Tuhat ja yksi tapaa toteuttaa työelämäyhteistyötä korkeakoulun opintojaksoilla

Korkeakoulut ovat profiloineet itseään yhä enenevässä määrin alueellaan työelämän tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Jo pitkään on ammattikorkeakouluissa harjoitettu yhteistyöprojekteja alueen yritysten ja korkeakoulun opintojaksojen välillä. Monet opettajat toteuttavatkin jo tapaa, jossa opintojakson aikana kehitetään yrityksen speksien mukaan kehitystutkimus, joka nidotaan opintojakson teoriaan ja jonka tulokset esitetään toimeksiantajalle kurssin päätteeksi. Tämä niin kutsumani perinteinen työelämäyhteistyömalli on hyvä, mutta vain yksi monista vaihtoehdoista. Tässä blogissa esittelen omien ideoideni pohjalta innovoimiani yhteistyökeinoja ja yrityskeissejä, joita saa vapaasti ja erittäin mielelläänkin kopioida omille opintojaksoilleen.

TEKSTI | Heidi Skjäl
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102752533

Case 1
DESIGN BY HANNA K. & CO. – perinteisen yhteistyömallin seuraava taso

Tavoite: Opiskelijoiden myyntiosaamisen lisääntyminen

Kokemukseni perusteella kovin usein työelämäyhteistyöprojektit ovat tutkimus- tai kehitysprojekteja, jossa esimerkiksi markkinoinnin opiskelijoiden tapauksessa kehitetään markkinointisuunnitelma tai asiakastutkimusprojekti yritykselle. Nämä kehittävät toki tutkimus-, analysointi- ja esiintymistaitoja, mutta markkinoinnin osaamisalueeseen kuuluu paljon muutakin, kuten myyntitaidot. Tämän vuoksi olemme jo toista vuotta peräkkäin buukanneet puhelimitse vaasalaiselle tilasuunnitteluyritykselle, DESIGN BY HANNA K. & CO., asiakastapaamisia.

Projektin aikana opiskelemme vuonna 2020 julkaistua, myynnin ammattilaisten Kert Kennerin ja Sani Leinon, uutta B2B myyntiprosessikirjaa. Tämän jälkeen opiskelijat alkavat etsimään yritykselle liidejä. Prosessin aikana opettelemme myös uusasiakashankintaan painavasti liittyvää soittamista ja tänä vuonna harjoittelimme luokassa soittamisen ammattilaisen kanssa puheluja ja niiden rakennetta ja opiskelijat saivatkin palautetta ja kehitysehdotuksia ammattilaiselta.

Liidilistan valmistuttua alkaa soittelu ja projektin tavoitteena on siis saada uusasiakastapaamisia DESIGN BY HANNA K. & CO:lle. Oppimistavoitteena mm soittamisen taito, joka ei häviä mihinkään myyntiprosessista, vaan on monen työelämän edustajan mukaan yksi tärkeimmistä osaamistaidoista. Tässä siis päästään suunnitelmatasolta toteutukseen.

Case 2
VAMK goes Diili – yhteistyötä yli opintojaksorajojen

Tavoite: Uudenlaisen yritysyhteistyömallin toteuttaminen yli opintojaksorajojen. Opiskelijoiden osallistaminen kurssisuunnitteluun ja työelämän osallistaminen kurssin tehtävien suunnitteluun ja arviointiin

Vaikka yritysprojekti itsessään olisi ns. perinteiden tutkimus- ja kehityshanke, kuten sosiaalisen median suunnitelma, voi kurssikokonaisuuteen yhdistää erilaisia tekijöitä, jotka elävöittävät kurssia ja tuovat siihen moniulotteista, uudenlaista, työelämäyhteistyötä. VAMK goes Diili-projekti toteutetaan liiketalouden 3. vuoden markkinoinnin pääaineopiskelijoiden kursseilla nimeltä Markkinoinnin suunnittelu, Markkinointistrategia ja Videotuotanto. Kurssia vetää 2 opettajaa yhdessä ja opettajien vertaisoppimisen lisäksi hienointa tässä on, että tämä toteutustapa tuli itseasiassa ehdotuksena opiskelijoilta.

Kun edellisenä vuonna olimme buukanneet asiakaskäyntejä DESIGN BY HANNA K. & CO:lle, ei soittaminen enää tuntunut niin vaikealta ja nämä opiskelijat myivätkin kesän aikana sosiaalisen median kehityssuunnitelmaprojektin valitsemilleen pienyrityksille ja yhdistyksille Vaasassa. Erityistä kurssissa on myös se, että kun sosiaalisen median suunnitelmat ovat valmiit, tulee toteutukseen mukaan tietojenkäsittelyn opettaja ja opiskelijat, jotka tekevät omalla kurssillaan videot yrityksille. Nämä videot yritys voi myöhemmin upottaa valmiina sosiaaliseen mediaan.

Tällä kurssilla on hienoa se, että kurssilla on 7 eri toimeksiantajayritystä, jokaisella kurssin pienryhmällä omansa. Uskon että vertaisoppiminen on huipussaan tämäntyyppisessä toteutuksessa.

Eikä tässä vielä kaikki. Osa kurssista arvioidaan ns. Diili-tehtävin, jotka alustavat ja arvioivat työelämän osaajat. Mukana on niin Zoomin kautta osallistuva sisältömarkkinoinnin ammattilainen Tampereelta, kuin paikallisen suuryrityksen sosiaalisen median vastaava Vaasasta. Ja onpa mukaan saatu videotervehdystsempit myös varsinaiseen Diili-ohjelmaan Suomessa osallistuneelta naiselta!

