Osana Digitaalisten palveluiden tulevaisuus -opintojaksoa opiskelijaryhmät loivat henkilö- ja tavaraliikenteen tulevaisuuskuvia ja niihin perustuvia palveluita Smart Countryside Mobility (SCM) -hankkeelle. Onnistunut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen sekä opetuksen integraatio näkyi hyvinä tuloksina. Hankkeen yhteistyökumppanit innostuivat opiskelijoiden ennakkoluulottomista näkemyksistä liikenteen mahdollisista tulevaisuuksista ja potentiaalisista tulevaisuuden palveluista.

Smart Countryside Mobility -hanke kehittää haja-asutusalueiden tavara- ja henkilöliikennettä
Smart Countryside Mobility (SCM) on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama hanke, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueille uusia henkilöliikkumisen, materiaalivirtojen sekä pientavaralogistiikan palveluja ja konsepteja. Hankkeen tavoitteina on parantaa haja-asutusalueiden elinkelpoisuutta, saavutettavuutta ja palveluiden laatua sekä lieventää koronapandemian vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään liikkumispalveluiden ekosysteemiä, jossa on mukana esimerkiksi palveluiden tuottajia, käyttäjiä ja TKI-toimijoita. (Metropolia 2022.)

Hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat liikkumis- ja logistiikkapalveluita kehittävät yritykset sekä yritykset, joiden oman toiminnan kehittämiseen liittyy liikkumispalveluiden sekä saavutettavuuden ja logistiikan kehittäminen. Muita hankkeen kohderyhmiä ovat haja-asutusalueiden kunnalliset toimijat, jotka suunnittelevat ja kehittävät liikennepalveluita sekä kolmannen sektorin toimijat, jotka edistävät toiminnallaan saavutettavuutta ja liikkumispalveluiden laatua. Välillisenä kohderyhmänä ovat Uudenmaan asukkaat, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista parantuneena saavutettavuutena ja tehokkaampina liikkumis- ja pientavaralogistiikkapalveluina. (Metropolia 2022.)

Digitaalisten palveluiden tulevaisuus -opintojaksolla hahmotettiin tavara- ja henkilöliikenteen tulevaisuuksia

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden (TKI) integrointi opetukseen on yksi Laurean toiminnan kulmakivistä (Laurea 2019). Learning by Developing (LbD) hengessä opiskelijat pääsevät integraation kautta syventämään ja soveltamaan oppimaansa aidoissa toimeksiannoissa heterogeenisissä tiimeissä. LbD:n lopputuloksena opiskelijoilla on entistä paremmat työelämävalmiudet (Marstio 2019).

Digitaalisten palveluiden tulevaisuus -opintojakso on osa ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) koulutusohjelmaa Innovatiiviset digitaaliset palvelut. Opintojakson oppimistavoitteina on perehtyä tulevaisuudentutkimukseen sekä soveltaa ennakoinnin viitekehystä ja työkaluja kehitystehtävässä. SCM -hanke tarjosi jaksolle oivallisen kehitystehtävän, jossa opiskelijaryhmät loivat silmäyksiä tulevaisuuteen eli tulevaisuuskuvia henkilö- ja tavaraliikenteestä Suomessa vuonna 2042.

Geneerinen 3P-malli ennakoinnin viitekehyksenä

Opintojaksolla sovellettiin geneeristä Rohrbeckin ja Kumin (2018) 3P-ennakointimallia (Kuvio 1). Se jakaantuu kolmeen vaiheeseen: havainnointiin (Perceive: scanning), tulkintaan ja ennakointiin (Prospect: sensemaking ja futuring) sekä kokeiluun (Probe).

Havainnointivaiheessa opiskelijaryhmät etsivät signaaleja henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaympäristön muutoksista ja jaottelivat ne PESTE-taulukon (Kuvio 2) eri kategorioiden alle: poliittisiin (P), taloudellisiin (E), sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin (S), teknologisiin (T) tai ekologisiin (E) havaintoihin. Havainnointivaiheen tarkoitus oli laajentaa ymmärrystä aiheesta perehtyen laajakirjoisesti tutkimuskirjallisuudesta, aikakausilehdistä, sosiaalisesta mediasta tai omista havainnoista kumpuaviin syötteisiin.

Tulkintavaiheessa opiskelijaryhmät keskustelivat löydetyistä signaaleista, ryhmittelivät samansuuntaisia havaintoja sekä pohtivat, mistä laajemmista potentiaalisista muutosilmiöistä ne kertoivat. Tämän jälkeen he ennakoivat, miten mahdollinen muutosilmiö voisi kehittyä tulevaisuudessa ja mikä sen mahdollinen vaikutus olisi henkilö- ja tavaraliikenteelle Suomessa vuonna 2042. Tätä varten he asettivat muutosilmiöt nelikenttään (Impact-Probability Matrix), jossa toisella akselilla oli muutosilmiön toteutumisen todennäköisyys ja toisella muutosilmiön potentiaalinen vaikutus aiheelle (Kuvio 2).

