Kohtaamistaiteen perusteiden intensiiviopinnot keväällä 2022 innostivat opiskelijoita jatkamaan Kohtaamistaiteen ohjaajaopintoihin. Mutta miksi? Opiskelijat tunnistivat, että opinnot täydensivät heidän ammatillista identiteettiään. Samalla he kokivat saaneensa menetelmällistä vahvistusta asiakasryhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Kohtaamistaide® sopii ja sitä levitetään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla vanhustyöhön, lastensuojeluun, kehitysvammahuoltoon ja mielenterveystyöhön.

Kohtaamistaide® perustuu Clinical Art-taidemenetelmään, joka japanilaisen työryhmän mukaan aktivoi aivojen työskentelyä. Tämä onkin tärkeää asiakkaille, joiden voimavarat ovat syystä tai toisesta niukat. Kohtaamistaide® on ryhmässä tapahtuvaa taiteen tekemistä terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, jonka avulla pyritään kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja osallistumismahdollisuuksia lisäämällä ja osallistumiskynnystä madaltamalla. Kohtaamistaide® mahdollistaa yhdenvertaisten kulttuuritoimintapalvelujen tarjontaa vahvistamalla osallisuutta, lisäämällä yhteisöllisyyttä ja tukemalla toimintakykyä. Sen avulla voidaan edistää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ryhmään osallistujien hyvinvointia ja terveyttä. Päämääränä on, että osallistujat voivat vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta omasta terveydestään, toiminnastaan ja hyvinvoinnistaan. Yhteisen toimimisen ja reflektoinnin kautta osallistujien tietoisuus omasta ja sosiaalisesta tilanteesta selkeytyy ja itsenäinen kyky toimia kehittyy. Kohtaamistaide® on syntynyt taidepainotteisten työmenetelmien täydennyskoulutuksen tarpeesta ja niistä myönteisistä kohtaamisista, joita eri asiakasryhmissä kentällä on koettu. (Niiniö 2018.)

Taidetyöskentelyn rakenne tukee turvallista ja hyvinvoivaa toimintaympäristöä

Kohtaamistaide® on tavoitteellista ja strukturoitua ryhmämuotoista taidetoimintaa, jonka lähtökohtana on moniaistinen kuvataiteen tekemisen prosessi. Periaatteena on, että taiteen tekeminen kuuluu kaikille. Sen periaatteisiin kuuluvat vuorovaikutus, arvostus, tavoitteellisuus, moniaistisuus, havainnointi, toiminnan selkeä rakenne, valinnat, esteettisyys, yhteisön ensisijaisuus ennen yksilöä ja pyrkimys läsnäoloon. Taidetyöskentely noudattaa Pusan (2014) mukaan seuraavia vaiheita

• toimintaan virittäytyminen
• varsinainen taidetyöskentely
• valmiiden teosten katselu ja arvostus.

Käytännön toiminta alkaa tilojen valinnalla ja järjestelyillä. Työskentelytiloja voidaan valita useita, ja ne voidaan suunnitella visuaalisiksi asettamalla esille erilaisia materiaaleja, värejä ja muotoja monipuolisesti. Materiaalit ovat Kohtaamistaiteen yksi vaikuttavin elementti konkreettisten tehtävien ohella (Kohtamäki 2022). Osallistujat viritetään havainnoimaan rikasta virikeympäristöä ja kertomaan omia ajatuksiaan vapaasti liittyen materiaaleihin. Tavoitteena on herättää monet aistimme, kuten haju-, maku-, kuulo-, näkö- ja tuntoaistit ja näin lisätä osallistujien työskentelyhaluja (kuva 1). Virittäytymismahdollisuudet mahdollisuuksien mukaan musiikin, draaman, liikkeen ja sanallisen ilmaisun parissa ovat antoisia. (Ahava & Vuorio 2014.) Moniaistinen virittäytyminen herätti keskustelua kevään 2022 opiskelijoiden keskuudessa.

Opiskelijat pohtivat, että asiakas- ja koulutusryhmien ohjaamisessa on tärkeää pystyä huomioimaan tuoksuyliherkkyydet sekä ruoka-aineallergiat.

