Nuorten koripalloilijoiden loukkaantumisriskin kartoittaminen – fysioterapeuttiopiskelijoiden projekti

Teksti | Justus Taivalmaa , Flora Laiho , Mariel Pasanen , Emma Tenhunen , Johanna Leskelä , Heikki Penttilä

Laureassa fysioterapeuttiopiskelijat voivat suorittaa yhden seitsemän viikon harjoittelujakson projektimuotoisena harjoitteluna, jossa opiskelijat työskentelevät tiimeissä. Harjoittelussa toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by Developing -toimintamallin mukaisia yhteistyöprojekteja eri kumppaneiden kanssa.

kuvituskuva.
Kuva: Pexels/Cottonbro

Yksi lukukauden 2020 – 2021 yhteistyökumppaneista oli koripalloseura Tapiolan Honka, jossa pelaa n. 1000 rekisteröityä pelaajaa. Hongan erityisenä haasteena on nuorten tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisy, sillä erityisesti selkävaivoja esiintyy voimakkaassa kasvuiässä olevilla pelaajilla (Tapiolan Honka 2018). Nopea ja voimakas kasvu edellyttää pelaajilta kehon mukautumista lajinomaisiin suorituksiin sekä lajin tuki- ja liikuntaelimistölle asettamiin fyysisen kuormittavuuden haasteisiin.

Projektin tausta ja tavoitteet

Yhteistyökumppani Tapiolan Honka on Suomen suurin koripalloseura. Seuran tavoitteena on tuottaa kaikenikäisten terveyttä edistävää liikuntaa ja urheilua sekä harraste- että kilpapuolella. Tapiolan Hongan toiveesta fysioterapeuttiopiskelijat kartoittivat 12–15-vuotiaiden koripallopelaajien perusliikemalleja ja niihin liittyviä kiputiloja.

Projektin tarkoituksena oli nuorten pelaajien tuki- ja liikuntaelinvammojen sekä ylirasitustilojen ennaltaehkäiseminen. Tavoitteena oli kerätä informaatiota nuorten perusliikkumisesta sekä mahdollisista kiputiloista FMS-testipatteriston avulla ja puuttua mahdollisiin perusliikkumista haittaaviin virheellisiin liikemalleihin. Häiriöillä näissä liikemalleissa on osoitettu olevan yhteys riskiin alaselkään kohdistuville kiputiloille ja loukkaantumisille (Cook, 2010).

Lajeissa, joissa tehdään erilaisia kierto- tai taivutusliikkeitä, ilmenee enemmän selkärangan nikamakaaren takarakenteen rasitusmurtumia tai niiden esiastetta, erityisesti lannerangan alueella. Taustalla voi olla nikamarakenteen häiriö tai toistuva liian kova rasitus. Lisäksi lihasepätasapaino, voimakkaat taaksetaivutukset sekä riittämätön lepo aiheuttavat kuormitusta ja erilaisia oireita. Oireena ilmenee esimerkiksi selkäkipua, takareiden lihaskireyttä, pakarassa ja alaraajoissa puutuneisuutta tai säteilyoireitta. (Selkäkanava 2020; Terveyskylä 2019.)

Liikemallien kartoitus FMS-testipatteriston avulla

FMS eli Functional Movement Screen on Yhdysvalloissa kehitetty testipatteristo, jonka avulla pystytään kartoittamaan perusliikkumisen mallinnuksia ja niihin yhteydessä olevaa mahdollista tuki- ja liikuntaelimistön loukkaantumisriskiä. Se koostuu seitsemästä liikkeestä, jotka ovat: syväkyykky, riman yli astuminen, askelkyykky, olkapäiden liikkuvuus, jalan aktiivinen nosto, punnerrus ja kiertoliikkeen vastustaminen. Näiden lisäksi patteristoon kuuluu kolme clearing -testiä, joilla kartoitetaan mahdollisia kiputiloja. (Cook, 2010.)

Testeillä kartoitetaan kehonhallintaa, raajojen ja nivelten liikkuvuutta, ryhtiä, lantion ja keskivartalon hallintaa, raajojen puolieroja sekä lihasepätasapainoa.  Jokainen testi keskittyy eri kehon osaan tai tiettyyn ominaisuuteen; esimerkiksi punnerrustestissä pääpaino on keskivartalon hallinnassa ja ylävartalon lihasvoimassa. Testipatteriston avulla voidaan tunnistaa yksilön fyysisen suorituksen rajoitteita, jotka liikkumisen havainnoinnissa ilmenevät epäsymmetrisinä ja/tai kehon kompensoimina virheellisinä liikemalleina ja voivat siten ennustaa riskiä negatiiviseen terveyteen ja kehon toimintaan. (Cook, 2010.)

