Miten ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrän ja henkilöstömäärän päinvastainen kehitys on mahdollista?

Teksti | Jouni Koski

Ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. Vuosikymmenessä (2010-2020) suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut 20.580 tutkinnosta 24.372 tutkintoon. Samassa ajassa suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut 1.254 tutkinnosta 3.870 tutkintoon. Kuviossa 1. on esitettynä ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrän kehitys vuoteen 2020 saakka.

kuvion sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 1. Ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrän kehitys (Vipunen.fi, luettu 3.1.2022)

Yhteensä suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrän kasvu on 6.408 tutkintoa. Tämä tarkoittaa peräti 29,3 % kasvua suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen määrässä vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Jälkimmäisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 18,4 %. Samojen kymmenen vuoden aikana ammattikorkeakoulujen henkilötyövuosien määrä on laskenut 11.244,1 henkilötyövuodesta 9.756,1 henkilötyövuoteen eli 13,2 prosentilla.

kuvion sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 2. Ammattikorkeakoulujen henkilötyövuosimäärien kehitys (Vipunen.fi, luettu 3.1.2022)

Henkilötyövuosien lasku (- 868,2 henkilötyövuotta) on ollut suhteellisesti suurinta muussa henkilökunnassa eli esim. hallinto- ja tukipalveluhenkilöstössä (-21,5 %). Opetushenkilökunnan määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 1013,8 henkilötyövuotta, jolloin lasku oli 16,7 %. Samaan aikaan ostopalveluna hankittu tuntiopetus on myös laskenut vuoden 2010 126.383 tunnista noin kolmasosaan eli vuoden 2020 39.134 tuntiin. Myös sivutoimisten opettajien opetustunnit ovat ammattikorkeakouluissa lähes puolittuneet v. 2010 290.241 tunnista 155.541 tuntiin. Ainoastaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tarvittava henkilöstömäärä on noussut 1.130,6 henkilötyövuodesta 1.524,7 henkilötyövuoteen.

On paikallaan esittää kysymys: Miten ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrän ja henkilöstömäärän päinvastainen kehitys on mahdollista? Se on mahdollista, kun ammattikorkeakoulut ovat toimineet yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunnassa on ollut tarpeen kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää ja sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja on ohjattu tähän voimakkaasti koko 2010-luvun ajan. Erityisen suoraa ohjaus on vuodesta 2014 lähtien, jolloin otettiin käyttöön puhtaasti tuloksiin perustuvat rahoitusmallit. Ammattikorkeakoulut ovat suorassa kilpailussa keskenään, jolloin mm. tutkintomäärät ovat vaikuttaneet suoraan niiden saamaan valtionrahoitukseen. Toisin sanoen ammattikorkeakoulun on pakko saada valmiiksi enemmän tutkintoja joka vuosi, sillä sen saama valtionrahoitus laskee, jos tutkintomäärä pysyisi ennallaan ja muilla ammattikorkeakouluilla määrä nousisi.

Vaikka ammattikorkeakoulujen tuottavuus on varmasti parantunut vuosien 2010-2020 aikana, ei kehityksessä ole kyse pelkästään siitä. On selvää, että opetuksen ja ohjauksen määrää on jouduttu vähentämään eli pelkästä digitalisaation ja automatisaation mahdollistamasta tuottavuuden parantamisesta ei ole kyse. Henkilötyövuosien määrän lasku ja suoritettujen tutkintojen määrän nousu ovat niin suuria, että se on väistämättä vähentänyt myös vaihtoehtoisen opintotarjonnan laajuutta. Juuri nyt ei näköpiirisissä ole suurta suunnanmuutosta kummallakaan käyrällä, sillä nykyiset Valtioneuvoston 17.1.2019 päättämät korkeakoulujen rahoitusmallit ohjaavat edelleen sopimuskauden 2021-2024 kehitystä samaan suuntaan, ehkä vielä voimakkaammin kuin aiemmin.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031022854

Jaa sivu