Opiskelijoita luokassa keskustelemassa.
Kuva 1. Blogin kuvissa markkinoinnin pääaineopiskelijat aloittelevat yritysprojektia yrityksen omissa tiloissa, sen sijaan että yleensä on totuttu siihen, että yritysedustaja jalkautuu kouluun

Case 3
Nuori Yrittäjyys – oman liikeidean käyttö kurssiesimerkkinä

Tavoite: Saada lisää yrittäjyysosaamista ja innovointia korkeakouluihin

Kun mietin viime lukuvuoden lopulla, mitä haluan lisää opetukseeni tai mitä minulta vielä puuttuu, oli ajatus selvä. Yrittäjyyskasvatusta ei voi olla liikaa ja vaikka painotankin sisäistä yrittäjyyttä, uskon todella myös nuorien mahtaviin ideoihin ja rohkeuteen innovoida. Koska itse en ole (vielä) tämän prosessin ekspertti, kutsuin Nuoret Yrittäjät ry:stä edustajan syksyn opintojaksolle nimeltä Markkinoinnin perusteet. Kuuden tunnin workshop-päivän aikana opimme ideointiprosessista ja teimme mm. erilaisia canvas-harjoituksia. Päivän päätteeksi opettajan osaaminen innovointimenetelmien keksimisessä oli kasvanut ja opiskelijaryhmillä oli raikkaat, uudet yritysideat, jonka pohjalle markkinoinnin perusteet-kurssin sisältöopit rakennetaan.

Case 4
Speed Dating -malli – seuraava vaihe työelämäedustajan luennosta kurssilla

Tavoite: Alentaa vierailijaluennoitsijan kynnystä osallistua luennolle ja antaa myös yritykselle nuorien kehitysideoita

Tämä malli on osoittautunut suosituimmaksi yritysyhteistyön kannalta. Kynnys on matala ja soittaessani yrityksiin, kerron aina ensin, että myös he saavat halutessaan tästä kehitysehdotuksia, ideoita ja nuorten ajatuksia itselleen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yritysedustajan kanssa mietimme sekä luennon sisällön että opiskelijoille annettavan pohdintatehtävän etukäteen. Vierailijaluennon jälkeen annetaan varsinainen tehtävä ja jaetaan opiskelijat noin 30-45 minuutin ajaksi ryhmiin. Lopuksi he esittävät ajatuksensa ja kehitysehdotuksensa yritykselle.

Tämä malli on saanut helppoutensa vuoksi eniten positiivista palautetta. Yritykset kokevat saavansa myös luennoistaan jotain, eikä heiltä vaadita osallistumista pidempään projektiin. Opiskelijat ovat Speed Dating-mallilla mm. kehittäneet yrityksen nettisivuja, ideoineet kuinka myydä hajuvesiä verkossa, kuinka toteuttaa pelillistämistä korkeakoulussa tai kuinka markkinoida juoksutapahtumaa minimikustannuksin.

Case 5
Tuloksia yhdessä päivässä – workshopin käyttö tenttinä

Tavoite: Opettaa opiskelijat siihen, että työelämässä ei välttämättä tehdä yhtä projektia paria tuntia viikossa, vaan tuotos puristetaan päivässä kasaan

Mielestäni yksi suurimmista kuiluista korkeakoulussa toteutettavien työelämäyhteistyöprojektien ja itse työelämän välillä on se, että koulussa projekteja tehdään joitain tunteja viikossa, usean viikon ajan. Työelämäkokemukseni on kuitenkin päinvastainen. Joskus tuotos vedetään päivässä kasaan, kuten esimerkiksi yrityksen kehittämispäivän aikana.

Tästä motivoituneena kehitin tentin, jossa ensin kurssin aikana opiskellaan teoriaan ja opetellaan sisältöön liittyvät asiat ja tenttiaamuna opiskelijaryhmät saavat case-yrityksen, jonka avulla osoittavat teoriaosaamisensa käytännössä kurssilla. Kutsun tätä nimellä workshop-tentti. Vuonna 2020 toteutimme Company Internationalization kurssin Wärtsilässä, niin että kurssin tenttiaamuna 8 vaasalaista yritystä esittäytyi opiskelijoille ja jokaiselle pienryhmälle annettiin oma case-esimerkkiyritys. Aikaa oli iltapäivään asti kirjoittaa yritykselle kansainvälistymissuunnitelma kurssin oppien mukaan.  

Tämän voi toki tehdä ilman yrityksiä, korkeakoulun tiloissa, mutta mallin hienous on siinä, että toteutuspaikkana voi olla myös paikallisen yrityksen tilat. 

Case 6
Videotervehdys yrityksestä opiskelijoille

Tavoite: Kevytkontaktointi yrityksen ja korkeakoulun välillä

Jos mitään muuta ei keksi tai jaksa ideoida, aina voi pyytää yritykseltä muutaman minuutin mittaista videotervehdystä opiskelijoille. Kun opiskelimme viime vuonna videohakemusten /-CVn rakentamista, oli meillä aihealueen ammattilainen luennoimassa asiasta. Tänä vuonna käytimme luvan kanssa hänen materiaalejaan ja itseopiskelimme asian, mutta luennon lopuksi yritysedustaja lähetti tsemppitervehdysvideon luokalle. Olivat todella otettuja ja tämä oli erittäin tykätty (ja kuinka helppo) yhteistyömuoto kaikille.

Iloa ja rohkeutta uudenlaisen työelämäyhteistyön kehittämiseen!

Aiheeseen liittyvää