Ennakointivaihe jatkui täyttämällä Datorin (2009) tulevaisuuden arkkityyppien nelikenttä (Kuvio 2) todennäköisyys-vaikutus -taulukon muutosilmiöillä. Tarkoitus oli muodostaa ilmiöistä mielenkiintoisia yhdistelmiä ristipölyttämällä taulukon oikean yläkulman korkean todennäköisyyden ja vaikutuksen megatrendejä (ks. enemmän megatrendeistä, Sitra 2022) sekä vasemman yläkulman alhaisen todennäköisyyden ja korkean vaikutuksen disruptiivisia ilmiöitä (ks. enemmän disruptiivisista ilmiöistä Wilenius 2020, 46-48). Työkalua käyttäen opiskelijaryhmät loivat neljä toisistaan ja nykyisyydestä eroavaa tulevaisuuskuvaa.

Jokaisesta tulevaisuuskuvasta kirjoitettiin kaunokirjallinen narratiivi, jossa henkilö- ja tavaraliikenteen todellisuus Suomessa 2042 kuvattiin sekä yhteiskunnalliselta että yksilötasolta. Kutakin narratiivia tukemaan luotiin vielä tunnelmataulu (moodboard), joka voimisti kaunokirjallisen kertomuksen viestiä (Kuvio 3).

Kokeiluvaiheessa opiskelijaryhmille annettiin mahdollisuus suunnitella palvelu perustuen yhden tulevaisuuskuvan toimintaympäristöön. Palvelukuvauksen lisäksi ryhmät hahmottelivat sarjakuvan (storyboard), jonka kautta kuvasivat asiakkaan ja palveluntarjoajan asiakaspolun tärkeimmät kohtauspisteet (Kuvio 4).

Tulevaisuuskuvien ja palvelukuvausten vastaanotto ja hyödynnettävyys SCM-hankkeessa

Digitaalisten palveluiden tulevaisuus -opintojaksolla kehitetyt tulevaisuuskuvat muodostivat osan SCM-hankkeen prosessin tutkimusvaihetta, jossa kartoitettiin laajasti liikennepalveluiden nykytilanteita, kehittämiskohteita ja tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tulevaisuuskuvat ja potentiaaliset tulevaisuuden palvelut esitettiin hankkeen yhteistyökumppaneille webinaarissa ja ne saivat erittäin innostuneen vastaanoton. Tulevaisuustyö on merkittävässä osassa hankkeen yhteistyökumppaneiden strategiaa (Järvenpää 2022; Raasepori 2022) ja kumppaneiden edustajat kommentoivat Laurean opiskelijoiden tarjonneen uusia näkökulmia alueiden ja niiden palveluiden kehittämiseen ennakoinnin näkökulmasta. Webinaarin lisäksi tulevaisuuskuvia esiteltiin yhteistyöalueiden yrityksille verkostoitumistapahtumassa. Opintojakson tuotokset muodostavat suoraan yhden osa-alueen SCM-hankkeen tutkimusvaiheen tuloksista, jotka viestitään myös hankkeen yhteistyökumppaneille.

SCM-hankkeen palvelumuotoiluprosessi etenee syksyllä 2022 kehitä vaiheeseen, jossa ideoidaan ja prototypoidaan potentiaalisia ratkaisuja tutkimusvaiheessa tunnistettuihin haasteisiin ja tarpeisiin. Opintojakson tulevaisuuskuvia ja palvelukonsepteja käytetään osana kehittämisvaiheen työpajoja. Tulevaisuuskuvien ja konseptien avulla kuvataan trendejä ja signaaleja, jotka vaikuttavat liikenteen palveluiden kehittämiseen lähitulevaisuudessa. Lisäksi opintojakson tuotokset tukevat ideointia inspiroiden työpajojen osallistujia luovuuteen ja suunnaten ajatuksia kohti uusien, innovatiivisten palvelukonseptien muotoilua.

SCM-hankkeen palvelumuotoiluprosessin lopputuotokset ovat palvelukonsepteja, joissa kuvataan monipuolisesti ja laajasti sekä palveluita että niiden kehittämisessä huomioon otettuja tekijöitä. Digitaalisten palveluiden tulevaisuus -opintojakson tuotoksia hyödynnetään hankkeessa osana palvelukonseptien kuvausta ja taustoitusta.

Opetuksen ja hankkeen tiivis yhteistyö näkyi lopputuloksissa

Tossavainen ja Kaljunen (2022) painottavat onnistuneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä opetuksen integraation edellyttävän tiivistä opettajan ja hankehenkilökunnan yhteistyötä. Lisäksi pedagogisen viitekehyksen ja hanketta palvelevan kehitystehtävän tulee sopia yhteen. Lähtökohta on myös, että opiskelijoilla täytyy olla riittävä taustatieto hankkeen toimintaympäristöstä sekä mahdollisuus saada tarkentavaa tietoa toimeksiannon edetessä. Lopulta kaikki kuitenkin huipentuu opiskelijoiden tulosten esittelyyn ja dialogiin niiden käyttökelpoisuudesta hankehenkilöstön ja sidosryhmien kanssa.

