Suunnitelmallinen viestintä tekee hanketyön todeksi
Korkeakoulujen hanketyö on parhaimmillaan moniammatillista osaamista, muutosvoimaa ja tekemisen meininkiä. Jotta hanke onnistuu, sen pitää tavoittaa kiinnostavasti ja innostavasti oikeat ihmiset oikeaan aikaan. Tähän hanke tarvitsee suunnitelmallista viestintää ja vuorovaikutusta koko elinkaarensa ajan.
Korkeakoulujen yhteiskunnalliseen roolin kuuluu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) keskittyvä hanketyö. Diakonia-ammattikorkeakoulussa on vuosittain käynnissä noin 60 TKI-toimintaan keskittyvää hanketta, joissa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Hankkeet toteutetaan usein moniammatillisena yhteistyönä eri kumppaniorganisaatioiden kanssa ulkopuolisen rahoituksen avulla. Diakin hankkeet painottuvat sotealalle, sekä kirkon, tulkkauksen ja kommunikaation aloille.
TKI-hankkeen viestintää aletaan suunnitella jo hankkeen suunnittelu- ja hakemusvaiheessa. Viestinnän tarkoituksena on tukea hankkeen kokonaistavoitteita sen koko toimintakauden ajan. Siksi onkin tärkeää taata, että viestinnän resurssit ovat riittävät alusta lähtien. Hankerahoittajat, kuten Euroopan sosiaalirahasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö, myös edellyttävät hankeviestintää ja heidän viestintäohjeitaan tulee noudattaa tarkasti.
Ydinviestit esiin ja kohderyhmät koukkuun
Hankematkan alusta asti tulee pitää kirkkaana mielessä, kenen hyväksi hanketta tehdään ja mikä on se muutos, joka hankkeen avulla halutaan saada aikaan. Viestinnän suunnitteluun auttaa ydinviestin eli hissipuheen muotoileminen. Hissipuhe on lyhyt ja ytimekäs kuvaus, jolla saadaan kuulija kiinnostumaan hankkeesta.
Monialaisten verkostojen hyödyntäminen helpottaa ketterän TKI-hankeviestinnän tekemistä.
Monialaisten verkostojen hyödyntäminen helpottaa ketterän TKI-hankeviestinnän tekemistä. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin alusta alkaen, vaan hanketyön voimaa löytyy verkostoista, sidosryhmistä ja yhteistyökumppaneista. Onko esimerkiksi hankkeen toteuttajilla tai yhteistyökumppaneilla jo olemassa olevia viestintäkanavia, kuten sosiaalisen median kanavia ja uutiskirjeitä, joilla kohderyhmät tavoitetaan?
Osallistaminen on vaikuttamista
Hankkeessa on olennaista tuntea hankkeen kohderyhmä eli he, joihin hankkeen toiminnot kohdistuvat. Missä hankkeen kannalta tärkeät yleisöt tavoitetaan tehokkaimmin? Miten viestiä niin innostavasti, että se johtaa toivottuun reaktioon tai toimintaan?
Hankeviestinnän tulee olla vuorovaikutteista, jotta syntyy osallisuutta ja sitä kautta vaikuttavuutta vastaanottajissa. Erilaiset osallistavat kyselyt, kampanjat ja tapahtumat ovat usein oivallinen tapa viestiä hankkeesta.
On myös tärkeää, että hankekumppanit ja sidosryhmät sitoutetaan hankkeen toiminnasta ja tuloksista viestimiseen. Verkostojen hyödyntäminen tuo monipuolista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta hanketyölle.
Hankkeen tuloksille juuret ja siivet
TKI-hankkeiden tulosten tulee olla kaikkien hyödynnettävissä, sillä hankkeet rahoitetaan julkisin varoin. Ilman suunnitelmallista viestintää hanketyön tulokset jäävät kuitenkin usein paikallisiksi.
Viestinnällä levitetään tietoa hankkeen tuloksista ja siinä syntyneistä kokemuksista laajemmille yleisöille. Esimerkiksi loppuseminaarit, -raportit ja -julkaisut ovat hyviä tapoja kertoa hankkeen tuloksista. Parhaassa tapauksessa hankkeesta saadut uudet toimivat käytännöt ja toimintamallit leviävät laajasti myös muiden toimijoiden hyödynnettäväksi.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061346070