesti avata mahdollisuuksia yhteistyöhön ja fasilitoida organisaatioiden osallistumista yhteistyöhön. Erilainen ’kellotaajuus’ (opetuksen vuosisykli, yritysten kvartaalit ja TKI-hankkeiden vuosien aikajänteet) toiminnassa tulisi myös huomioida.

Julkaisujen määrä ja laatu

Julkaisut ovat vakiinnuttaneet asemansa tärkeänä viestinnän muotona lähes kaikilla tieteenaloilla. Julkaiseminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt ammattikorkeakouluissakin huimasti, reilusta 4000:sta yli 11 000 kappaleen (Kuva 1). AMKien julkaisut painottuvat suurelle yleisöille suunnattuihin julkaisuihin ja ammattiyhteisöille suunnattuihin julkaisuihin. Samaan aikaan vertaisarvioitujen artikkelien määrä on kasvanut, joskaan ei aivan samassa suhteessa.

kuvan keskeinen sisältö avattu tekstissä.
Kuva 1. Julkaisut ammattikorkeakouluissa vuosina 2013–2022. Lähde: Vipunen.

Julkaisuiden määrän kasvu herättää kysymyksen siitä, miten toimintaympäristö on muokannut ja tulee edelleen vaikuttamaan niiden määrään ja laatuun tulevaisuudessa. AMKien rahoitusmallilla on merkittävä vaikutus myös niiden julkaisutoimintaan.

Ryhmä tunnisti PESTE-analyysin (poliittinen, ekonominen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen) avulla kehittäviä asioita ja mahdollisuuksia Laurean julkaisutoiminnan määrään ja kasvuun liittyen (Taulukko 2). Panostaminen laatuun (vertaisarvioidut julkaisut) nähtiin organisaation strategisena valintana, sillä tällä hetkellä rahoitusmalli ei suoraan kannusta niiden tekemiseen. Toisaalta tekoälyn hyödyntäminen nähtiin meneillään olevana teknologisena murroksena, jonka vaikutuksia julkaisutoimintaan ei vielä täysin ymmärretä.

taulukon keskeinen sisältö avattu tekstissä.
Taulukko 2. PESTE-analyysi julkaisutoiminnan määrään ja kasvuun liittyen. Tunnistettuja kehitettäviä asioita sekä mahdollisuuksia eri näkökulmista, joita ovat poliittinen, ekonominen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen/eettinen. (Ahonen & Saari 2023)

Yhteenveto

Tulevaisuusryhmä, joka pohti TKI:n tulevaisuutta pidemmällä aikajänteellä, näki TKI:n tulevaisuuden Laurean osalta varsin myönteisenä. Laurean osaaminen ja viime vuosina tapahtunut voimakas kasvu ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä osoittavat, että meillä on vahvaa osaamista ja innostusta tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ajurit ja tarve yhteiskunnassa tukevat nyt TKI:n kasvua yleisesti. TKI-työtä tekeville yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeässä roolissa ja siksi pelkkä ulkoisen rahoituksen kasvattaminen ei itsessään ole motivoiva tavoite. Vaikuttavuuteen toivottiin kehitettävän arviointikriteerejä, joilla edistymistä voisi helpommin seurata.

Elinkeinoelämän kanssa Laurea tekee jo paljon arvokasta työtä: onhan tutkinto-opiskelijoilla työelämän tarpeista tulevat toimeksiannot, kuten projektit ja kehittämistehtävät, keskeisessä osassa opiskelussaan. Toimintamallin toivottiin kehittyvän suuntaan, joka lähtisi entistä enemmän yritysten tarpeista TKI-työlle. Mahdollisuuksia lisätä yritysyhteistyötä uumoiltiin löytyvän YAMK-opiskelijoiden ja avainkumppanien kautta.

Julkaisuiden osalta ryhmä totesi, että AMKeja ohjaava rahoitusmalli ei tällä hetkellä riittävästi kannusta suoraan laadun (vertaisarvioidut julkaisut) parantamiseen. Toisaalta soveltava tutkimus vaativissa projekteissa kiinnostaa monia, ja osaamista ja kokemustakin löytyy. Laatuun panostaminen on strateginen valinta, joka ohjaa myös rahoitusinstrumenttivalintoja. Tekoälyn voimallinen tuleminen viimeisen puolen vuoden aikana (ChatGPT) vaikuttaa myös julkaisutoimintaan, eikä sen vaikutuksia tunneta vielä.

Lähteet ja kirjallisuus:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051644682

Jaa sivu