Siirry sisältöön
Tietokone ja viivoja ympärillä, piirroskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Cancel-kulttuurista ja sanojen merkityksellisyydestä

Mitä cancel-kulttuuri tarkoittaa? Miksi tiettyjen sanojen käyttö muodostuu rasistiseksi ja miksi tiettyjen sanojen rasistiset juuret ovat syytä ottaa huomioon arkisessakin kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa?

Globaalin ja paikallisen yhteen kietoutuminen ja erityisesti internet vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten ilmiöt rantautuvat Suomeen ja miten ne saavat kasvualustan suomalaisessa keskustelussa ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen välillä.  Pohdimme tässä blogissa cancel-kulttuuria sekä

viime vuosina paljon keskustelua herättänyttä n-sanan käyttöä julkisessa keskustelussa. Pohdimme n-sanan alkuperää ja historiaa lyhyesti, sekä sitä miten keskustelu on rantautunut Suomeen.

Cancel-kulttuurin kahdenlaiset ulottuvuudet

Cancel-kulttuuri on verrattain uusi ilmiö, mutta se on sosiaalisen median aikakautena tullut tutummaksi. Cancel-kulttuuri on käsitteenä kompleksinen, koska sillä on kaksi puolta. Cancel-kulttuuri on eräänlaista internet-aktivismia, jonka tavoitteena on usein eristää julkisuudesta ihminen, joka esittää esimerkiksi vähemmistöjä halventavia tai väheksyviä mielipiteitä tai kannanottoja. Tästä seuraa se, että ihmistä ei enää mainita tai tueta eli hänet niin sanotusti ”canceloidaan” eli ”perutaan”.

Ilmiöllä on myös negatiivinen kaiku. Se on nähty keinona mustamaalata tai tuhota ihmisen elämä tai ura huolimattomasti muotoillun mielipiteen takia. Cancel-kulttuuri pitää sisällään myös tietoisen toiminnan: ei anneta enää näkyvyyttä tai tueta ihmistä, aatetta tai yritystä, joka toimii eettisesti väärin. Cancel-kulttuuri voidaankin määritellä internet- ja sosiaalisen median ajan boikotoinniksi.

Esimerkkinä n-sana

N-sanaa pidetään laajasti ja yleisesti rasistisena ilmaisuna. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on yleisesti tiedossa, ettei sanaa käytetä edes esimerkkinä. (Ks. esim. Rastas, 2007.)

Taannoin paljon huomiota herätti suorassa Ylen televisiolähetyksessä käyty keskustelu, jossa kahdenlaista mielipidettä edustavat vaikuttajat ajautuivat kiivaaseen väittelyyn cancel-kulttuurista. Toimittaja Renaz Ebrahimin ja avaruustieteilijä Esko Valtaojan välisessä keskustelussa ei löytynyt yhteisiä keinoja edistää tasa-arvoa, koska Valtaoja ei ymmärtänyt miksei n-sanaa ole ok sanoa vaikka ”tarkoitus olisi hyvä”. Toimittaja Ebrahim totesi ”ettei keskustelu enää tapahtunut turvallisessa tilassa”.

Sanan juurilla

N-sanan juuret liittyvät latinankieliseen sanaan: nigre, joka tarkoittaa mustaa. Myöhemmin englannin kielessä negro syntyi tarkoittamaan mustaa ihmistä ja tästä sanasta on johdettu n-sana. Huolimatta sen alkuperästä, sanan tarkoituksen merkitys on halventava.

Ajan saatossa rasistiset haukkumasanat eli niin sanotut rodullistetut ”slurrit”  ovat vahingoittaneet monia etnisiä ryhmiä.

Ajan saatossa rasistiset haukkumasanat eli niin sanotut rodullistetut ”slurrit”  ovat vahingoittaneet monia etnisiä ryhmiä. Esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset tummaihoiset ihmiset ovat joutuneet monien rasististen haukkumasanojen kohteeksi. Moni näistä slurreista (esimerkiksi coon, tom, savage tai pickaninny) esitettiin pseudotieteen nimissä oikeina totuuksina kirjallisuudessa sekä mediassa ja ne loivat negatiivisia stereotypioita afroamerikkalaisista ihmisistä. N-sana pitää sisällään vainoa, vihaa ja inhoa afroamerikkalaisia kohtaan. Sanaa käytettiin ihmisryhmän poissulkemiseen ja se oli sanallinen oikeutus syrjinnälle.

Suomalainen konteksti

Suomessakin n-sana oli pitkään neutraalissa käytössä, koska muuta sanaa ei ollut – tilanne muuttui 1950-luvulla Yhdysvalloissa tummaihoisten kansalaisoikeusliikkeen toiminnan myötä. Englanninkielisen n-sanan käyttöä ryhdyttiin vähentämään, mikä näkyi viiveellä myös Suomessa. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan mukaan 1970-luvun alun tietosanakirjoissa ei vielä ollut mitään lisämainintaa n-sanan käytöstä, mutta 1970-luvun lopulla ilmestyneissä oli jo kommentti sanan halventavuudesta. (Grönros, 2014.)

Nykypäivänä Suomessa keskustellaan yhä laajemmassa merkityksessä tummaihoisten sekä rodullistettujen ihmisten asemasta ja myös representaatioita näkyy enemmän. Moninaisuus huomioidaan entistä paremmin esimerkiksi maahanmuuttoa tai muita yhteiskunnallisia keskusteluja käsittelevissä paneeleissa, joihin kutsutaan osallistujiksi myös muita kuin valkoisia cismiehiä tai -naisia. Cis kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu vastaavat hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Moninaisuuden vaatimus on lisääntynyt esimerkiksi Black Lives Matter -liikkeen aktiivisuuden myötä ympäri maailmaa.

N-sanan käytöllä on Suomessa omanlaisensa historia. Vaikeudet ymmärtää n-sanan negatiivisia juuria voi johtua muun muassa siitä, että vielä 1970-luvulla n-sana on ollut käytössä esimerkiksi Aapisessa sekä muissa oppimateriaaleissa ja lastenkirjoissa. Sanat eivät ole vain sanoja: niihin liittyä eri käyttösävyjä ja ne kantavat historiaansa mukanaan. Olisi tärkeää, että itse kukin meistä tunnistaisi tiettyjen sanojen merkitysten muutokset eikä käyttäisi sanaa, joka on yleisesti tunnistettu halventavaksi ja loukkaavaksi, vaikka se itsestä tuntuisikin neutraalilta.

Lähteet

Grönros, E.-R. (2014). Kielitoimiston sanakirja verkkoon. Kielikello (4) 2014. https://www.kielikello.fi/-/kielitoimiston-sanakirja-verkkoon

Rastas, A. (2007). Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikka. Teoksessa J. Kuortti, M. Lehtonen & O. Löytty (toim.) Kolonialismin jäljet: keskustat, periferiat ja Suomi. Gaudeamus.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329527