FMS-testipatteristossa kaikki seitsemän testiliikettä pisteytetään 1–3 välillä. Maksimipistemäärä koko testistä on 21 pistettä. Viidessä testiliikkeessä testataan erikseen oikea ja vasen puoli. Huonompi pistemäärä merkitään tulokseksi. Jos testattavalla ilmenee kipua tai liikettä ei pystytä suorittamaan, saa testistä 0 pistettä.  Lisäksi 3. clearing -testillä provosoidaan erikseen mahdollista vartalon tai hartiaseudun kiputilaa. Kartoituksen tarkoituksena oli löytää henkilöt, joilla yhteispisteet olivat vähäiset tai ne, jotka saivat yksittäisistä testeistä 0–1 pistettä. Tavoitteena oli kartoittaa yläasteikäisistä pelaajista noin 100 henkilöä. Välineet FMS-testipatteriston suorittamiseen sekä niiden käytön ohjaus saatiin Laurea-ammattikorkeakoulun vastaavilta lehtoreilta ja Tapiolan Hongalta. Ennen varsinaisia testipäiviä opiskelijat harjoittelivat testien toteuttamista Laurean Otaniemen kampuksella.

Tuloksia ja luotettavuuden arviointia

Testit aikataulutettiin niin, että kaikki sovitut 100 yläasteikäisistä saatiin testattua. Testeissä havaittiin, että monilla nuorilla tuli miltei jokaisessa liikemallitestissä joitakin ei-toivottuja kompensatorisia liikemalleja. Clearing -testeissä yleisin kipuoire oli alaselän kipu, jota ilmeni eniten tyttöjen joukossa. Näissä testeissä ilmeni myös useasti kehon toimintojen vajavuuksiin liittyviä suoritusrajoitteita. Testissä alhaisia pisteitä saaneet ja ne, joilla ilmeni kipua, lähetettiin Hongan vastaavan fysioterapeutin jatkotutkimuksiin.

FMS-testipatteriston validiteetista löytyy ristiriitaista tutkimusnäyttöä. Silti se on tehnyt itsensä tutuksi ja on laajalti käytössä mm. urheiluseuratoiminnassa ja työterveyshuollossa. Vaikka FMS-testipatteristoa on paljon käytetty loukkaantumiseen johtavien riskien kartoittamisessa, sekoittuu useissa FMS:ää käsittelevissä tutkimuksissa loukkaantumisen ennustaminen suhteessa testituloksiin ja niiden oikea syy-seuraus-suhde. FMS-testistön luotettavuutta tutkittaessa ei ole kuitenkaan voitu osoittaa, että yksinomaan sen avulla pystyttäisiin kartoittamaan ne henkilöt, joilla on kasvanut loukkaantumisriski. Tästä huolimatta FMS-testipatteristo toimii hyvänä työvälineenä virheellisten liikemallien ja liikekontrollin häiriöiden sekä kiputilojen tunnistamiseen, ja sitä kautta osoittamaan tarkemman tutkimistiedon tarpeen. (Warren, Lininger, Chimera & Smith 2018.).

Liikkumisen laadullinen tutkimus, jolloin se voi kohdistua rakenteellisiin-, fysiologisiin-, psykologisiin- ja yksilöllisiin ominaisuksiin, muodostuu laajasta kokonaisuudesta ja siksi sen luotettava tutkiminen on haasteellista (Skaerven, L.H. & Gard, G., & Kristoffersen, K., 2003). Voidaan kuitenkin esittää, että liikkumista mahdollistavan, perusliikkumisen mallinnuksia koskevan testaamisen toistettavuus on mahdollista tehdä luotettavalla tavalla (Luomajoki, H., 2010). Tässä projektissa FMS-testipatteriston käyttö koettiin toimivaksi välineeksi tuki- ja liikuntaelinjärjestelmän mahdollista loukkaantumisriskiä osoittavan kartoituksen toteuttamiselle.

Palaute ja jatkokehittäminen

Opiskelijat saivat erittäin hyvää palautetta yhteistyökumppanilta projektin toteuttamisesta. Tulokset tallennettiin seuralle jatkokäsittelyä varten. Kartoituksessa löydettiin tavoitteen mukaisesti erilaisia kipua aiheuttavia liikesuorituksia ja virheellisiä tai kompensatorisia liikemalleja. Tämä hyödyttää seuraa tulevaisuudessa pelaajien loukkaantumisriskien arvioinnissa ja ennaltaehkäisyssä. Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksessa on jo sovittu Covid-19 pandemian jälkeen yhteistyön jatkumisesta Tapiolan Hongan kanssa. Tavoitteena on laajentaa kartoitusta FMS -testipatteriston lisäksi lajinomaisen fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen kaikille seuran koripallonpelaajille.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061036422

Jaa sivu