Teknologia kulttuurisen vanhustyön tukena

Teksti | Anniina Honkonen

Vanhustyössä taide ja kulttuuri voivat olla niin ikääntyvien itsensä tuottamaa kuin heille järjestettyjä, eri tahojen tuottamia taide- ja kulttuuripalveluja. Teknologia ja digitalisaatio tuovat uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen vanhustyöhön. Keväällä 2020 järjestetyn Kulttuurinen vanhustyö -webinaarin ohjelmassa oli tämän tekstin kirjoittaneen vetämänä Teknologia kulttuurisen vanhustyön tukena -tuokio, jossa esiteltiin viisi vanhustyön ja kulttuurin yhdistävää teknologista ratkaisua.

Taide ja kulttuuri osana ikääntyvien hyvää elämänlaatua

Kulttuuri ja sen monipuoliset hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat nähtävissä kaikissa ikäluokissa. Taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämänlaatua, myös ikääntyessä. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -julkaisussa painotetaan jokaisella olevan oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus tehdä itse taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan. Tähän eivät saa vaikuttaa esimerkiksi elin- tai toimintaympäristö, toimintakyky, elämäntilanne tai sosiaaliset olosuhteet. (Liikanen 2010, 10; Lehikoinen & Vanhanen, 2017,8.) Ikääntyneille suunnattujen kulttuuripalveluiden määrä onkin vahvassa kasvussa ja ne ovat yhä näkyvämpi osa julkisia palveluita sekä hoito- ja hoivatyötä.

Kulttuurisella vanhustyöllä tarkoitetaan yleisesti taiteen, taidetoiminnan, luovuuden ja kulttuurin tuomista eri tavoin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä (ks. esim. Varho & Lehtovirta 2010; Huhtinen-Hildén 2013a). Toisin sanoen kulttuurisella vanhustyöllä tarkoitetaan niitä suunnittelun, johtamisen, erilaisten käytänteiden sekä konkreettisen arjen toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita sekä kulttuuria ja luovuutta arvostavaa näkökulmaa (Huhtinen-Hildén, Puustelli-Pitkänen, Strandman & Ala-Nikkola 2017, 21).  Käytännössä sen nähdään olevan sekä ikääntyvien itsensä luomaa taidetta, kulttuuria ja niiden edistämistä, että ikääntyneille järjestettyjä taide- ja kulttuuripalveluja (Liikanen 2011, 42). Tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen luovuuden ja taidetoiminnan sekä erilaisten taidelähtöisten menetelmien avulla (Huhtinen-Hildén 2013b, 13). Kulttuurisen vanhustyön keskiössä ovat osallisuus elämään ja arjen luovaan toimintaan sekä omien tunteiden työstäminen ja jakaminen (Huhtinen-Hildén 2013c, 50).

Kulttuurisen vanhustyön toteuttaminen

Kulttuurin tuominen osaksi ikääntyneen ja hoivalaitoksen arkea onnistuu sekä talon sisäisin voimin, että ulkopuolisten resurssien avulla. Hoivalaitoksen henkilökunnassa, asiakkaissa itsessään ja heidän omaisissaan on erilaista osaamista ja kykyjä, joiden mukaan ottaminen osaksi arjen luovuutta ja taidelähtöisiä toimintoja laajentavat kulttuurisen toiminnan mahdollisuuksia (Huhtinen-Hildén 2013b, 53). Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata itse, vaan yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi teatterien, kirjastojen, museoiden, yksittäisten luovien toimijoiden tai ryhmien ja vaikkapa hankkeiden kanssa. Oman lisänsä ja uusia mahdollisuuksia toimintaan ja sen toteutustapoihin tuo myös teknologian kehitys ja digitalisaatio.

Kulttuurinen vanhustyö -webinaari järjestettiin huhtikuussa 2021 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Yhtenä webinaarin osana toteutettiin Teknologia kulttuurisen vanhustyön tukena –tuokio, jossa viisi vanhustyön ja kulttuurin yhdistävää toimijaa kertoivat toiminnastaan. Mukana olivat Äänipalvelu Sävelsirkku (Sentina Oy), HILDA-palvelu (Kardemummo Oy), Vahvike-aineistopankki (Vanhustyön keskusliitto), Aistien-tila (Laurea-ammattikorkeakoulu) ja Kansallisgallerian Ateneumin taidemuseo.