Taidetyöskentely aloitetaan esimerkiksi jostain havaitusta yksityiskohdasta (kuva 2). Materiaaleina käytetään laadukkaita, yksinkertaisia ja yleensä ekologisia kestävän kehityksen periaattein valmistettuja kierrätyspohjaisia arjen ja luonnon materiaaleja. Toiminta etenee vaiheittain, mikä kasvattaa luottamusta tekemiseen ja luo turvallisen ilmapiirin. Toimintaa ohjataan yllättävillä käänteillä, kuten erilaisten materiaalien yhdistämisellä, lahjan antamisella toiselle tai toiminnan rajaamisella. Kuunteleminen, keskittyminen ja ympäristön havainnointi ovat tärkeitä. Ohjaaja huolehtii työskentelyrauhasta ja osallistujien kannustamisesta havainnollistamalla materiaaleja, välineitä ja tekniikoita (kuva 3). Tekeminen onnistuu kaikilta vapaassa ja myönteisessä ympäristössä. Omat esteettiset valinnat antavat osallistujille voimaannuttavan kokemuksen. Työskentelyn vaiheita rytmittämällä voidaan säädellä toiminnan kestoa ja ajankäyttöä. Toiminta voi olla yksin-, pari- tai ryhmätyöskentelyä. (Leinonen & Koistinen 2014.) Taidetyöskentelyjen tavoitteita tuetaan virittäytymisen, materiaalien valinnan, työskentelytapojen ja tekniikoiden vaihtelemisen, omien valinnanmahdollisuuksien ja arvostuksen keinoin.

Vaiheittain ohjattu taidetyöskentely mahdollistaa taiteen tekemisen riippumatta osaamisesta ja taidetyöskentelytaustasta. Tämä saattaa pohdituttaa monia muun taidekoulutuksen saaneita, koska yleinen ajattelutapa luovasta taidetyöskentelystä pitää sisällään vapaan ja itsenäisen etenemisen haluamallaan tavalla.  Kohtaamistaiteen periaatteisiin kuuluva vaiheittainen ja yhdessä eteneminen on merkittävä osa työskentelyä ja se tukee kaikkien osallistumista aiemman kokemuksen puuttuessa (kuva 4).

Arvostuskierros seuraa prosessin viimeisimpänä vaiheena, jolloin taidetyöskentelyrupeama saa lopullisen muotonsa. Siinä osallistujat kuvaavat kokemustaan ja elämyksiään työskentelyn aikana ja havainnoivat kaikkien esillä olevia taidetöitä viivan ja pinnan, värin ja valon, aiheen ja teeman sekä sommittelun kautta (kuva 5). Voimaantuminen syntyy vuorovaikutuksellisen arvostamisen seurauksena (Cavén- Pöysä 2014). Toiminnan suunnitelmallinen rakenne ja tavoitteellisuus eheyttää lopussa osallistujien kokemusta.

Kohtaamistaiteen kolme perusajatusta

Kolme tärkeää japanilaista käsitettä bikagu, mitate ja kansei ohjaavat ja näkyvät Kohtaamistaiteen toiminnan järjestelyissä (Lund 2018). Bikagulla tarkoitetaan hyvinvoinnin tuottamista oman koskettavan kauniin toiminnan keinoin. Ohjaaja tukee osallistujien luovuutta rikastamalla toimintaa esteettisesti esimerkiksi antamalla useita moniaistisia materiaalivaihtoehtoja ja luontoelementtejä. Toiminnassa herätellään ideoita ja ohjataan empatiaan sitomalla mielikuvia toimintaan ja kannustamalla tunteiden ja kokemusten esiintuomiseen.

Mitate tarkoittaa hyvinvoinnin tuottamista toista arvostavan kohtaamisen keinoin. Tämä tarkoittaa ajan ja tilan antamista toisille, osallistujien huomioimista, kunnioittavaa puhetta ja huomatuksi tulemista. Prosessin reflektointiin kuuluu tavoitteiden reflektointi, keskittyminen kiinnostuksen kohteisiin, huomion kiinnittäminen näkyvään, onnistumisen kokemusten korostaminen, uusien ulottuvuuksien löytäminen, valintojen mahdollistaminen ja ilon tuominen yhteiseen jakamiseen.

Kansei tarkoittaa hyvinvoinnin tuottamista aistiperustaisen eettisen ja esteettisen päätöksenteon keinoin. Ohjaaja tukee ja neuvoo, vaalii yllätyksellisyyttä, tunnistaa ryhmän erityispiirteitä ja tukee ryhmän vuorovaikusta, havainnoi osallistujia ja ryhmän toimintamuotoja vastavuoroisesti, ja sovittaa yhteen erilaisia tiedon, taidon ja taiteen toimintamuotoja. Kannustamalla uusia ajatuksia ja uusien voimavarojen käyttöönottoa, ohjaaja laajentaa osallistujien kiinnostusta ja tukee itsenäisiä valintoja. Myönteisen ilmapiirin ylläpitäminen helpottaa osallistujien läsnäolon ja rentouden tunteiden ilmaantumista. (Lund 2018.)

