Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Avustustyöllä helpotusta nälkäongelmaan?

Maailman aliravittujen määrä on kääntynyt nousuun ja myös Suomessa ruoka-avun kysyntä on kasvanut. Nälkäongelma edellyttää hallitusten ratkaisuja. Voivatko kuitenkin myös tavalliset kansalaiset tehdä oman osansa tilanteen helpottamiseksi? Minkälaisia esimerkkejä löytyy Suomesta ja maailmalta?

Maailman aliravittujen määrä oli jo pitkään laskussa. Vuoden 2015 paikkeilla kehityksen suunta kuitenkin kääntyi. YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelma arvioi aliravittuja olevan nykyisin lähes 690 miljoonaa ja vuonna 2030 jopa yli 840 miljoonaa.

Ongelma koskettaa myös hyvinvointivertailuissa menestynyttä Suomea. Yksinomaan Helsingissä jaettiin noin 7 000 ruokakassia viikossa korona-ajan alkuvaiheessa. Lukema oli tätä ennen jopa 11 000. (HS 1.4.2021.) Toisaalta Ruoka-apu (30.3.2021) raportoi avun tarpeen olleen korona-aikana valtakunnallisesti kasvussa.

Valtio ja monet kaupungit ovat sitoutuneet nälän poistamiseen YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. Esimerkiksi Helsinki raportoi Agenda 2030 -ohjelman mukaisesta edistymisestään Kestävä Helsinki (2021) -sivuilla. Ruokavirasto (2021) on koordinoinut EU:n ruoka-apua, joka on jatkossa osa niin kutsuttua ESR+-asetusta.

Helsingin ja seurakuntien yhteistyöhankkeista mainittakoon vaikkapa hävikkiruoan terminaali ja Stadin Safka, Myllypuron elintarvikejakelu sekä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö Kalliossa. Vantaalla toimii laaja Yhteinen pöytä -hanke.

Hävikkiruoka saadaan lahjoituksina kaupoista, tukuista ja tehtailta. Jakelu hoidetaan perille usein kokonaan vapaaehtoisvoimin.

Jouluapu auttaa joulunkin yli

Yksi esimerkki pienimuotoisesta ruoka-avusta on Nurmijärvellä paikallisten yritysten ja vapaaehtoisten yhteistyönä toteuttama Jouluapu. Sen perustivat ystävykset Maritta Kopsala ja Hanna Paasonen vuonna 2014. Jouluavun lähtökohtana on ollut lähimmäisen rakkauden osoittaminen avun tarpeessa oleville.

Avun pyytäjiä tulee nykyisin muinakin aikoina kuin jouluna.

Jouluapu hyödyntää sosiaalista mediaa. Jouluavun hakija kirjoittaa itselleen Facebookiin profiilin, jossa hän kuvailee avun tarpeen. Lahjoittaja voi puolestaan selata näitä profiileja, valita niistä itselleen sopivan ja hankkia sen mukaisen avun tai lahjan. Lahjoittaja ja avunsaaja pysyvät nimettöminä toisilleen. Jouluavussa työskentelevät vapaaehtoiset henkilöt välittävät lahjat jouluavun saajille.

Toiminta on ollut erittäin suosittua ja koettu tarpeelliseksi koettua. Avun pyytäjiä tulee nykyisin muinakin aikoina kuin jouluna.

Onko kansalaisilla roolia nälkäongelman ratkaisemisessa?

YK:n tavoiteohjelman mukaisesti nälkäongelman ratkaisun päävastuu on hallituksella. Riittäisikö kansalaiselle siis tältä osin vain maksaa veronsa?

Monet eivät lainkaan kohtaa ihmisiä, joille ruoan päivittäinen riittäminen on haaste. Jotkut myös saattavat pitää nälkäongelmaa siitä kärsivien  omana syynä. Osa voi kokea, että nälkäongelman ja sen juurisyiden ratkaisuun – niin meillä kuin maailmalla – on jo kohdennettu reilu osansa resursseista?

Nälkäongelma on kuitenkin todellinen myös monelle suomalaiselle joka päivä. Julkisten toimenpiteiden lisäksi kestävä ravitsemuskehitys edellyttää meidän kaikkien panosta.

Vaihtoehtoja on kolme. Auttavia käsiä ei ole paikallisessa ruoka-avussa koskaan liikaa. Monille käytännön toimintaan osallistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista edes Suomessa, ulkomaista puhumattakaan.

Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan voidaan panostaa nykyistä enemmän.

Toinen vaihtoehto on poliittinen vaikuttaminen. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan voidaan panostaa nykyistä enemmän. Globaalien haasteiden kannalta kehitysyhteistyö on keskeistä. Yksittäisen kansalaisvaikuttajan voi kuitenkin olla vaikea todentaa, mikä osa avustusmiljoonista menee nimenomaan nälkäongelman tehokkaaseen lievittämiseen.

