Ihmisen elämän parasta aikaa korkeakouluopiskelijana?

Teksti | Jouni Koski

Usein sanotaan tai ainakin aiemmin sanottiin, että opiskelu korkeakoulussa on ihmisen elämän parasta aikaa. Toivottavasti se on myös niin nykyään. Jos pysähtyy tarkastelemaan opiskelutyytyväisyyttä, kuten tein viime viikon blogikirjoituksessa (24.5.2022, Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelutyytyväisyys), näin voisi ajatella olevan. Korkeakoulujen toimintaa kehitetään kaiken aikaa opiskelijakeskeisemmäksi ja opiskelijoilta kerättyä palautetta käytetään systemaattisesti toiminnan kehittämiseksi. Näin on kiistatta tapahtunut, mutta mitä muuta on tapahtunut samaan aikaan?

Korkeakouluopiskelijoilla on nykyään selkeät määräajat, joissa tutkintojen tulisi valmistua. Määräajat korkeakoulututkinnoilla on ollut aina, mutta oli myös aika, jolloin niillä ei ollut käytännössä mitään merkitystä. Silloin määräaikojen ylityksistä ei ollut käytännössä korkeakouluopiskelijoille juuri mitään seurauksia. Suomessa on maksuton korkeakoulutus ja korkeakouluopiskelijat saavat opintoihin valtiolta arvokasta tukea eli sekä opintotukea että valtion takaamaa opintolainaa.

Nykyään korkeakouluopinnoissa on selkeä enimmäistukiaika, joka riippuu tutkinnon laajuudesta ja siitä, milloin on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopinnot läsnä olevana opiskelijana. Korkeakouluopiskelija saa opintotuen ensin tutkinnon tavoiteajaksi. Jos ei suorita tutkintoa tavoiteajassa ja opiskelijalla on vielä tukikuukausia jäljellä, voi hakea lisätukea. Korkeakouluopiskelija voi saada tuen aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta alkaen. Opintojen enimmäistukiaika määräytyy suoritettavan tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan perusteella seuraavasti: 1. Jokainen lukuvuosi eli 60 opintopisteen opinnot oikeuttaa 9 kuukauden tukeen. 2. Puolen lukuvuoden eli 30 opintopisteen opinnot oikeuttavat 5 kuukauden tukeen, jos niitä edeltää tai seuraa täysi lukuvuosi. 3. Opintojen enimmäistukiaika on näin laskettu tukiaika, johon lisätään vielä 3 tukikuukautta. Jos esimerkiksi on suorittamassa ammattikorkeakoulututkintoa (laajuus 210 opintopistettä), sen tavoiteaika on 3,5 lukuvuotta enimmäistukiaika kuukausina 35. Joku voi muistaa ajan, jolloin korkeakouluopiskelijoiden paineet eivät olleet näin suuria valmistumisen suhteen?

Elinkustannukset ovat kaiken aikaa nousussa ja varsinkin suurissa kasvukeskuksissa kuten metropolialueella, missä on erinomaiset työskentelymahdollisuudet, monet korkeakouluopiskelijat työskentelevät opintojen ohessa elinkustannustensa kattamiseksi. Toki tämä korkeakouluopiskelun ohessa työskentely tukee varmasti merkittävästi myös ammatillista kehittymistä kuten myös ammattikorkeakouluopintoihin sisältyvät pakolliset työharjoittelut. Korkeakouluopiskelijan tulee kuitenkin todella aktiivisesti suunnitella ja seurata omien tulojensa kehittymistä, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa voi nostaa opintotukea. Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, etteivät vuositulot ylitä vuositulorajaa. Vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 870 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 2 600 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. Jos korkeakouluopiskelijan tulot ylittävät vuositulorajan enintään 290 eurolla (vuonna 2022), opiskelijan ei tarvitse perua tai palauttaa tukea eikä maksaa sitä takaisin myöhemmin opintotuen tulovalvonnassa. Kela muistuttaa opiskelijoita siitä, että tulorajat voivat taas muuttua vuodelle 2023 eli korkeakouluopiskelijan on jatkuvasti seurattava tilannetta. Joku voi muistaa ajan, jolloin korkeakouluopiskelijoiden paineet eivät olleet näin suuria tulorajojen vartioinnin suhteen, kun nykyään ylityksistä seuraa väistämättä opintotukien takaisinperintä.

Jos nostaa opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojen aikana, on todella hienoa, että voi saada opintolainahyvityksen, jos suorittaa tutkinnon määräajassa. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Laskurilla voi arvioida, voiko saada opintolainahyvityksen, missä ajassa korkeakoulututkinto on suoritettava ja minkä suuruisen hyvityksen voi saada. Opintolainahyvityksen voi saada vain ensimmäisestä suoritetusta korkeakoulututkinnosta. Tämä on korkeakouluopiskelijalle positiivinen kannuste, vaikka se myös samaan aikaan lisää painetta valmistumiseen määräajassa.

Kun tähän korkeakouluopiskelijoiden määräajassa valmistuttamiseen yhteiskunnan voimakkaasti ohjaamana ja kannustamana kytkee vielä korkeakoulujen tulosohjauksen eli kokonaan tuloskehitykseen perustuvat rahoitusmallit, joissa korkeakouluja palkitaan erityisesti määräajassa valmistuneista opiskelijoista, voisi esittää kysymyksen: Voiko yhteiskunnan tavoite määräajassa valmistumisen tarpeellisuudesta enää jäädä epäselväksi yhdellekään korkeakouluopiskelijalle? Varmaankaan tavoite ei jää epäselväksi. Palaan blogikirjoituksen otsikkoon: Onko korkeakouluopiskelijana ihmisen elämä sitä elämän parasta aikaa? Toivottavasti se on sitä suoritus- ja valmistumispaineista huolimatta, eikä määräajat saa liiaksi sijaa oppimiselta, verkostoitumiselta ja ammattilaisena ja ihmisenä kasvamiselta. Siitä meidän korkeakouluissa tulisi huolehtia, vaikka tuloksiin perustuvaa rahoitusmalliakaan ei voi korkeakoulun arjessa myöskään unohtaa.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438309

Jaa sivu