Esimerkkitapauksessa hankehenkilöstö ja vastuuopettaja kävivät hyvissä ajoin ennen opintojakson alkua läpi jakson oppimistavoitteet ja sillä sovellettavat ennakoinnin viitekehyksen ja työkalut. Tämän jälkeen pohdittiin, millaista tulevaisuustietoa hankkeen näkökulmasta opintojakson ennakointiprosessi voisi tuottaa. Prosessi takasi, että oppimistavoitteet ja hankkeet tarpeet tulivat yhteen sovitetuiksi.

Opiskelijat saivat jo ennen opintojakson alkua ennakkotehtävän liittyen toimeksiantoon. Ennakkotehtävä auttoi opiskelijoita jo perehtymään kehitystehtävän aihealueeseen. Toimeksiantoa varten SCM:n hankeasiantuntija saapui jo ensimmäisellä luentokerralla esittelemään hankkeen ja itse kehitystehtävän. Opintojakson teoreettinen viitekehys eli ennakointiprosessi avattiin tällöin sitoen ennakointiprosessi toimeksiannon vaiheisiin. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus saada lisätietoa hankehenkilökunnalla ennakointiprosessin edetessä – tilaisuus, jota he myös paljon käyttivät.

Opintojakson kehitystehtävä huipentui sekä kirjalliseen raporttiin tulevaisuuskuvineen että toimeksiantajille pidettyyn esitykseen prosessin lopputuotteista. Raportit tukivat erinomaisesti hankkeessa tehtyä tutkimustyötä liikenteen palvelukonseptien kehittämiseksi. Tehtävän toimeksiantajana SCM-hanke pääsi suoraan hyödyntämään opiskelijoiden tuotoksia, jotka osoittivat hyvin Laurean vahvuuden yhdistää TKI-asiantuntijoiden ja YAMK-opiskelijoiden osaamista monipuolisten näkökulmien esiintuomisessa. Toimeksianto teki näkyväksi ammattikorkeakoulua laajojen resurssien tuloksekkaan käytön aluekehittämisessä hyvässä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Palaute aidon toimeksiannon tuloksista taas vahvisti opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja ymmärrystä työelämän vaatimuksista.

Lähteet:

• Dator, J. 2019. Alternative futures at the Manoa School. In Jim Dator: A noticer in time (ss. 37-54). Springer, Cham.
• Design Council 2019. Framework for Innovation: Design Council’s evolved Double Diamond. Viitattu 1.7.2022. https://www.designcouncil.org.uk/our-work/skills-learning/tools-frameworks/framework-for-innovation-design-councils-evolved-double-diamond/
• Järvenpää 2022. Järvenpäästrategia 2030. Viitattu 1.7.2022. https://www.jarvenpaa.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/jarvenpaastrategia-2030
• Laurea 2019. Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030. Viitattu 6.6.2022. https://www.laurea.fi/globalassets/koulutus/documents/strategia-2030-saavutettava-aukeamittain.pdf
• Marstio, T. 2019. LbD: ketterää oppimista digiajassa. Laurea Journal. Viitattu 2.6.2022. https://journal.laurea.fi/lbd-2-0-ketteraa-oppimista-digiajassa/#7b064b57
• Metropolia 2022. Smart Countryside Mobility. Viitattu 1.7.2022. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/smart-countryside-mobility
• Raasepori 2022. Raasepori 2050 – Maankäytön kehityskuva. Viitattu 1.7.2022. https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/maankayton-kehityskuva-raasepori-2050/
• Rohrbeck, R., & Kum, M. E. 2018. Corporate foresight and its impact on firm performance: A longitudinal analysis. Technological Forecasting and Social Change, 129, ss. 105-116.
• Sitra 2022. Megatrendit. Viitattu 1.7.2022. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/megatrendi/
• Tossavainen, P. & Kaljunen, R. 2022. Joukkuepelillä YAMK-opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistäminen onnistuu. Laurea Journal. Viitattu 1.7.2022. https://journal.laurea.fi/joukkuepelilla-yamk-opetuksen-ja-tki-toiminnan-yhdistaminen-onnistuu/#61d9b4d6
• Wilenius, M. 2022.  ”Kuinka ajatella pitkälle ja leveälle? – transformatiivisen tulevaisuudentutkimuksen idea, haasteet ja mahdollisuudet”, teoksessa Aalto, H. K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M., & Pöllänen, M. (2022). Tulevaisuudentutkimus tutuksi–Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Viitattu 1.7.2022. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153465/TVA-1-2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y