Lopuksi

Kohtaamistaiteen laajana tavoitteena on yhteiskunnallinen kehittäminen, osallisuuden lisääminen, sosiaalisesti esteetön yhteiskunta ja kestävä kehitys. Laurea ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä projekteissa Kohtaamistaiteen menetelmiä on käytetty ryhmien ohjaamiseen, luovaan työskentelyyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Avoimia, maksuttomia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia Kohtaamistaiteen ryhmiä kannattaa perustaa yhteisöllisiin kohtaamispaikkoihin jo olemassa olevia ryhmiä hyödyntäen. Keskusteluissa opintojakson opiskelijoiden kanssa nousi esiin muun muassa Kohtaamistaidetyöskentelyn hyödyntäminen osana rikosseuraamusalaa esimerkiksi vankilatyössä.

Kohtaamistaiteen opiskelu rakentuu Laurea-ammattikorkeakoulussa kahdesta opintojaksosta (Kohtaamistaiteen perusteet, 5 op ja Kohtaamistaiteen ohjausosaaminen, 10 op), jotka minkä tahansa tutkinnon opiskelija voi valita tutkintoonsa täydentäviksi opinnoiksi. Nämä suorittamalla opiskelija saa Kohtaamistaiteen ohjaaja -nimikkeen. Opinnot ovat tarjolla myös maksullisessa täydennyskoulutuksessa. Laureassa on koulutettu kymmeniä Kohtaamistaiteen ohjaajia pääkaupunkiseudulla ja 15 kouluttajaa Suomessa. Laurealaiset kouluttajat levittävät ja juurruttavat koulutuksen avulla Kohtaamistaidetta Suomessa ja suunnittelevat yhdessä japanilaisen Tohoku Fukushi-yliopiston kehittäjäkumppaneiden kanssa Kohtaamistaiteen menetelmiä ja täydennyskoulutusta. Tässä artikkelissa esitettyihin taidetöihin on kysytty opiskelijoilta lupa.

Tämän artikkelin kirjoittajat Suvi ja Virpi ovat laurealaisia Kohtaamistaiteen kouluttajia ja ohjaajia. Työssään he laajentavat ja vahvistavat Kohtaamistaiteen näkökulmaa ja hyödyntämismahdollisuuksia eri aloilla kuten sosiaalialalla, kaupunkien asukasosallisuuden kehittämisessä, ikäihmisten parissa, varhaiskasvatuksessa ja opiskelijahyvinvoinnissa. He kehittävät digitaalisia mahdollisuuksia Kohtaamistaiteeseen ja ohjaavat Kohtaamistaiteen monialaisia opinnäytetöitä.

Lähteet:

• Ahava, R. & Vuorio, S. 2014. Virittäytyminen ryhmään ja taidetyöskentelyyn. Teoksessa Pusa T. (toim.) Kohtaamistaide – Käsikirja ohjaajalle. Hansaprint Oy: Helsinki, 44–47. Viitattu 3.10.2022. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle.
• Cavén-Pöysä, O. 2014. Arvostuksen osoittaminen. Teoksessa Pusa T. (toim.) Kohtaamistaide–Käsikirja ohjaajalle. Hansaprint Oy: Helsinki, 54–57. Viitattu 3.10.2022. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle.
• Kohtamäki, T. 2022. Kohtaamistaide® –kohtaamisia taiteen avulla. Kasvatus, 2, 195–199.
• Leinonen, A. & Koistinen K. 2014. Taidetyöskentelyn ohjaaminen. Teoksessa Pusa T. (toim.) Kohtaamistaide –Käsikirja ohjaajalle. Hansaprint Oy: Helsinki, 48–53. Viitattu 3.10.2022. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle.
• Lund, V. 2018. Koulutusmateriaalien koonti Kohtaamistaiteen kouluttajakoulutuksessa. Laurea-ammattikorkeakoulu. Vantaa.
• Niiniö, H. 2018. Opetusmateriaalit Kohtaamistaiteen ohjaaja- ja kouluttajakoulutuksesta. Laurea-ammattikorkeakoulu. Vantaa.
• Pusa, T. (toim.). 2014. Kohtaamistaide –Käsikirja ohjaajalle. Hansaprint Oy: Helsinki. Viitattu 3.10.2022. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle.