Kiertotalouden liiketoimintamallit ThesisHack synnytti uutta tutkimustietoa, miten yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissa

Teksti | Kati Tawast

Laurea-ammattikorkeakoulun syksyllä 2022 järjestetyssä Kiertotalouden liiketoimintamallit Thesishackissä saatiin uutta tutkimustietoa, miten yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissa. Haasteeksi kiertotaloudelle nousi esiin asenteisiin syvälle juurtunut kuluttajien tapa ostaa ja kuluttaa (lineaarinen talousmalli). Olennaisin tekijä, joka ohjaa yritystä kiertotalouden suuntaan ja suosimaan kiertotalouden liiketoimintamalleja, oli yrityksen strategia.

kuvituskuva.
Kuva: Fahim Muntashir / Unsplash

Kiertotalouden liiketoimintamallit ThesisHack

Kiertotalouden liiketoimintamallit ThesisHackissä teki opinnäytetyönsä viisi Laurean tradenomiopiskelijaa. Ryhmää ohjasi Kati Tawast, joka on palvelumuotoilun lehtori ja koulutettu avoimen innovaation ekosysteemifasilitaattori. Hänellä on myös sertifikaatti Cambridgen yliopistosta kiertotaloudesta ja kestävän kasvun strategioista.

Kiertotalouden liiketoimintamallit ThesisHack järjestettiin syksyllä 2022. Kaikkien ryhmässä opinnäytetyötään tekevien yhteinen tutkimuskysymys oli: Miten ja miksi yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissa?  Tätä tutkimuskysymystä yksittäinen opinnäytetyöntekijä tutki yhdestä valitsemastaan näkökulmasta:

  1. Organisaatio ja kulttuuri
  2. Toiminnot ja innovaatiot
  3. Kiertotalousekosysteemi

Opinnäytetyöt tehtiin Circular Economy Goes East and West –hankkeen toimeksiannosta. Circular Economy Goes East and West -hankkeen tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kiertotalousvalmiuksia Uudellamaalla.

Tehdyissä opinnäytetöissä haastateltiin Laurea-ammattikorkeakoulun avainkumppaniyrityksiä ja heidän työntekijöitään liiketoiminnan kehityksestä, HR:stä ja markkinoinnista. Tämän lisäksi haastateltiin muutamia pk-yrityksiä.

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia

Nußholzin (2017) mukaan kiertotalouden liiketoimintamalli määrittelee millä tavalla yritys luo, tuottaa ja toimittaa arvoa resurssitehokkaalla arvonluonnin logiikalla. Tavoitteena on pidentää tuotteiden ja osien käyttöikää (esim. pitkäikäisyys, korjaus, uudelleenvalmistus) ja sulkea materiaalikierrot.
Kiertotalouden liiketoimintamalleja on viisi (Kuva 1.) ja ne on esitelty tässä lyhyesti:

1. Kiertävät raaka-aineet -liiketoimintamalli

Kiertävät raaka-aineet –liiketoimintamallissa kyse on arvoketjun lineaaristen ja kierrätykseen kelpaamattomien raaka-aineiden korvaamisesta kiertotalouden mukaisilla raaka-aineilla. Tämä onnistuu materiaalivalintojen ja suunnittelun avulla.

Kiertävät raaka-aineet -liiketoimintamalli on perusta muille kiertotalouden liiketoimintamalleille. Malli keskittyy materiaaleihin, joista tuote valmistetaan ja tapoihin, joilla tuote suunnitellaan ja valmistetaan. Lisäksi malliin sisältyy myös energian käyttö. Tyypillisesti mallia käyttävät esimerkiksi yritykset, jotka valmistavat tuotteensa kierrätetyistä tai uusiutuvista materiaaleista tai uusiutuvan energian tuottajat. (Sitra & Deloitte 2022)

2. Jakamisalustat

Jakamisalustat lisäävät tuotteiden käyttöastetta ja täten edistävät resurssien tehokasta käyttöä. Ne ovat digitaalisia markkinapaikkoja, jotka tuovat tuotteita ja palveluja yhä useamman saataville.

Jakamisalustana toimiva yritys tekee resurssien jakamisesta helppoa alustan käyttäjille. Tämä voi tarkoittaa uudelleenmyyntiä, vuokrausta, lahjoituksia tai lainauspalveluja. Jakamispalvelut perustuvat usein digitaalisiin teknologioihin, jotka yhdistävät resurssin kysynnän ja tarjonnan. Jakamisalustat ovat avainasemassa jakamistalouden mahdollistamisessa. Yksinkertainen esimerkki jakamisalustasta on vertaisvuokrauspalvelu. Jos jotain hyödykettä, kuten autoa tai venettä, käytetään vain harvoin, omistaja voi tarjota hyödykettä muiden käytettäväksi alustan avulla. Muut käyttäjät maksavat käytöstä ja alustaa pyörittävä yritys perii usein käyttömaksuna tietyn prosenttiosuuden maksusta. Kuluttajille resursseja välittävät jakamisalustat huolehtivat usein vakuutuksista, jolloin kynnys laittaa tavara jakoon on pienempi. (Sitra & Deloitte 2022).

3. Tuote palveluna

Liiketoimintamallissa asiakkaille tarjotaan toivottua lopputulosta tuotteiden sijaan. Tuote palveluna -malli kannustaa kasvattamaan tuottavuutta koko tuotteen elinkaaren aikana.

Tuote palveluna -liiketoimintamallissa yritys tarjoaa asiakkaalleen tuotteen käyttöoikeutta tuotteen myymisen sijaan. Asiakas maksaa lopputuloksesta ja tuotteen omistajuus säilyy palvelun tarjoajalla. Maksu voi olla esimerkiksi tilausmaksu tai käyttökohtainen maksu. Malli tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden saada käyttöön tarvitsemansa tuotteen ilman tarvetta huolehtia esimerkiksi huollosta tai varastoinnista. (Sitra & Deloitte 2022).

4. Elinkaaren pidentäminen

Elinkaaren pidentäminen tarkoittaa, että tuotteet pysyvät käytössä pidempään esimerkiksi korjaamisen ja kunnostamisen keinoin ja että niistä ei luovuta ennenaikaisesti. Tämä lisää kestävää resurssien käyttöä ja resurssien tuottavuutta.

Elinkaaren pidentäminen -liiketoimintamallissa tuotteiden elinkaarta pidennetään käyttämällä ratkaisuja, jotka tukevat tuotteen käyttöä alkuperäisessä muodossaan mahdollisimman pitkään. Tämä voi tarkoittaa huolto-, korjaus-ja kunnostuspalvelujen tarjoamista asiakkaille, tai käytettyjen tavaroiden kunnostamista ja uudelleenjakelua. (Sitra & Deloitte 2022).

5. Resurssien talteenotto

Resurssien talteenotto tarkoittaa elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräystä ja uudelleenhyödyntämistä. Tässä liiketoimintamallissa otetaan talteen tuotteiden ja raaka-aineiden sisältämä arvo, joka menisi muuten hukkaan.

Resurssien talteenotto on liiketoimintamalli, joka luo arvoa jätevirroista. Yksinkertaisimmillaan se on perinteisen jätehuollon laajentamista: esimerkiksi muovijätteen keräämistä ja sen hyödyntämistä arvokkaana raaka-aineena uusiin käyttötarkoituksiin. (Sitra & Deloitte 2022).

kuvion sisältö on avattu tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 1. Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia (Sitra, Teknologiateollisuus & Accenture 2015).

Kiertotalouden haasteet

kuvion sisältö on avattu kappaleen tekstissä.
Kuva 2. Kiertotalouden haasteet (Nisonen 2022).

Haasteeksi kiertotaloudelle Nisosen opinnäytetyö (2022) (Kuva 2.) nostaa esiin asenteisiin syvälle juurtuneen kuluttajien tavan ostaa ja kuluttaa (lineaarinen talousmalli). Jos kiertotalouden liiketoimintamallille ei ole markkinoita, ei sitä voida toteuttaa.

Haastatteluissa nousi esiin myös huoli inflaation vaikutuksista yritysten kiertotalouden investointikykyyn. Jos talouksilla ei ole varaa tai uskallusta kuluttaa, heikentää se luonnollisesti yritysten investointikykyä ja -halua.

