Maahanmuuttajataustaisten määrä on ollut nousussa Vaasan seudulla ja vuonna 2019 9,5% väestöstä oli vieraskielisiä (Tilastokeskus 2019). Maahanmuuttajataustaisia korkeakouluopiskelijoita on kuitenkin ainoastaan alle 0,5% korkeakouluopiskelijoista. Korkeakoulujen tuleekin miettiä koulutuksiin hakeutumista ja saavutettavuutta, sillä hakua edeltävät tukitoimet parantavat maahanmuuttajataustaisten korkeakouluun pyrkivien sisäänpääsymahdollisuuksia. (Karvi 2020, 11–13.)
Ketkä hakeutuvat maahanmuuttajataustaisten valmentavaan koulutukseen?
Tässä kerrotaan siitä, minkälaisia opiskelijoita hakeutuu opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan valmentaviin opintoihin?
Tähän kysymykseen pyrittiin vastaamaan käymällä läpi opiskelijoiden hakeutumisvaiheen dokumentteja.
Tulokset
Koulutukseen oli 20 hakijaa, 60% hakijoista oli suorittanut pohjakoulutuksensa muualla kuin Suomessa, 25%:lla oli ennestään sosiaali-, terveys- tai liikunta-alan koulutusta tai työkokemusta kotimaastaan. 40%:lla hakijoista oli ammatillinen tutkinto tehtynä Suomessa, esim. lähihoitaja, 45%:lla oli suoritettuna ulkomainen tutkinto, joka antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin, sekä 15%:lla hakijalla oli lukion päästötodistus ja ylioppilastutkinto. Koulutukseen hakeutuneet olivat lähtöisin laajasti eri puolilta maailmaa. Pilottitutkimuksen hakeutumisvaiheen tuloksia on esitetty Pohjanmaan Sosiaali- ja terveystieteenpäivillä 18.-19.11.2021 Pietarsaaressa posterin avulla (kts posteri alla) (Korpi, Alaniemi & Häyry, 2021.)
Johtopäätökset
Maahanmuuttajataustaisten korkeakouluvalmentava koulutus lisää korkeakouluopistojen saavutettavuutta sekä mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Koulutukseen hakeutuvat etsivät mahdollisuuksia kouluttautumiseen Vaasan seudulla, ja tämän tyyppiselle koulutukselle näyttää olevan tarvetta.