Esimerkkejä kulttuurisen vanhustyön teknologisista ratkaisuista

Sävelsirkku on digitaalinen äänipalvelu, jonka toiminta perustuu voimauttavaan ja tunnemuistia aktivoivaan toimintaan. Sävelsirkun avulla voidaan tukea ihmisen persoonaa, toiveita, menneisyyttä ja kulttuurisia tarpeita. Samalla Sävelsirkku tukee henkilökunnan työn tekemistä mahdollistamalla kuntouttavan ja virikkeellisen hoitotyön suunnittelun ja toteutuksen ja työprosessien sujuvoittamisen. Menetelmänä ja työvälineenä Sävelsirkun tarkoituksena on madaltaa kynnystä ryhmätoiminnan toteutukseen sekä säästää aikaa ryhmätoimintatuokioiden suunnittelussa. Sävelsirkku sisältää yli tuhansia musiikki- ja ääniohjelmia sekä ohjauksellisesti esivalmisteltuja ohjaustuokiopohjia ryhmätoiminnan toteutukseen. Sävelsirkku tarjoaa lisäksi jokaisena päivänä automaattisesti vaihtuvaa ajankohtaista ohjelmaa. (Mikkonen 2021; Sentina Oy 2019).

HILDA on musiikkia, kuvia ja muistoja yhdistävä sisältöpalvelu, jonka monipuolisia sisältöjä voidaan käyttää päivittäin kohottamaan asiakkaiden mielialaa, ylläpitämään fyysistä toimintakykyä ja lieventämään käytöshäiriöitä. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta palvelu tarjoaa asiakkaiden toimintakykyä monipuolisesti aktivoivaa toimintaa, jonka järjestäminen onnistuu ilman valmisteluja. Samalla palvelu tukee vuorovaikutusta ja auttaa tutustumaan asiakkaisiin. Palvelusta saa selkeät käyttöraportit, jotka auttavat seuraamaan viriketoiminnan säännöllisyyttä ja vaikuttavuutta. (Vatanen 2021.)

Ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvike on kaikille avoin, maksuton ja pysyvä aineistopankki, joka on tarkoitettu iäkkäiden ihmisten ryhmä- ja viriketoiminnan tukemiseen palvelutaloissa, hoivakodeissa, erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa sekä yksityiskodeissa. Vahvike sisältää toimintaideoita ja hankkeiden tuloksena syntynyttä materiaalia. Sisältö on jaoteltu eri teemojen alle. Monipuolista materiaalia löytyy esimerkiksi vuodenajoista, musiikista, liikunnasta, terveydestä, sanataiteesta ja luonnosta. Materiaalien tavoitteena on vahvistaa, virittää ja kehittää. (Lintilä 2021.)

Aistien-tilalla tarkoitetaan helposti muunneltavaa fyysistä tilaa, jota voidaan käyttää oppimisen, yhteisöllisyyden edistämisen ja voimaantumisen menetelmänä. Tilassa yhdistyvät teknologia ja elämyksellisyyttä tuottavat menetelmät sekä kohtaaminen ja vuorovaikutus. Aistien-menetelmän taustalla on Laurea-ammattikorkeakoulussa aloitettu kehittämistyö elämyksellisen ja kohtaamista edistävän tilan käytöstä sekä opetuksen että sosiaalityön menetelmänä.  (Laurea-ammattikorkeakoulu, n.d..) Moniaistisen tilan tavoitteena on tarjota elämyksiä kaikille aisteille: kosketeltavaa, nähtävää, kuultavaa, haisteltavaa ja maisteltavaa. Aistien-tilan ja toiminnan taustalla on Snoezelen-menetelmä ja muistelutyö. Aistien-tilan avulla voidaan tehdä osallistujien muistot näkyväksi ja jakaa niitä toisten kanssa, mahdollistaa ”paluu” itselle tärkeään paikkaan, tukea hyvinvointia sekä luonnon voimaannuttavaa vaikutusta. (Räty 2021.)