Yhdeksi merkittäväksi haasteeksi nousee prosessien muuttaminen. Se on paitsi kallista, myös hidasta. Teknologia mahdollistaa jo tällä hetkellä moniakin kiertotalouteen liittyviä innovaatioita, mutta usean ongelmaksi nousee kannattavuus. Skaalaus on kallista ja toisaalta, jos markkinat eivät ole riittävät, se on myös kannattamatonta. (Nisonen 2022.)

Kiertotaloussiirtymää tukeva tekijät

kuvion sisältö on avattu kappaleen tekstissä.
Kuva 3. Kiertotaloussiirtymää tukevat tekijät (Nisonen 2022).

Nisosen opinnäytetyön (2022) (Kuva 3.) perusteella olennaisimmaksi tekijäksi, joka ohjaa yritystä kiertotalouden suuntaan ja suosimaan kiertotalouden liiketoimintamalleja, nousee yrityksen strategia.

Lainsäädännöllinen ohjaus on osa kiertotaloussiirtymää ja useissa haastatteluissa nousi esiin niin Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n säädösten kuin kansallisen lainsäädännön vaikutukset yritystoimintaan.

Tarvitaan paljon myös vapaaehtoisuutta ja yrityksestä lähtöisin olevaa halua toimia ympäristön kannalta kestävästi.

Suurten yritysten rinnalle tarvitaan myös ketteriä pieniä yrityksiä, joilla on kykyä tarjota innovaatioita suurten yritysten hyödynnettäväksi. Suuret yritykset puolestaan voisivat tarjota pienemmille yrityksille vastineeksi resursseja sekä valmiin markkinan. (Nisonen 2022.)

PK-yrityksen askeleet kohti kiertotalouden ekosysteemejä

Myös Maria Talari työskenteli Kiertotalouden liiketoimintamallit ThesisHack ryhmässä. Hän kehitti opinnäytetyössään mallin pk-yrityksen askeleista kohti kiertotalouden ekosysteemejä. Kehitysehdotus koskee pk-yritysten potentiaalin hyödyntämistä isompien yritysten toimintaketjuissa. Pk-yritykset voisivat toimia testialustoina, sillä ne tuntevat asiakkaansa parhaiten. Ne tarvitsevat kuitenkin ekosysteemin ympärilleen, joka tukee pilotointeja ja kokeiluja. Pk-yritysten on vaikea yksin lähteä rakentamaan ekosysteemiä, joten opinnäytetyön tuloksena on tehty posteri (Kuva 4.) ”Pk-yrityksen askeleet kohti kiertotalouden ekosysteemejä”. Posterin tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan omat vahvuutensa ja sen hyödyn, jonka yritykset ketteryytensä ja asiakkaidensa kanssa tuovat ekosysteemille.  Posterin on myös tarkoitus auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan omiin tarpeisiinsa oikeat ekosysteemit, sekä löytämään ne tahot, joihin olla yhteydessä. (Talari 2022.)

kuvion sisältö avattu kappaleessa.
Kuva 4. Pk-yrityksen askeleet kohti kiertotalouden ekosysteemejä (Talari 2022).

Johtopäätökset

Kiertotalouden liiketoimintamallit Thesishackissä saatiin uutta tutkimustietoa, miten ja miksi yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissa. Tehdyissä opinnäytetöissä nousi esiin kiertotalouden haasteita ja toisaalta kiertotaloussiirtymää tukevia tekijöitä. Tätä tutkimustietoa on jo hyödynnetty ja jaettu yrityksille mm.  Circular Economy Goes East and West -hankkeen järjestämässä yritystilaisuudessa. Opinnäytetyöt tullaan myös julkaisemaan Circular Economy Goes East and West -hankesivuilla, jolloin ne ovat avoimesti kaikkien saatavilla ja tukevat näin yritysten kiertotaloussiirtymää ja kiertotalousekosysteemien rakentumista Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Kati Tawast, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kiertotalouden liiketoimintamallit ThesisHack -ryhmän ohjaaja
kati.tawast@laurea.fi

Tutustu Kiertotalouden liiketoimintamallit #ThesisHackin opinnäytetöihin tästä:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022228276

Jaa sivu