Kolmas vaihtoehto on lahjoittaa rahaa, jolloin kansalainen voi itse valita tuen kohteen. Rikas saattaa antaa satasen ylimäärästään, köyhä euron vähästään. Monissa köyhissä maissa pienikin lahjoitus voi olla merkittävä.

Globaali vastuu konkretisoituu slummityössä

Äitien ja pikkulasten riittävä ravitsemus on keskeistä kestävälle kehitykselle köyhillä alueilla. Esimerkiksi Intiassa toimii huomattavaa tunnustusta saanut globaalin ravitsemusjärjestön NNEdPron opetuskeittiöhanke Kalkutan slummeissa. NNedPron lääketieteellinen johtaja Minha Rajput-Ray on korostanut, että jos lapset eivät saa ravitsemuksen ja välittämisen kannalta riittävän hyvää alkua elämäänsä, tämä lisää vääjäämättä epävakaan yhteiskunnallisen kehityksen riskiä seuraavina vuosikymmeninä.

Vuodesta 2020 alkaen NNEdPro (2021) on onnistunut laajentamaan toimintaansa myös Bangladeshiin ja Nepaliin.

Järjestön lääketieteellinen johtaja Minha Rajput-Ray valotti Ville Päivänsalolle (2020) etähaastattelussa viime vuoden keväällä, että korona-aikana avun tarve kasvanut entisestään. Rajput-Rayn mukaan hanke vastaa  esimerkiksi hygieniahaasteeseen jakamalla saippuaa, samalla tukien yhteisön ravitsemusta ja kokonaisvaltaista terveyttä.

Cambridgen yliopiston yhteydessä huippututkimusta tekevä järjestö on hyväntekeväisyystoimintansa osalta riippuvainen lahjoituksista. Joukkorahoitusta on kerätty esimerkiksi liikkuvalle opetuskeittiölle (mobile teaching kitchen).

Ensimmäiset opetuskeittiöt perustettiin Kalkuttaan vuonna 2017 (Päivänsalo 2017). Alusta asti NNEdPron työnäyssä ravitsemushaasteeseen vastaaminen on ollut samalla tie kompleksisten ongelmien ratkaisuun. Kun luottamus toimintaan kasvaa, kokkauksen ohessa tulee esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille mahdollisuuksia kertoa tilanteestaan ja hakea apua.

Auttaminen on aina vaikeampaa sitten, kun kriisiytyminen on edennyt jo pitkälle.

Hauraan kehityksen alueita maailmassa riittää. Auttaminen on aina vaikeampaa sitten, kun kriisiytyminen on edennyt jo pitkälle. Tästä muistuttaa esimerkiksi Afganistanin nykytilanne.

Mitä paremmin jollakin hauraan kehityksen alueella kuitenkin onnistutaan lasten ja nuorten perustarpeet huomioivassa pitkäjännitteisessä kehitystyössä, sitä paremmat edellytykset siellä on myös väkivaltaisuuksien liennyttämiselle. NNEdPro työssä tällaisiin tuloksiin pyritään tiiviisti yhdessä alueen väestön kanssa.

Lähteet

Helsingin Sanomat (1.4.2021) ”Ollaan likaisia, väsyneitä ja huonossa kunnossa” – Asunnottomien tilanne on pahenemassa Helsingissä entisestään, asiantuntijat huolissaan.

Kestävä Helsinki (2021). Agendasta teoiksi 2021. https://kestava.helsinki/agendasta-teoiksi-2021/

NNEdPro Global Centre for Nutrition and Health (2021). India & South Asia Network. https://www.nnedpro.org.uk/india

Päivänsalo, V. (2017). Opetuskeittiöt tuovat apua ja huipputietämystä Kalkutan slummeihin. Sosiaalietiikka.fi. https://blogs.helsinki.fi/socialethics/artikkelit/opetuskeittiot-tuovat-apua-ja-huipputietamysta-kalkutan-slummeihin/

Päivänsalo, V. (2020). Responding to Global Health Challenges: Medical Director Interviewed. Cultures & Ethics: Blog. https://culturesethics.wordpress.com/2020/03/29/responding-to-global-health-challenges-medical-director-interviewed/

Ruoka-apu.fi (30.3.2021) Ruoka-avun tilannekatsaus. Maaliskuu 2021. Koottu yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten ruoka-aputoiminnan järjestäjien kanssa. https://ruoka-apu.fi/korona/

Ruokavirasto (2021). EU:n ruoka-apu yhteisön vähävaraisimmille. https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/ruoka-apu/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121060060