Ateneumin taidemuseon esityksessä tutustuttiin taidekuviin vuorovaikutuksen tukena. Esityksessä hyödynnettiin Visual Thinking Strategies -menetelmää (VTS), joka tarkoittaa keskustelevaa kuvan tarkastelua. Menetelmä perustuu ryhmän osallistamiseen ja aktiiviseen kuunteluun, jossa jokainen huomio ja tulkinta ovat arvokkaita eikä vääriä vastauksia ole. Kansallisgallerian museoiden yhteisestä verkkokaupasta voi myös ostaa Ateneumin kokoelmateoksista kootun, 60 laminoitua korttia sisältävän Taidepakan, jonka kysymykset ja ideat toteuttavat VTS-menetelmää. Vaikka Ateneumin näyttelyt ovat pääasiassa fyysisesti paikan päällä katsottavia ja koettavia, pääsee valikoituja teoksia tarkastelemaan myös verkon välityksellä. Tästä esimerkkinä on Apu-lehden ja Ateneumin yhteistyönä toteutettu virtuaalikierros 11 tunnetun maalauksen äärelle. (Jalkanen 2021.)

Kuten näistä webinaarissa esitellyistä ratkaisuista huomataan, voi teknologiaa hyödyntää kulttuurisen vanhustyön toteuttamisessa monin eri tavoin. Teknologiset ratkaisut voivat olla niin mahdollistajia kuin apuvälineitä toiminnassa ja niissä on sekä asiakas- että työntekijävetoisia vaihtoehtoja. Teknologiaa voi hyödyntää niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyssä, ja tärkeää on asiakkaiden osallistaminen mukaan toimintaan.

Tutustu palveluihin:

Lähteet:

  • Huhtinen-Hildén, L. 2013a. Kohti luovaa arkea. Kulttuurisen vanhustyön mahdollisuuksista ja kehittämishaasteista. Teoksessa Leppisaari, K. (toim.). Tahtoa, toimintaa ja teoriaa. Kulttuurinen vanhustyö nyt ja tulevaisuudessa. Osaattori-hankkeen loppujulkaisu. Osaattori ja Lasipalatsin Mediakeskus Oy.
  • Huhtinen-Hilden, L. 2013b. Kulttuurinen vanhustyö – hyvistä käytänteistä toimintakulttuurinmuutokseen. Teoksessa Huhtinen-Hilden, L. & Vilkuna, A-M. (toim.) Kulttuurinen vanhustyö – taide kumppanina läpi elämän. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 8-17.
  • Huhtinen-Hilden, L. 2013c. Kulttuurisen vanhustyön kehittämisen seuraavat askeleet. Teoksessa Laura Huhtinen-Hilden, L. & Vilkuna, A-M. (toim.) Kulttuurinen vanhustyö – taide kumppanina läpi elämän. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 48-55.
  • Huhtinen-Hildén, L., Puustelli-Pitkänen, A., Strandman, P. & Ala-Nikkola, E. 2017. Kohti luovaa arkea. Kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä. Tutkimusraportti. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
  • Jalkanen, M. 2021. Taidekuvat vuorovaikutuksen tukena. Ateneumin taidemuseo. Esitys webinaarissa.
  • Laurea-ammattikorkeakoulu. n.d.. Aistien tila ja menetelmä. Viitattu 6.5.2021.
  • Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (toim.) (2017). Taide ja hyvinvointi: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Helsinki: Taideyliopisto.
  • Liikanen, H-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OPM1.pdf?lang=
  • Lintilä, A. 2021. Vahvike-aineistopankki. Vanhustyön keskusliitto. Esitys webinaarissa.
  • Mikkonen, K. 2021. Sävelsirkku. Sentina Oy. Esitys webinaarissa.
  • Räty. M. 2021. Aistien – moniaistinen tila. Laurea-ammattikorkeakoulu. Esitys webinaarissa.
  • Sentina Oy. 2019. Sävelsirkku. https://savelsirkku.fi/
  • Varho, J. & Lehtovirta, M. (toim.) 2010. Taidetta ikä kaikki: Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä. Helsingin kaupunki, kulttuurikeskus.
  • Vatanen, S. 2021. Hilda-palvelu. Kardemummo Oy. Esitys webinaarissa.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051830460

Jaa sivu