Ikigai – oman osaamisen ja elämän merkityksen tunnistaminen

Teksti | Jorma Jokela , Matti Pyykkönen , Katriina Knuuti

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata Ikigai-viitekehyksen käyttöä henkilökohtaisena apuvälineenä urasuunnittelussa. Viitekehyksen hyödyntämisen tavoitteena oli tunnistaa opiskelijoiden henkilökohtaiset osaamiset ja vahvuudet. Opiskelijoita pyydettiin tarkastelemaan osaamistaan erityisesti suhteessa 3D-teknologioihin, kuten esim. laserkeilaus, mallintaminen, simulointi sekä virtuaaliprototyypit, 3D-kuvantaminen ja tulostaminen. Teollisuuden Huippuosaaja Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeen ensimmäisenä opintojen lähiopetuspäivänä opiskelijat pääsivät Ikigain viitekehyksen avulla miettimään, mitä uutta osaamista he tulevaisuudessa tarvitsevat ja mikä on heidän oman elämänsä merkitys heille itselleen.

Lisäksi opiskelijat kirjoittivat oppimispäiväkirjaan niitä asioita, joita he kokivat merkitykselliseksi omassa elämässään. Opiskelijat olivat pääosin työelämässä toimivia koneinsinöörejä. Heidän osaamisensa sivusivat osin CEE -hankkeessa käsiteltyjä asioita. Oman osaamisen kehittäminen ei ole pelkästään ammatillista tekemistä, mistä kulloinkin saa tuloja, vaan mahdollisia uusia tulevaisuuden ansaintalähteitä.

Japanin sana Ikigai (englanniksi a reason for being) tarkoittaa oman tekemisen merkityksellisyyttä ja elämänsä tarkoitusta eli ”miksi menen aamulla töihin”. Ikigai-käsite voidaan ymmärtää laajemmin subjektiivisena hyvinvointina. (Christopher 2008.) Ikigai-viitekehyksen avulla ihminen saattaa löytää merkitystä ja arvoja elämälleen ja toisille se saattaa tarkoittaa harrastusta, perhettä tai työtä (Vallerand 2008).

Artikkelissa esitellään CEE-hankkeessa tehtyä työtä ja saatuja tuloksia henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen alueella. Muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä on tärkeää kehittää osaamista työelämässä. Hankkeessa rakennettiin koulutuskokonaisuus, joka valmensi uusimpien digitaalisten tekniikoiden, kuten lisäävä valmistus ja 3D-tulostus, erityishaasteisiin ja mahdollisuuksiin kone- ja tuotesuunnittelussa. Hankkeen tuloksena syntyy digitaalisten tekniikoiden koulutuksen uusi toteutustapa (CEE-konsepti), joka soveltuu erityisesti työssä olevien, ikääntyvien teknologia-alan ammattilaisten sekä työelämän ulkopuolella olevien osaajien täydennyskoulutukseksi (Kuva 1.). ESR-rahoitteinen hanke (2019 – 2021) toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. Hankkeen koordinaattorina toimi HAMK.

Teollisuuden huippuosaaja -koulutuksen rakenne. Koulutus koostuu viidestä moduulista.
Kuva 1. CEE-koulutuksen rakenne (Kuva: Marja Savolainen, HAMK)

Usein voidaan ajatella, että osaaminen syntyy pidemmän ajan kuluessa opintojen ja työkokemuksen tuloksena, eikä henkilö itse välttämättä huomaa oman osaamisensa kertymistä. Muut näkevät usein henkilön osaamisen selvemmin ja pystyvät sanoittamaan sen helpommin. Voidaan ajatella, että ihmiset tekevät mielellään asioita, jotka osaavat ja joihin tuntevat intohimoa. Omaa osaamista voidaan lähteä hahmottamaan Ikigai-viitekehyksen avulla. Liike-elämässä Ikigai-käsite on liitetty yrityksen olemassaolon tarkoitukseen. Organisaation tulee löytää omat perusajatuksensa ja perusteensa olemassaoloonsa, joilla voidaan arvopohjaisesti sitouttaa, innostaa ja motivoida henkilökuntaa. (Sovelto 2018.)

Oma osaaminen ja Ikigai

Omaa osaamistaan voidaan Ikigai-viitekehyksen avulla hahmottaa ja jäsentää osaamisen taustalla olevia asioita kuvan 2 avulla (Dreamstime 2021).

Ikigai malli: -Mitä rakastat? -Missä olet hyvä? -Mistä sinulle maksetaan? -Mitä maailma tarvitsee?
Kuva 2. Ikigai-viitekehys (Mukaillen Dreamstime 2021, Toronto Star Graphic, Matti Pyykkönen).

Okinawa on Japanissa sijaitseva saari, jota pidetään Ikigai- konseptin alkukotina. Suhteessa asukasmäärään, Okinawassa on enemmän satavuotiaita kuin missään muualla. Geenien ja ruokailutottumusten lisäksi asukkailla on vankka uskomus siihen, että merkitykset, joiden vuoksi he heräävät aamulla. on heidän pitkän elämänsä salaisuus. (Pettersson 2008.) Ikigai on intohimon, ammatin, elämäntehtävän ja vakaumuksen leikkauspinnassa syntyvä keskipiste. Keskipisteessä yhdistyy se, missä ihminen kokee olevansa hyvä, se, mistä hän saa palkkaa, se, mitä hän rakastaa ja se, mitä maailma tarvitsee. (Kaunisto-Feodorow 2016.)

Koska näihin elämää suurempiin kysymyksiin ei ole aina suoraviivaisia vastauksia, CEE -hankkeessa autettiin opiskelijoita Ikigain avulla omien arvojensa tunnistamisessa. Heitä tuettiin asettamaan konkreettisia askelia omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Oma Ikigai voidaan määritellä yksilöllisesti kukin omalla tavallaan: toisille se tarkoittaa uuden oppimista, toisille taloudellista menestymistä ja toisille ajanviettoa läheisten ihmisten kanssa. (Kaunisto-Feodorow 2016.)

Oppimistehtävä

Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan oppimispäiväkirjaan vapaamuotoinen kuvaus itsestään ja omasta osaamisestaan vastaten edellä oleviin kysymyksiin ja peilaten osaamistaan ja motivaatiokohteitaan Ikigai-viitekehyksen mukaisesti. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin haastattelemaan kuvausta varten 2-3 henkilöä organisaatiostansa. Ohjeena opiskelijoille oli tehdä oppimispäiväkirja itseään yritystä/organisaatiota varten eikä niitä kommentoitu tai arvioitu.

Yhteenveto

Yleisesti oman osaamisen tunnistaminen tuotetaan CV- ja portfolioajattelutapaan perustuvalla kokemushistorian ja koulutustaustan kuvaamisella. Esimerkiksi osaamisympyrällä kuvataan tarvittavia osaamisaloja liiketoiminnan näkökulmasta. Ikigai-viitekehys ohjaa ihmistä ajattelemaan ja suunnittelemaan tulevaa työelämää laajemmin oman henkilökohtaisen urakehityksen ja motivaation kannalta. Ikigai ohjaa ajattelemaan työn merkityksellisyyttä itselleen. Ikigaita voidaan käyttää henkilökohtaiseen urasuunnitteluun ja liiketoiminnan elinkaarisuunnitteluun sekä tiimien yhteisölliseen kehitykseen.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131152

Jaa sivu